Suomalaisilla on heikko viinapää ja siksi valtion pitää koko ajan valvoa alkoholin käyttöämme. Unohda koko juttu. Kumpikin väite on valhetta.


alkoholin käyttöämme. Unohda koko juttu. Kumpikin väite on valhetta.




Alkoholivero nousee. Oluen paljousalet kielletään. Anniskelulupien myöntämistä tiukennetaan. Alkoholin mainontaa rajoitetaan. Pulloihin tulevat varoitustarrat. Eikä toivoakaan viinin saamisesta marketteihin.

Uutisotsikoita tulkiten meitä suomalaisia holhotaan alkoholin käytössä kuin lapsia, jotka eivät itse tiedä omaa parastaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin tädit ja sedät kantavat huolta vastuuttomista kansalaisista, jotka ilman tiukkaa kontrollia seuraisivat Turmiolan Tommia ja menettäisivät työnsä, avioliittonsa ja lapsensa. Vähän kuin lyytinmäkeläinen perheenäiti television Harvoin tarjolla -sarjassa.

Pitääkö meitä todella edelleen holhota näin?


Alkon johtaja tyrmättiin

- Itse asiassa Suomessa on koko toisen maailmansodan jälkeinen aika purettu holhousta, yllättää sosiaalihistorian professori Matti Peltonen, joka on tutkinut suomalaista 1900-luvun alkoholipolitiikkaa. - Erityisesti ne tahot, joita pidetään kansan holhoajina, esimerkiksi valtiovalta ja Alko, ovat systemaattisesti yrittäneet vähentää kontrollointia, hän täsmentää.

Alkon johtaja kuulemma esitti oluen saamista ruokakauppoihin jo 1948, mutta yhteiskunta ei ollut valmis näin radikaaliin toimeen - ennen kuin 1969.


Kansa itse keksi kieltolain

On meitä holhottukin. Pisimmälle mentiin kieltolain aikana 1919-1932, mutta silloinkaan syyllisiä eivät olleet hallitusherrat vaan kansalaiset itse.

Kieltolakia ajoi 1900-luvun alusta lähtien työväestöön ja maanviljelijöihin pohjaava kansanliike, ja kansanedustajat äänestivät jo 1907 - ensimmäisessä yksikamarisessa eduskunnassa - yksimielisesti kieltolain puolesta. Senaatti ei kuitenkaan lakia hyväksynyt.

Raittiusaatteella haluttiin osoittaa, että kansa ansaitsee äänioikeuden, jotta se voi synnyttää "alkoholin kiroista vapaan uuden ihmisen". Vastapainoksi piti korostaa vanhan, alkoholille person ihmisen heikkoutta, ja niin luotiin "suomalaisten heikko viinapää".

- Teoria kehitettiin ilman minkäänlaista empiiristä pohjaa, siinä ei ollut mitään perää. Edelleen on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka uskovat siihen, Matti Peltonen sanoo.

Kieltolain ajoilta periytyvät viinatavat säilyivät pitkään kansan keskuudessa. Peltonen puhuu taskumattikulttuurista: kun viinaa ei saanut laillisesti, piti ottaa omat juomat mukaan ja käydä naukkaamassa nurkan takana. Myös suomalaisten mieltymys väkeviin ja tapa juoda perjantaipullo kerralla pois lienevät kieltolain peruja.


Nykykulutusta voisikin vahtia

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan alkoholinkäytön virallinen kontrolli on Suomessa tiukempaa kuin monin paikoin Euroopassa. Peltonen sanoo kuitenkin, että tilanteemme on samanlainen kuin naapureissa Ruotsissa ja Norjassa, ja myös muihin Euroopan maihin verrattuna "holhouksen" määrä on tasoittunut.

- Meillä on purettu kontrollia, mutta muualla mennään holhoavampaan suuntaan. Siellä liikenteessä ja työpaikoilla ollaan tarkempia ja ostamista valvotaan enemmän, Peltonen tietää.

Kontrollikehitys on ristiriidassa alkoholin kulutuskäyrien kanssa. Kulutus vähenee erityisesti vanhoissa viinimaissa, mutta Suomessa se kasvaa. World Drink Trends 2007 -tutkimus kertoo, että Italiassa kulutus on vuodesta 1970 vähentynyt puoleen mutta Suomessa kaksinkertaistunut.

Matti Peltonen tunnustautuukin häpeilemättä nykyistä tiukemman alkoholikontrollin kannattajaksi. Ruuvia pitäisi hänen mielestään kiristää ainakin anniskeluoikeuksien myöntämisessä ja vähittäiskaupan valvonnassa.

- Anniskelupaikkoja on nyt liikaa, joten ne joutuvat kilpailemaan epärehellisin keinoin. Kauppa taas hinkuu hyllyilleen viinejä, vaikka se ei ole saanut kovin korkeita tyylipisteitä seikkailustaan oluen kanssa. Viinien tuominen ruokakauppaan heikentäisi myynnin kontrollia ja romahduttaisi suomalaisen viininharrastuskulttuurin.


Valtio huolehtii vain verotuloista

Palataanpa peruskysymykseen. Eivätkö viimeaikaiset alkoholin markkinointiin ja verotukseen tehdyt tiukennukset ole juuri sitä holhousta, jonka siis pitäisi oikeastaan olla vähenemässä?

- Ne ovat kosmeettisia muutoksia, joihin on turvauduttu aiemminkin, kun on huomattu, että liberalisointi on edennyt liian kovalla vauhdilla. Nytkään ei reagoida kulutuksen kasvuun, vaan pelkkään markkinointiin, Matti Peltonen väittää.

Tutkijan näkökulmasta Suomen alkoholipolitiikka on aina ollut tempoilevaa, mutta samalla valtiolla on aina ollut yksi ja sama intressi: maksimoida alkoholiveron tuotto.

- Päättäjien tulisi ymmärtää, että alkoholiveron tuotto on vasta bruttotuloa. Siitä pitää vähentää kustannukset, jotka ilmeisesti jo nyt ylittävät tuotot. Alkoholista aiheutuvat terveyshaitat tulevat meille kalliiksi.

Peltonen sanoo tyytyväisenä huomanneensa, että alkoholiveron edellisen alennuksen jälkeen tehdyissä mielipidekyselyissä tiukempi kontrolli sai taas kansalaisten kannatuksen.

- Jos joku meitä holhoaa, niin me itse.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5216
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti