Ilmastotalkoot ovat jo monella alalla vauhdissa, mutta lämmityksessä tärvätään. Energiansäästötaloja eivät tee tehtaat, ja tee itse -rakentajalle sellaisen pystytys on vaativa urakka..


on vaativa urakka.




Haluaisitko ostaa auton, joka kuluttaa polttoainetta kaksi litraa satasella? Näin havainnollistaa tohtori Pekka Tuomaala, joka tutkii Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa, VTT:ssä, rakentamisen energiataloutta.
- Kiihtyvyys ja iskunvaimennus olisivat huomattavasti paremmat kuin perinteisessä autossa, ja lisähintaa tulisi vain kolmesta viiteen prosenttia.

Kahden litran auto on vielä jossittelua, mutta "kahden litran talon" saa kokoon hyllytavarasta.

Rakennuksen energiankulutus voidaan helposti puolittaa, ja samalla sisäilman laatu vain paranee. Kun lisäinvestointeja tarvitaan vain tuo 3-5 prosenttia ja takaisinmaksuaika on kuusikin vuotta, niin parempaa sijoitusta on vaikea kuvitella. Siinä sivussa pelastetaan maailmaa. Rakennusten lämmittämiseen menee maailmassa noin 10 prosenttia, Suomessa noin 20 prosenttia energiasta.

Matalaenergiataloja on testattu 1990-luvun alusta asti; ei tarvitse ostaa sikaa säkissä. Miksi sitten energiapihit talot yhä ovat poikkeus eivätkä sääntö?
Pietarsaaren asuntomessuilla esiteltiin 1994 energiaa säästävä "aurinkotalo".  Entä kuinka monta matalaenergiataloa näkyi viime kesän asuntomessuilla Hämeenlinnassa? Saman verran eli yksi ainoa.


Kaikki alkaa eristämisestä

Nykyisten rakennusmääräysten mukaan talo saa Suomessa kuluttaa lämmitysenergiaa 100 kilowattituntia bruttoneliömetriä kohti vuodessa; bruttoneliöihin lasketaan kaikki talon tilat.

Matalaenergiatalosta puhutaan, kun energian kulutus pudotetaan puoleen eli se on enintään 50 kilowattituntia neliöltä. Tähän päästään muutamilla yksinkertaisilla ratkaisuilla. Näin VTT listaa ratkaisuja viime keväänä julkaistussa kirjassa Energy Use:

- Ensiksi pannaan seiniin 250-300 millimetriä mineraalivillaa, lattiaan 200-300 milliä paisutettua polystyreeniä ja kattoon taas mineraalivillaa 400-500 millimetrin kerros. Valitaan energiaa säästävät ikkunat.

- Toiseksi asennetaan ilmastointi, joka ottaa talteen poistoilman lämmöstä 60-80 prosenttia.

- Kolmanneksi suunnitellaan ja rakennetaan talo huolellisesti.

Luettelo kertoo samalla vaikeusjärjestyksen. Helpointa ja helpoimmin ymmärrettävää on eristäminen. Ehdottomasti vaikeinta on varmistaa hyvä suunnittelu ja laadukas rakentaminen.


Mikä mitäkin kuluttaa?


















TALOTYYPPI RATKAISUT KULUTUS kWh / m2 / v
Normitalo
100
Matalaenergiatalo
50
Passiivitalo
Plusenergiatalo

Ruotsalainen osaa rakentaa

Eristäminen taitaa näyttää liiankin yksinkertaiselta: helppous houkuttelee lyömään laimin perusasioita. Vaikka emme olisi käyneet läpi edes koulun fysiikan kurssia, tiedämme, että hyvä villa auttaa vähän, jos rakentaja jättää seiniin rakoja. Tutkimukset kertovat, että juuri näin Suomessa usein tehdään.

Teknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto tutkivat 2002-2004 sataa puurunkoista pientaloa. Ilmanvuotoluku, jolla rakennuksen tiiviyttä mitataan, oli keskimäärin 3,9 litraa tunnissa.  Suositus on enintään yksi litra tunnissa. 

Mikään luonnonlaki tai markkinalakikaan ei pakota tekemään hataria taloja. Ruotsissa, jossa olot ovat likipitäen samanlaiset kuin meillä, ilmanvuotoluku on suunnilleen yksi litra tunnissa. Ruotsalainen rakentaa taloja, suomalainen harakanpesiä.

Vuotoluku myös vaihteli paljon, puolesta aina yhdeksään litraan, vaikka useimmat talot olivat muutaman vuoden ikäisiä ja samojen ohjeiden mukaan suunniteltuja. Vaihtelu kertoo, että haluttaessa osataan tiivistää. Toisaalta se kertoo myös, että suunnitteluohjeista riippumatta rakentamisen tulos voi olla mitä sattuu.


Lämpöikkunat eristävät

Eristäminen tuo ensimmäiseksi mieleen villat ja polystyreenin seinissä ja lattioissa, mutta ikkunat ovat vähintään yhtä tärkeitä ja ongelmallisia.

Kolminkertaiset ikkunat tulivat 1970-luvulla, kun öljyn hinta pomppasi ylös ensimmäisen kerran. Luulisi, että kuluneiden yli kolmenkymmenen vuoden aikana ikkunoiden laatu on hiottu viimeisen päälle.

Tutkimus osoittaa toista. Rakennusmaailma-lehti testautti 2006 VTT:llä yhdeksän valmisikkunamerkkiä. Tutkijat mittasivat lämmönläpäisyä, ilmanläpäisyä ja vesitiiviyttä. 

Lämmönläpäisyä kuvaa lämmönläpäisykerroin eli U-arvo: mitä pienempi kerroin, sitä paremmin ikkuna eristää. Tutkimuksen yllättävin lämpötekninen havainto oli, että vain yhdessä ikkunassa oli lasien välissä suojakaasua, argonia. Tietenkin argonikkuna eristi parhaiten. Sen U-arvo oli alle 1,2 wattia neliömetriä ja astetta kohti. Muiden ikkunoiden U-arvot olivat yli 1,3, mutta alittivat kyllä rakennusmääräysten vaatimuksen, joka on 1,4.

Vertailun argonikkuna ei maksanut sen enempää kuin muutkaan, mutta ilmeisesti lämpimiä ikkunoita kysytään vielä vähän. Tosiasia, että ikkunat täyttävät rakennusmääräysten lämpöeristysvaatimuksen, taas kertoo enemmän määräysten väljyydestä kuin ikkunoiden hyvyydestä.


Ilmastointiin tarpeeksi tehoa

Jos "yksinkertainen" eristäminen on käytännössä vaikeaa, niin mitä tulee vastaan ilmastoinnissa, joka matalaenergiatalossa on hoidettava hyvin?

Espoon Leppävaarassa otettiin 2005 käyttöön lämpöpatteriton kerrostaloasunto, jonka olivat kehittäneet VTT, rakennusliike Reponen ja muutamat muut organisaatiot. Nyt Espoon Suurpeltoon aiotaan rakentaa Pohjoismaiden ensimmäinen lämpöpatteriton kerrostaloalue. Lämpö tulee suurimman osan talvea ihmisistä ja kodinkoneista. Lisälämmityksen kylmimmällä säällä hoitaa ilmanvaihtokone, joka lämmittää sisään tulevan ilman.

Yleisen nyrkkisäännön mukaan tavallisessa talossa tarvitaan Helsingin leveysasteilla ostolämpöä yhdeksän kuukautta vuodesta, matalaenergiatalossa kolme kuukautta. Mutta tarkkana pitää olla, jos haluaa saada myös hyvää sisäilmaa.

Kansa muistaa vielä, miten 1970-luvun energiansäästövuosina pienennettiin ilmanvaihtoa niin paljon, että rakenteisiin pääsi kertymään kosteutta. Ruvettiin kauhistelemaan "pullotaloja". Homeet alkoivat viihtyä (ks. Hometalossa riehuvat mikrobijengit, Tiede 7/2003, s. 20-25).  Materiaaleista irtosi ilmaan formaldehydiä ja muita myrkkyjä. 

Pientalotutkimuksen tekijät havaitsivat, että 2000-luvulla ilmanvaihtolaitteita saatetaan yhä alimitoittaa. Yksi tutkijoista, dosentti Jarek Kurnitski Teknillisestä korkeakoulusta, on kuvannut tyypillistä ongelmien ketjua: Suunnittelija alimitoittaa ilmastointilaitteen. Käytössä laite alkaa meluta liikaa. Melun vuoksi asukkaat kääntävät ilmanvaihdon pienemmälle.

Kurnitskin mukaan pitää aina tehdä myös äänilaskelmat. Vauhdikkaassa suunnittelussa ja rakentamisessa ilmanvaihdon akustinen suunnittelu vain tahtoo jäädä heikoille, toisarvoisina pidettyjen asioiden joukkoon.


Lamasta jarrut päälle

Lämmityksen kehittämistä ovat jarruttaneet rakentamisen yleiset ongelmat.

Ensin 1990-luvun lamaan reagoitiin pysäyttämällä melkein kaikki, kunnossapitoa myöten. Perään iski kvartaalikapitalismi. Kustannuksia leikattiin oikomalla matalimmasta yli eli laatua rapauttamalla. Tulosta huononsi edelleen valvonnan heikkeneminen, kun töitä ositettiin ja urakkaketjut pitenivät.

Puheet pullotaloista sen sijaan johtavat harhaan. Kuten tutkimus osoitti, monet talot ovat todellisuudessa liian harvoja. Ilma voi silloin pilaantua vaikka siksi, että ilmastointikone imee hataran lattian läpi maabakteereja ja radonia.

Jotta ei vaivuttaisi synkkyyteen, vilkaistaan välillä, mitä jo nykyisellä tekniikalla kyetään tekemään, jos toimeen tartutaan.


Passiivitalo puolittaa uudelleen

Matalaenergiaraja 50 kilowattituntia neliötä kohti on vasta ensimmäinen vaihe, joka parhaissa taloissa on jo ohitettu. Niin sanottu passiivitalo kuluttaa vielä puolet vähemmän eli 20-25 kilowattituntia. Passiivisuus tarkoittaa, että talo itse ei "tee" juuri mitään vaan antaa ympäröivien energialähteiden, kuten auringon, lämmittää itsensä.

Passiivitalon idea on peräisin Saksasta. Ensimmäisen passiivitalon rakensi 1991 Darmstadtiin rakennus- ja ympäristöinstituutin (Institut für Wohnen und Umwelt) tutkija Wolfgang Feist. Talo on kuluttanut lämmitykseen keskimäärin vajaat 11 kilowattituntia neliötä kohti vuodessa. Saksassa passiivitaloksi luetaan talo, joka kuluttaa 15 kilowattituntia; Suomen lukuihin sisältyy ilmastotasoitusta.

Maailman sulatellessa passiivitalon ideaa saksalaiset ovat alkaneet rakentaa plusenergiataloja. Darmstadtin yliopiston tutkijat kehittävät taloa, joka saa auringosta kaiken lämmön ja tuottaa lisäksi sähköä sähköauton lataamista varten.


Talotehtaasta ei voi ostaa

Tutkittu on valtavasti. Koetaloja on rakennettu, testattu ja hyviksi havaittu - kun vain saataisiin uusi tekniikka ostajien ja asukkaiden ulottuville. Suomessa puhutaan paljon innovaatioista, mutta ainakin asuntorakennusala on uudistunut hitaasti, paljon hitaammin kuin esimerkiksi autoteollisuus.

Autotehtaat tarjoavat sekä bensasyöppöjä että vähäruokaisia autoja kaikenlaisilla varusteilla ja joka makuun. Mainokset ja kotisivut kertovat polttoaineen kulutuksen ainakin pienellä tekstillä.

