Nykytietämyksellä aivojemme villein trikki. Mystiset käynnit kuoleman portilla eivät ole esimakua tuonpuoleisesta. Nykytiedon valossa rajakokemus on aivojemme villein trikki.




Hälinä vaimentui, ja huoneeseen tulvahti säkenöivää valoa. Oloni oli kevyt ja tunsin leijuvani. Lääkärin takana häilyi kirkkaita hahmoja. Pian kaikki sulautui valoon, sulkeutui sen ympärille. Se veti minua puoleensa, ja leijuin pitkin tunnelia merkillisen rauhan vallassa. Matkalla näin monia läheisiäni. Tunsin käsittämätöntä iloa, sillä minut valtasi syvä ymmärrys.

Sitten kuulin etäisiä ääniä. Yritin tavoitella valoa, mutta äänet pakottivat minut takaisin. Sairaalahuoneen ääriviivat tunkeutuivat tajuntaani. Myöhemmin kuulin, että sydämeni pysähtyi 45 sekunniksi. Se, mitä elvytyksen aikana koin, teki minuun lähtemättömän vaikutuksen.

Esimerkiksi tällainen voisi olla kuvaus rajakokemuksesta. Keskeytyneestä matkasta kohti tuonpuoleista ovat kertoneet monet henkeä uhkaavasta tilanteesta pelastuneet. Eräässä tutkimuksessa lähes 20 prosenttia vaikeasta sydänkohtauksesta selvinneistä sanoi kokeneensa rajailmiöitä.


Kuin mitä tahansa harhoja

Kuoleman portin kolkutteluksi tulkittavaa kokemusta on vaikea synnyttää koeoloissa. Siksi tutkijoiden on hahmotettava ilmiö sen joskus kohdanneiden sanallisista kuvauksista. Kertomuksia saattavat kuitenkin värittää niin henkilökohtaiset uskomukset kuin populaarin psykologian synnyttämät ennakko-oletukset. Kaiken lisäksi rajakokemukset syntyvät monista eri syistä ja sisältävät selvästikin hyvin monenlaisia elementtejä, joita kaikkia ei mitenkään voi selittää yhdellä neurobiologisella mekanismilla.

Nämä haasteet on helppo muuttaa väitteeksi: aivotutkimus ei pysty selittämään rajakokemuksia. Jopa jotkut tutkijat ovat kyseenalaistaneet aivot ainoana tietoisuuden lähteenä.

Valtaosa tutkijoista kuitenkin katsoo, että aivotoiminnan häiriöt riittävät mainiosti selittämään ilmiön. Rajakokemus ei ole sen ihmeellisempi kuin unet tai muut hallusinaatiot. Mystisen siitä tekee epätavallinen tilanne, jossa se koetaan tai johon se yhdistetään - kuoleman läheisyys.


Yleisin syy aivojen hapenpuute

Otetaan esimerkiksi sydänpotilas. Sydänpysähdys johtaa nopeasti verenpaineen laskuun ja aivojen hapenpuutteeseen, joka on ehkä kaikkein yleisin rajakokemuksen laukaisija. Yhdeksällä kymmenestä kuolemanvaaraan joutuneesta tajunta hiipuu juuri aivojen hapen vähyyteen. Aivoalueiden toiminta häiriintyy asteittain siinä järjestyksessä kuin hapensaanti tyrehtyy. Kaikki solut eivät hiljene samanaikaisesti, vaan toisten toiminta voi aluksi pikemminkin kiihtyä, kun jarrut höltyvät. Siksi aivotoiminnot eivät vain lakkaa, vaan vääristyvät hieman samoin kuin epileptisessä kohtauksessa.

