Kuvittele supisuomalaiset Vuotos-kiistat. Kuvittele vaikeudet Itämeren suojelussa. Kerro kymmenellä, ja saat käsityksen Mekongin ongelmavyyhdestä, jonka ratkomisessa suomalaistutkijat yrittävät auttaa.


Kerro kymmenellä, ja saat käsityksen Mekongin ongelmavyyhdestä, jonka
ratkomisessa suomalaistutkijat yrittävät auttaa.




Ensiksi: globaali vesiongelma on ennen kaikkea kasteluongelma.

Toiseksi: maantieteellisesti ongelmat keskittyvät kääntöpiirien väliin, kuten Mekongille, jonne Teknillisen korkeakoulun tutkijat ovat vieneet vesiosaamistaan.

- Makean veden kulutuksesta 70 prosenttia menee peltojen kasteluun, köyhissä maissa 90 prosenttia, tiivistää vesitalouden ja vesirakennuksen professori Pertti Vakkilainen TKK:sta.

Vettä sinänsä, makeaakin vettä, on maapallolla riittävästi. - Ihmisten on vain sopeuduttava siihen, että käyttökelpoiset vesivarat jakautuvat epätasaisesti ja vaihtelevat myös ajallisesti, Vakkilainen sanoo.
Perinnäisesti on sopeuduttu rakentamalla patoja ja kanavia, mutta samalla on usein myös luotu uusia ongelmia. Suurtenkin jokien alajuoksuja on kaventunut puroiksi tai kuivunut kokonaan. Monet järvet ovat kutistuneet. Pohjavesi on laskenut laajoilla alueilla.

Nyt insinöörit yrittävät ehkäistä ongelmia ennalta. Vesitekniikka tarkoittaa rakennelmien ohella myös tietokonemalleja ja monenlaisia tutkimuksia, jotka auttavat arvioimaan, mitä rakentamisesta seuraa.


Elämän virta kymmenille miljoonille

- Suomella on vahvaa ja kansainvälisesti tunnustettua osaamista tieto- ja informaatiotekniikassa, sanoo dosentti Olli Varis korkeakoulun vesilaboratoriosta.

Mekongilla osaamista todella tarvitaan: tutkimuskohde on jättimäinen. Maailman kymmenenneksi pisin, 4 000-5 000 kilometrin mittainen joki virtaa Kiinan, Burman (Myanmarin), Laosin, Thaimaan, Kambodžan ja Vietnamin läpi.

Valuma-alueella asuu 60-80 miljoonaa ihmistä. He kaikki ovat, maanviljelijöinä ja kalastajina sekä kaupungeissakin sähkön ja veden kuluttajina, riippuvaisia joesta.

Myös Mekongilla ihmisten käyttämästä vedestä menee suurin osa kasteluun, tanskalaisen vesitutkijan ja -konsultin Tue Kell Nielsenin mukaan peräti 85 prosenttia.




Tutkimusten mukaan makeavesivaroista voidaan käyttää vuosittain enintään viisi prosenttia, jotta vesistöjen luonnollinen uusiutumiskyky säilyisi. Kun mennään yli 20 prosentin, vesipula alkaa tuntuvasti vaikeuttaa yhteiskunnan kehitystä.

- Itse elämme vesionnelassa. Maailmanpankin tilaston mukaan jokaista suomalaista kohti on vettä noin 20 000 kuutiometriä. Vuosikulutus henkeä kohti, keskimäärin 380 kuutiometriä, on vain 1,9 prosenttia makeavesivaroista.

- Toisessa ääripäässä sinnittelee Pohjois-Kiinan asukas. Hän kuluttaa 350 kuutiometrin vesivaroistaan 300 kuutiota eli 87 prosenttia.

- Keskiarvomaita edustaa Meksiko, joka käyttää vedestään 22 prosenttia.

- Suuri osa maailmaa elää yhä pahemmin yli vesivarojensa. Vesitilanne huononee sekä Afrikassa ja Aasiassa että myös monilla seuduilla Yhdysvalloissa, Australiassa ja Euroopassa.

- Ilmastonmuutos saattaa entisestään vaikeuttaa tilannetta: pula kasteluvedestä pahenee. Toisaalta keinokastelu saattaa jopa pahentaa tilannetta, koska kasteluvedestä haihtuu tärkeintä kasvihuonekaasua, vesihöyryä.


Pandasianda gigas

Kivetkin otettiin tutkimusvälineiksi

Suomalaistutkijat ovat rakentaneet Mekongille paikkatietojärjestelmän ja kehittäneet samalla mittausjärjestelmiä. Valuma-alueen hydrologia on mallinnettu matemaattisesti.

Tärkeitä tietoja piti kerätä muutenkin kuin laitteilla. Tutkijat haastattelivat niin kylien virkamiehiä kuin luku- ja kirjoitustaidottomia kalastajia ja riisinviljelijöiltä. Heitä varten tutkijat levittivät maahan ruudukon. Ihmiset, joiden oli mahdotonta täyttää lomakkeita, pystyivät kiviä siirtelemällä näyttämään, miten veden korkeus on vaihdellut.

Mekongin varrella on Tonle Sapin järvi, Kambodžan helmi. Se kasvaa sadekaudella nelinkertaiseksi, ja vedenkorkeus vaihtelee 8-10 metriä. Järvi tunnetaan kelluvista kylistään, joissa ihmiset elävät asuntoveneissä.

- Vesiongelmat ymmärretään helposti väärin, koska asiaa katsotaan usein vain veden fysikaalisen määrän näkökulmasta, sanoo Tonle Sapilla työskennellyt diplomi-insinööri Marko Keskinen. - Varsinaiset ongelmat ovat ennemminkin siinä, miten sovitetaan yhteen veden käyttäjien erilaiset intressit.

Keskinen havainnollistaa Mekongin vesikiemuroita kertomalla esimerkin kalastuksesta.

Tonle Sap on yksi maailman parhaista kalavesistä. Siirtomaakaudelta on kuitenkin periytynyt niin sanottu fishing lot -järjestelmä eli kalastusalueiden huutokaupat. Rikas kaupunkilainen saattaa huutaa jopa tuhansia hehtaareja parhaita kalavesiä. Sitten hän lähettää pyssymiehet vartioimaan ostostaan. Alueen sisään voi jäädä kelluvia kyliä, joiden asukkaat eivät saa kalastaa edes kotinsa vieressä.

- Ratkaisuna alueen vesiongelmiin ja niin sanottuun vesipulaan on parempi vesihallinto, jossa eri käyttäjäryhmien ja etenkin köyhimpien tarpeet otetaan huomioon tasa-arvoisesti, Keskinen kiteyttää.


Pato Kiinassa, ongelma Kambodžassa

Mekongilla yhteistyötä kehittää erityinen jokikomissio, mutta siihen kuuluvat vain alajuoksun maat: Laos, Thaimaa, Kambodža ja Vietnam. Kiina ja Burma ovat mukana vain keskustelukumppaneina (dialogue partners).

Sovittelun ja vuoropuhelun aiheita riittää. Alueelle on suunniteltu paljon patoja ja vesivoimaloita. Kiina yksinään aikoo rakentaa kahdeksan patoa. Kaksi on jo valmiina.

Padot voimalaitoksineen tuottavat sähköä ja helpottavat kastelua, mutta  kalakannat voivat niiden takia romahtaa. Alajuoksulla vesi käy vähiin tai suolautuu, jos merivesi pääsee nousemaan ylös.

Tonle Sapin rannoilla elää myös yli miljoona riisinviljelijää, joiden elanto riippuu veden pinnan luonnollisista vaihteluista. Jos niitä tasataan, riisinviljely voi vaarantua.

Vesivoimaloille etsitään myös vaihtoehtoja. Thaimaalainen kansalaisjärjestö Palang Thai on laskenut, että uusiutuvia ja paikallisia energiavaroja on maassa riittävästi eikä suuria patoja tarvitse rakentaa, kertoi World Rivers Review -lehti heinäkuussa 2007.

Thaimaan Pak Munin patoalueella paikallinen väestö on saanut ajetuksi läpi päätöksen kalakantojen turvaamiseksi. Kalat pääsevät vaeltamaan ylävirtaan, kun patoluukut pidetään auki neljänä kuukautena vuodessa.  
Toisaalta suuret ongelmat voivat innoittaa suuriin kehitysharppauksiin. Mekong-komissio asettaa kotisivullaan tavoitteet korkealle: "Kansakunnat, jotka loivat komission, voivat onnistuessaan näyttää mallia koko maailmalle."


Kalevi Rantanen on tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Pertti Vakkilainen puhuu Tekniikan päivillä aiheesta Riittääkö vesi? Dipoli, Otaniemi, Espoo, tiistai 15.1.2008, klo 17.
Marko Keskinen puhuu aiheesta My way - tieni korkeakoululta Intian maaseudulle ja Mekongin kelluviin kyliin. Keskiviikko 16.1.2008, klo 11.30.



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018