Matalaenergia- ja varsinkin passiivitaloa sen sijaan on vaikea ostaa. Talotehtaat kertovat asuntopinta-alan ja huoneiden lukumäärän, mutta energiataloudesta puhutaan markkinoinnissa toistaiseksi vähän ja kulutustietoja saa kaivaa esiin.

Pohjoismaiden suurin teollisesti valmistettujen pientalojen tuottaja Finndomo kertoo kotisivullaan Puutalo-tuotemerkistä, että talossa on lämpörunko, joka säästää asumiskustannuksia. Kulutuslukuja sivulla ei ole, mutta tehtaalta tiedot sentään löytyvät.

- Lämmitykseen kuluu keskimäärin 80-90 kilowattituntia neliötä kohti sekä Puutalo- että Omatalo-merkeissä, kertoo Finndomon suunnittelupäällikkö Esko Turunen.

Entä jos asiakas haluaisi talon, joka kuluttaa 50 kWh? - Kysyntä on vielä liian pieni, jotta tuotanto kannattaisi, mutta tulevaisuudessa voidaan valmistaa.


Vaikea rakentaa itse

Tee itse -rakentaja tai -rakennuttaja sentään saa itselleen juuri haluamansa talon, vai mitä? Kyllä saa, mutta saa myös varautua hankalaan hankkeeseen.

VTT:n Pekka Tuomaala on rakennuttanut energiapihin talon itselleen. Hän valittaa, että oli vaikea löytää ketään, joka olisi valmis suunnittelemaan energiaa säästäviä ratkaisuja. On helppo ymmärtää, että maallikon on turvallisinta valita perinnäinen talo.

Entä auttaako uusi energiatodistus, jota vaaditaan tämän vuoden alusta, suuntaamaan kysyntää ja tarjontaa energiaa säästäviin taloihin? Tuskin, sillä vaatimukset ovat kovin lepsut.

Pientalo pääsee A-luokkaan, jos koko energiankulutus on enintään 150 kilowattituntia neliötä kohti. Vaikka mukana on myös sähkön kulutus, useimmat talonvalmistajat ovat silti automaattisesti A-sarjassa. Tilanne on melkein sama kuin jos ylioppilastutkintolautakunta antaisi jokaiselle kirjoittajalle laudaturin.

Aika löysiä ovat muutkin luokittelut ja suositukset. Valtion energiavalistusyhtiön Motivan kotisivuilta löytyy energiataloudellisten Motivoittaja-talojen luettelo. Vain yhden talon energiankulutus lähestyy matalaenergiatalon tasoa eli on 65 kilowattituntia. Muut ovat normitaloja, jotka kuluttavat 100 kilowattitunnin molemmin puolin.


Näkö ja eko yhdistettävä

Tohtori Tuomaalan mukaan solmun aukaisemiseksi tarvitaan lisää sekä vaativia asiakkaita että ammattitaitoisia tekijöitä. Asiakkaita, joilla on varaa vaatia, on jo kohtuullisen paljon, mutta toistaiseksi he ovat vaatineet pääasiassa muuta kuin energiatehokkuutta.

Vilkaisu asuntomessutaloihin, rakentajien mainoksiin ja yleisöäänestyksien tuloksiin riittää kertomaan, että asiakkaat painottavat ulkonäköä. Kun talo näyttää hyvältä, ekologisuudesta ollaan valmiita tinkimään.

Onneksi arkkitehdit lupaavat yhä kauniimpia ekotaloja. "Ekologisen arkkitehtuurin nyt jo ohitettu ensimmäinen vaihe on useimmiten tuottanut esteettisesti kömpelöitä rakennuksia", sanoi arkkitehti, professori Juhani Pallasmaa Tekniikka kulttuurissa -seminaarissa 2000. "Tulevaisuuden rakentaminen tulee väistämättä olemaan teknisesti huippuunsa kehittynyttä ekologista funktionalismia."
Toivottavasti tulevaisuus on pian.


Kalevi Rantanen on tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Tietoa energiataloudellisesta rakentamisesta Motivan sivulla: www.motiva.fi/fi/kuluttajat/rakentaminen/


Säästä eksergiaa


onko käyttämäsi energia arvokasta vai laadultaan kehnompaa.



Tiedämme arkikokemuksesta, että energialajit ovat eriarvoisia. Tietty määrä sähköä on arvokkaampaa kuin sama määrä energiaa lämpimässä vedessä. Mutta jos kahvipöydässä kysyy, kuinka paljon arvokkaampaa sähkö on kuin lämpö, vastauksia tulee vähän.

Eksergian käsite kuvaa sekä energian määrää että laatua. Eksergia tarkoittaa käytettävissä olevaa energiaa eli energiaa, jonka avulla voidaan tehdä työtä. Käsitteen muotoili 1956 slovenialainen insinööri ja termodynamiikan tutkija Zoran Rant.


Sähkö valmista käyttöön

Alan kirjallisuudessa kiertää vertailu sähköakun ja lämpimän vesilitran välillä. Kahdentoista voltin ja 2,3 ampeeritunnin akku sisältää noin 100 kilojoulea energiaa. Litra 43-asteista vettä sisältää energiaa yhtä paljon, jos ympäristön lämpötila on 20 astetta. Jäähtyessään 20 asteeseen vesi nimittäin luovuttaa suunnilleen 100 kilojoulea.

Eksergiamäärät sen sijaan poikkeavat toisistaan paljon. Akussa on eksergiaa saman verran kuin energiaakin eli 100 kilojoulea. Akun sähköllä voi tehdä monenlaisia asioita, kuten käyttää 40 watin hehkulamppua 42 minuuttia tai 11 watin energiansäästölamppua 2,5 tuntia, näpytellä 50 watin läppäriä puoli tuntia tai vaikka kuumentaa vettä. Lämpimällä vedellä ei voi tehdä juuri muuta kuin pestä käsiä. Litra vettä sisältääkin eksergiaa vain seitsemän kilojoulea.

Energialaskelmat perustuvat yksinomaan termodynamiikan ensimmäiseen pääsääntöön, eksergialaskelmissa hyödynnetään myös toista pääsääntöä.

Eksergian numeerinen arvo saadaan kertomalla energiamäärä laatukertoimella, joka sähköllä ja mekaanisella energialla on yksi. Myös fossiilisilla polttoaineilla ja auringon säteilyenergialla  kerroin on korkea, 0,9 tai enemmän. (Laatukerroin on itse asiassa sama kuin ideaalisen lämpövoimakoneen eli Carnot’n koneen hyötysuhde, joka kertoo, miten suuri osa lämmöstä voidaan muuttaa työksi tietyllä lämpötilavälillä.)


Lattia parempi patteria

Tarkasti ilmaisten me kulutamme ja säästämme eksergiaa, emme energiaa. Eksergiaa säästyy, jos sähkön sijasta lämmittää vedellä tai ilmalla - ja vielä niin kylmällä vedellä tai ilmalla kuin mahdollista.

Kansainvälinen LowEx-tutkimusohjelma on tuottanut paljon esimerkkejä ja suosituksia. Yksi on siirtyminen patterilämmityksestä lattialämmitykseen. Perinteisessä patterissa veden lämpötila on 50-80 astetta, lattialämmityksessä riittää 25-35 astetta.

Eksergia-analyysiä käytetään eniten teollisuudessa, jossa on paljon vesi- ja lämpövirtoja. Koko kansantaloudenkin eksergiavirtoja on tutkittu. Turun kauppakorkeakoulun tutkijat Pentti Malaska ja Kari Grönfors selostivat Suomen eksergiatasetta Tiede 2000 -lehdessä jo 1990 (Ks. Luonnosta mallia tekniikkaan, Tiede 2000 7/1990, s. 50-55).

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018