Aina kokemus kuoleman läheisyydestä ei kuitenkaan vaadi pahaa hapenpuutetta eikä välttämättä edes henkeä uhkaavaa tilannetta. Vastaaviin tuntemuksiin riittää joskus nukutusaineiden aiheuttama sekavuus tai pelkkä pyörtyminen. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt onnistuivat vaipumaan hämärän rajamaille ja jotkut jopa rajailmiöihin vain hengitystään säätelemällä. Myös jotkin keskushermoston sairaudet, äärimmäinen väsymys, päihteiden käyttö ja vaikkapa hävittäjälentokoneen suuri kiihtyvyys aiheuttavat toisinaan melkoisia harhoja.


Näyt vaativat tietoisuutta

Rajakokemusten ylimaallisuutta todistellaan usein sillä, että niitä esiintyy myös syvässä tajuttomuudentilassa ja aivokuolleilla. Ei esiinny. Rajailmiöiden kokija voi käydä lähellä kuolemaa, mutta kuollut tai edes aivokuollut hän ei ole. Kuten yhdysvaltalainen psykiatri Richard Blacher on osuvasti todennut: jos potilas kuulee lääkärin julistavan hänet kuolleeksi, diagnoosin pätevyyttä on aihetta epäillä.

Aivokuolemassa aivot kärsivät niin mittavia vaurioita, että aivotoiminta peruuttamattomasti loppuu. Tilapäiseen tajuttomuuteen aivot taas voi vaivuttaa hapenpuute, nukutus, myrkytys, vajaalämpöisyys tai vaurio. Tällöin elämää ylläpitävät aivojen perustoiminnot ovat palautettavissa, mutta rajakokemusta ei pääse syntymään niin kauan kuin tietoisuus on poissa pelistä.

Rajakokemusten näyt ja niiden muistaminen ovat kognitiivisia tapahtumia, jotka vaativat jonkinlaista tietoisuutta. Tietoisuus taas edellyttää, että sitä yllä pitävissä osissa, aivorungossa ja aivokuorella, on toimintaa. Koska aivotoiminta sammuu vähän kerrallaan, aivojen syvemmissä rakenteissa voi tapahtua paljon, vaikka kallon pinnalta mitattava aivosähkökäyrä näyttäisi viivaa. Esimerkiksi verenpaineen laskusta kärsivät viimeisten joukossa hapenpuutteelle vastustuskykyisimmät aivorungon rakenteet. Tietoisuus voi siis säilyä, joskin vääristyneenä, yllättävän pitkään.

Myös leikkauspotilailla voi näennäisen tiedottomuuden aikana esiintyä vaiheita, jotka mahdollistavat aistimukset tai värikkäät näyt ja jopa niiden muistamisen, vaikka potilaat ovat täysin liikuntakyvyttömiä eivätkä tunne kipua. Itse asiassa tilanne on kiusallisen tuttu nukutuslääkäreille.

Ehkä tärkein syy väärinkäsityksiin on kuitenkin se, että rajakokemuksen tarkkaa ajankohtaa ja pituutta on hankala selvittää. Unien lailla se voi olla koettua kestoaan paljon lyhyempi väläys tajunnan sammuessa tai selkiytyessä.


Unihäiriö voi herkistää

Rajakokemukset saavat elinvoimansa todentuntuisuudestaan. Hallusinaatiot ovat usein niin eläviä, että ne on helpompi tulkita yliluonnollisiksi ilmiöiksi kuin poikkeukselliseksi aivotoiminnaksi, erityisesti silloin, kun näyt ja todelliset aistimukset sekoittuvat. Mutta kuten unista tiedämme, aivot voivat normaalistikin tuottaa hyvin värikkäitä ja todelta tuntuvia kokemuksia. Unet ovat kuitenkin arkipäivää, eivätkä ne siksi tunnu lainkaan ihmeellisiltä.

