Degrowth-aate rantautui Suomeen — tai ainakin sen gurut. Voiko kasvuton talous voida hyvin, vai seuraako pysähdyksestä romahdus?

Teksti: Petri Forsell

Degrowth-aate rantautui Suomeen — tai ainakin sen gurut. Voiko kasvuton talous voida hyvin, vai seuraako pysähdyksestä romahdus?

Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2010

General Motors juoskoon järveen. Toivottavasti Monsanto – maailman vahin­gollisin yritys – menee pian konkurssiin. Suurten pankkien rahat on jaettava osuuskunnille. Mainontaa on verotettava kovemmin ja se on kiellettävä lapsilta kokonaan, jyräyttää ranskalainen emeritusprofessori Serge Latouche. Latouchea ei hevin uskoisi taloustieteilijäksi. Yleensähän ekonomistit kiertävät ja kaartavat vaihtoehtojen välillä hakien sävyeroja ja eritellen hyviä ja huonoja puolia. Vaatimuksien taustalla on Latouchen vakaumus, että maailma ei kestä nykyisenlaista talouden kasvua. Tätä näkemystä hän on levittänyt luennoimalla ja kirjoittamalla jo useiden vuosien ajan ja löytänyt hengenheimolaisia ympäri Eurooppaa – myös Suomesta.Talouskasvua vastustava liike tunnetaan Ranskassa nimellä décroissance, mutta muual­la, myös Suomessa, on omaksuttu englantilaisperäinen käsite degrowth. Suomeksi on käytetty sellaisia ilmauksia kuin talouslasku, kasvuvapaus ja kohtuutalous.

Luonto ei kestä

Degrowth ei ole vain sitä, että bruttokansantuote pienenee. Käsitteen sisään kuuluu kirjava kudelma muun muassa ekologisia, poliittisia ja sosiologisia kannanottoja. Degrowth-ajattelijoita yhdistää markkinatalouden vastustamisen lisäksi vakaumus, että luonto ei kestä, jos luonnonvaroja käytetään nykyisellä tavalla. Köyhimmille maille kasvu sentään voitaisiin sallia.

Kehitys jäihin

Serge Latouche vieraili syyskuussa Suomessa julkistamassa pamflettinsa suomennoksen. Kirjassa hän esittelee koko joukon toimia, joilla ihmiskunnan kulutustarpeet ja luonnon kestokyky saatetaan tasapainoon. Joukossa on outoja ehdotuksia, kuten että kansankokouksissa tulisi päättää, kuinka monta kenkäparia kukin saa omistaa. Osa taas on yleisesti kannatettuja, niin kuin vaatimus, että raaka-aineiden käyttöä ja kierrätystä on tehostettava ja energian tuhlaus lopetettava.Luonnontieteiden ja tekniikan kehityksen Latouche haluaisi jäädyttää etujen ja haittojen arviointia varten. Esimerkiksi lääketieteen ehdoton valtavirta, genetiikkaan perustuva tutkimus ja hoito, olisi korvattava ympäristöystävällisellä lääketieteellä.Latouche uskoo, että muutokset johtaisivat oikeudenmukaisempaan tulonjakoon sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ihmiset olisivat vapaampia, terveempiä, sosiaalisempia ja onnellisempia.

Verot ylös, työttömyys alas

Latouchen kanssa samoihin aikoihin Suomessa vieraili myös kanadalainen taloustieteilijä Peter Victor, joka on hahmotellut kasvun purkamista taloustieteen näkökulmasta. Victor on käyttänyt alan tavanomaisia menetelmiä, kuten tuotantofunktioita, arvioidessaan, voisiko Kanada yhdistää selvästi pienemmän talouskasvun ja työllisyyden paranemisen, kasvihuonekaasujen vähentämisen, valtionvelan pienentämisen sekä köyhien määrän alentamisen.Victorin esittämässä mallinnuksessa Kanadan kasvu nollataan kymmenen vuoden siirtymäkauden aikana. Vuosikymmenessä bruttokansantuote nousisi noin kolmanneksen ja vakiintuisi sille tasolle seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi. Julkinen velka putoaisi kymmenesosaan. Työttömiä olisi runsas viisi prosenttia työvoimasta, ja köyhyys olisi hävinnyt kokonaan. Toteutuakseen malli vaatisi tuloverojen ja välillisten verojen korottamista kymmenen prosenttiyksikköä sekä yritysverojen nostamista kolme prosenttiyksikköä. Lisäksi kasvihuonekaasujen vähentäminen pitäisi toteuttaa tuntuvasti nykyistä edullisemmin. Mallin muuttujat eivät suoraan osoita, että nollakasvun oloissa köyhyys poistuisi. Jotta numerorakennelmat eivät sortuisi, Victor lisää niihin tulonsiirtoja köyhyyden kitkemiseksi. Tulonsiirrot ja verot ovat tietysti poliittinen kysymys. Kanadalaisten pitäisi valita sellainen parlamentti, joka nostaisi verotuksen yhdeksi maailman ankarimmista mutta ei antaisi palkkojen nousta.Victor arvelee, että ihmiset oppisivat hyväksymään aineellisen niukkuuden, koska yhteisölliset hyveet – toisten auttaminen, luonnonsuojelu, sivistys – saisivat tilaa kukoistaa.

