Hyvä varhaiskasvatus tukee lapsen luovuutta ja luontaisia taipumuksia. Kuva Shutterstock.
Hyvä varhaiskasvatus tukee lapsen luovuutta ja luontaisia taipumuksia. Kuva Shutterstock.

Liian varhain alkava muodollinen opetus tärvelee lapsen kyvyn oppia.

Oppivelvollisuutta on esitetty pidennettäväksi 17 ikävuoteen. Pitäisikö tehokkuuden nimissä koulu myös aloittaa aiemmin?

Useimmissa maailman maissa kouluun mennään kuusivuotiaana, ja sama on suunta Euroopassa. EU-maista enää vain Suomi ja neljä muuta on pitäytynyt seitsemän vuoden aloitusiässä. Kolme maata lähettää lapset opintielle viiden vanhana. Tätäkin varhaisemmin, nelivuotiaana, oppivelvollisuus koittaa Pohjois-Irlannissa, ja nyt muu Britannia haluaa aikaistaa tästäkin.

Sikäläisen kouluopetuksen standardeista vastaavan viraston Ofstedin puheenjohtaja Sally Morgan ehdotti viime vuonna, että huono-osaisten perheiden lapset pitäisi saada jo kaksivuotiaana ”kouluun”, käytännössä siis päivähoitoon, jossa annettaisiin esiopetusta.

Morganin mukaan lapset, joiden sosioekonomiset lähtökohdat ovat huonot, voivat olla kehityksessään jopa puolitoista vuotta jäljessä hyväosaisista lapsista, kun varsinainen koulu viisivuotiaana alkaa.

Leikkien seitsenvuotiaaksi

Monet kasvatustieteilijät ovat olleet aivan päinvastaisella kannalla. Viime syksynä 130 varhaiskasvatuksen asiantuntijaa allekirjoitti avoimen kirjeen, jossa he vaativat, että epämuodolliseen, leikinomaiseen oppimiseen perustuvaa esikouluaikaa pidennetään ja muodollisen opetuksen aloitusikää lykätään.

Brittien Save Childhood -liikkeen Putting Children First -manifesti vetoaa tutkimusnäyttöön, joka osoittaa, että leikkivä lähtö on lapsille hyväksi ja että lasten pitäisi saada oppia leikinomaisesti seitsenvuotiaaksi asti – kutsuttiin varhaiskasvatuslaitosta sitten päiväkodiksi, esikouluksi tai kouluksi.

Olennaista ei siis ole niinkään koulun aloitusikä vaan se, että kouluympäristö sovitetaan lasten tarpeisiin.

Lapsi oppii tavallaan

Lapsilla on sisäsyntyisiä taipumuksia oppia ympäristöstään ja tehdä oppimiskokemuksistaan mielekkäitä, arvioi Illinois’n yliopiston varhaiskasvatuksen professori Lilian Katz. Nämä taipumukset ohjaavat myöhempää oppimiskäyttäytymistä, mutta opettaja ei voi niitä opettaa. Sen sijaan ne voi tuhota ennenaikaisella opettajavetoisuudella tai kehitystasoon sopimattomalla palkitsemisjärjestelmällä.

Kanadalainen psykologi Carol Dweck painottaa puolestaan, että pienet lapset kehittävät nopeasti suhteellisen pysyvän käsityksen itsestään oppijana: ”olen tyhmä”, ”olen nopea oppimaan” tai ”olen epäonnistuja”. Tällaisia ajattelutapoja on vaikea muuttaa myöhemmin.

Lapsen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, kehittyykö hänelle paikalleen jämähtänyt vai kasvua tukeva käsitys itsestään. Negatiivinen näkemys johtaa helposti avuttomuuteen. Siksi lasten kanssa työskentelevien pitäisi tukea positiivisen ajattelutavan kehittymistä sanallisella ja sanattomalla viestinnällään.

Testaus uhkaa pieniä

Toinen asia, josta manifestin mukaan ei ole pienille oppijoille mitään hyötyä mutta mahdollisesti merkittävää haittaa, on oppimissuoritusten mittaaminen.

– Täällä Yhdysvalloissa tällaisia testejä on jo, ja muualla niitä harkitaan, kertoo kasvatustieteilijä, Harvardin yliopiston vieraileva professori Pasi Sahlberg.