Työaika lyhyemmäksi

Suomessa kohtuutalouden lippua liehuttaa joukko kansalaisaktivisteja. Vasemmistofoorumin teettämästä tutkimuksesta julkaistiin syyskuussa raportti Vihreä uusjako – fossiilikapitalismista vapauteen.Vihreän uusjaon kirjoittajat Marko Ulvila ja Jarna Pasanen esittävät ympäristöverojen mittavia korotuksia energian käytön vähentämiseksi, veroprogression jyrkentämistä tuloerojen tasaamiseksi, työajan lyhentämistä ja julkisia investointeja täystyöllisyyden saavuttamiseksi sekä kansaneläkkeen ja perustason sairaus- ja työttömyyspäivärahojen reipasta nostoa. Täystyöllisyyden vallitessa työttömyyspäivärahan merkitys olisi arvatenkin vähäinen.

Ilman kasvua niukempi elämä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander muistuttaa, että talouskasvu on merkinnyt valtavaa elinolojen parantumista. Silti myös ilman talouskasvua voi tulla toimeen. – Antiikin aikana ja keskiajalla talous ei kasvanut. Toki valtaosa väestöstä eli nälkärajalla ja kuninkaankin tilanne oli pahempi kuin nykyajan pitkäaikaistyöttömän, koska terveydenhoito oli kehittymätöntä.Talouskasvu nykymerkityksessä alkoi 1700-luvulla, kun uusi teknologia lisäsi tuottavuutta. Keksintöjä kannatti nyt tehdä, koska niiden tuoman taloushyödyn saattoi pitää itsellään. Aiemmin voitot valuivat ruhtinaille tai röyhkimyksille. Kiander muistuttaa, että talouskasvu on tuonut ennennäkemättömät koulutus- ja terveyspalvelut valtavalle ihmisjoukolle.– Monet kasvun arvostelijat keskittyvät karsimaan hyödykkeitä. Mutta voiko tässä paketissa tehdä sellaisia valintoja? Kulutustavaroiden markkinat luovat vaurautta, jota voidaan kanavoida kouluihin ja sairaaloihin.Perinteinen taloustiede ei tunnusta huolta siitä, että luonnon kestokyky loppuu.– Yleensä ajatellaan, että hintamekanismi pitää huolen raaka-aineiden riittävyydestä. Saasteet ovat puolestaan omistusoikeusongelma. Kun esimerkiksi vesialueella on omistaja, se pitää huolen siitä, että omaisuutta ei pilata saasteilla.

Etla kiistää kasvukiiman

Kasvukiimaa ei tunnusteta myöskään toisella poliittisella laidalla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman arveli Kasvu murroksessa -seminaarissa, että puhe rajattomasta kasvusta on turhaa.– Lähes kaikki ekonomistit haluavat kasvua, joka tuottaa hyvinvointia, eivät maksimaalista kasvua. Rajoittamaton kasvu ei ole tavoite. Vaikka en usko degrowth-ideaan, jaan monet tavoitteet. Kunhan keinot niiden saavuttamiseksi ovat toiset.Korkman epäili, että degrowth ei ole yhdistettävissä markkinatalouteen, hyvinvointivaltioon tai edes demokratiaan.

Konkretiaa vaaditaan

Liike ei ole tukenut ajatuksiaan mihinkään yhtenäiseen taloustieteelliseen teoriaan eikä tehnyt keskustelun pohjaksi täsmällisiä esityksiä siitä, miten talouden supistaminen pitäisi toteuttaa. Helsingin yliopiston lehtori Thomas Wallgren moitti seminaarissa degrowth-liikettä abstraktien tavoitteiden asettelusta ja moraalisesta laiskuudesta. – Jääkö likaisen työn ja vaikeiden valintojen tekeminen toisille, joita pidetään aatteellisesti vähemmän puhtaina, Wallgren kysyi.

Petri Forsell on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Degrowth-liike vaatii:Tuotantoa ja kulutusta täytyy vähentää eli taloutta supistaa, etteivät ekologisen kestokyvyn rajat ylity. Samalla ihmisistä tulee vapaampia, sosiaalisempia ja onnellisempia.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018