Sahlbergin mukaan tilanne, jossa lapsi joutuu hyvin nuorena, kolmi-nelivuotiaana, näyttämään kykynsä ja osaamisensa testeissä, on ongelmallinen, sillä lapset kehittyvät hyvin eri tahtiin.

– Suomalainen lapsi saa kasvaa ja kehittyä pitkälti rauhassa oman luonnollisen rytminsä mukaan. Siksi oppiminenkin tulee sitten luonnollisesti, korostaa Sahlberg, joka luennoi Harvardissa myös Suomen koululaitoksen menestystarinasta.

– Tutkimukset myös osoittavat selvästi, että muodollisessa koulussa vietetty aika korreloi vahvasti ja kielteisesti oppimismotivaation ja kiinnostuksen kanssa.

Suomi painottaa oikein

Leikinomainen tapa oppia on ihmislajille luontainen. Evoluutiopsykologiset tutkimukset metsästäjä-keräilijäheimojen lapsista ja muiden nisäkkäiden poikasista osoittavat, että leikki mahdollisti ihmislajin kehittymisen tehokkaaksi oppijaksi ja ongelmanratkaisijaksi.

Myös aivotutkimus tukee käsitystä leikin merkityksestä. Leikki kehittää niitä aistien ja motoriikan valmiuksia, joita tarvitaan sitten, kun on aika opetella lukemaan ja kirjoittamaan.

Kouluiässä lapsi oppii tietoja ja taitoja niin paljon nopeammin kuin leikki-iässä, että vasta seitsenvuotiaana lukemaan oppinut voi hyvin kiriä kiinni ne, joille aakkoset on opetettu jo aiemmin.

On kuitenkin joitain taitoja, jotka pitäisi opettaa nimenomaan ihan pienille.

– Musiikki, liikunta ja itseilmaisu ovat varhaiskasvatuksessa tärkeämpiä kuin varhainen lukemaan opettaminen, Pasi Sahlberg linjaa.

– Suomessa varhaiskasvatus antaa jokaiselle lapselle tilaa ja mahdollisuuden kehittää vuorovaikutustaitoja, yhteistyövalmiuksia ja luovuutta ja etsiä itsestä alueita, joihin on luontainen taipumus ja intohimo. Terveen itsetunnon kasvattaminen on yksi suomalaisen lapsen tärkeimmistä onnellisuuden välineistä.

Luokkaan ei kiirettä

Pitkä, leikkivä lapsuus on ehkä avain onneen, mutta entä oppimistuloksiin? Myös kylmän teknokraattisesta näkökulmasta vaikuttaa siltä, ettei luokkaopetukseen kannata kiirehtiä. Brittilehti New Scientist listasi viime vuonna useita 2000-luvulla tehtyjä tutkimuksia, jotka kaikki todistavat tämän puolesta.

Yhdysvaltalaistutkimuksessa kävi ilmi, että kuudennen luokan päätteeksi lapset, joiden opetus esikoulussa oli ollut leikinomaista, pärjäsivät koulussa merkittävästi paremmin kuin ne, joiden esiopetus oli ollut opettajakeskeistä.

Kolmetuhatta lasta kattanut englantilaistutkimus paljasti, että korkeatasoinen, leikkiin perustuva esikoulu hyödyttää erityisesti huono-osaisten perheiden lapsia.

Uudessa-Seelannissa tutkittiin lapsia, joille alettiin opettaa lukemista joko viisivuotiaana tai seitsenvuotiaana. Lukutaidossa ei ollut 11-vuotiaana eroa, mutta aiemmin aloittaneet asennoituivat lukemiseen kielteisemmin kuin myöhemmin aloittaneet. He myös ymmärsivät lukemaansa huonommin.

Kansainvälisessä tutkimuksessa verrattiin 15-vuotiaiden lukutaitoa 55 maassa. Näyttöä siitä, että koulun aloittamisesta varhain olisi hyötyä, ei löytynyt.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2014

Kouluikiä Euroopassa

Neljä vuotta
Pohjois-Irlanti

Viisi vuotta
Britannia, Kypros, Malta

Kuusi vuotta
Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Luxemburg, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Turkki, Unkari

Seitsemän vuotta
Bulgaria, Liettua, Ruotsi, Suomi, Viro

Lähde Euroopan opetuksen tietoverkko Eurydice