Yhdysvaltain Kentuckyn yliopiston neurologi Kevin Nelson on vienyt unirinnastuksen pidemmälle kuin monet muut tutkijat. Hänestä rajakokemuksessa on kyse rem-unen häiriöstä, jossa aivot ovat osin hereillä ja osin unessa. Rem-unessa lihakset lamaantuvat eikä ulkoinen aistitieto hevillä saavuta aivoja. Aisti- ja tunnealueet, kuten ohimolohkot ja mantelitumake, kuitenkin toimivat vilkkaasti tuottaen joskus hyvinkin eläviä tuntemuksia ja muistoja.

Vaikka kovin perusteellista unen ja valveen sekoittumista voi olla vaikea kuvitella, jos sitä ei ole itse kokenut, on se tuttua esimerkiksi hallitsemattomasti nukahteleville narkoleptikoille. Useat heistä saavat hallusinaatioita ja kehostapoistumistuntemuksia, kun rem-uni yllättää kesken valveen.

Hallitsematonta nukahtelua yleisempi rem-unen häiriö on unihalvaus. Tämän nukahtamisen tai heräämisen hetkeen osuvan tilan on kokenut jopa 40 prosenttia ihmisistä. Siinä ulkoinen maailma tunkeutuu osin nukkuviin aivoihin, mikä synnyttää sekä halvaantumisen tunteen että erilaisia näkyjä.

Nelson on huomannut, että rem-unen häiriöt ovat keskimääräistä yleisempiä ja voimakkaampia niillä, joilla on joskus elämänsä aikana ollut rajakokemus. Tästä hän päättelee, että aivorungon poikkeuksellinen uni-valverytmin säätely herkistää osan ihmisistä molemmille häiriöille.


Rajalla syntyy myyttejä

Tutkijat ovat siis löytäneet jo monia mekanismeja, joilla aivot tuottavat tuonelan trikkejään. Samalla kun selvittely jatkuu on käynnissä keskustelu, miten rajakokemus ylipäätään pitäisi määritellä. Esimerkiksi tässä artikkelissa esitetyt ilmiöt ovat rajakokemuksissa yleisiä, mutta eivät mitenkään välttämättömiä.

Monet tutkijat ovat nykyään jopa sitä mieltä, että koko ilmiötä on mahdotonta määritellä tarkkaan. Esimerkiksi Lausannen teknisen korkeakoulun neurologi Olaf Blanke ja hänen kognitiotieteilijäkollegansa Sebastian Diequez sanovat, että rajakokemuksiksi voidaan laskea kaikki epätavalliset aistimukset, tuntemukset ja ajatukset, jotka kokija jostain syystä tulkitsee kuoleman läheisyydeksi.

Kaksikko myös korostaa, että alan kirjallisuus antaa hyvin vääristyneen kuvan ilmiöstä. Monet uskomukset ovat pelkkiä myyttejä.

Esimerkiksi se, että kokemukseen aina kuuluisi portti, josta avautuu tie tuonpuoleiseen mutta josta kokija ei vielä pääse kulkemaan, ei pidä paikkaansa. Yhtä harvinaista on se, että rajalla kohdataan vain jo edesmenneitä läheisiä.

Populaarikirjallisuudessa on myös usein kerrottu, kuinka joku on kehosta poistuessaan nähnyt tai kuullut jotain sellaista, mikä todistaa hänen tietoisuutensa vapautuneen ruumiin kahleista. Yksikään näistä väitteistä ei ole kestänyt tieteellistä tarkastelua.

Kuoleman kokijalla on vielä matkaa kuolemaan




Kuoleman näyt luonnollisesti hätkähdyttävät, erityisesti silloin, kun ihminen oikeasti käy lähellä kuolemaa: ei hengitä, reagoi eikä liiku, ja sydänkin on pysähtynyt. Kuollut tai edes aivokuollut hän ei kuitenkaan ole ollut, mikäli palaa kertomaan matkastaan tuonpuoleiseen.

Valoilmiöt näön häiriöistä

Rajakokemuksen ehkä tunnetuin piirre on pimeä tunneli, joka vie kulkijaa kohti ylimaallista kirkkautta. Joskus kokemuksiin liittyvät myös hohtavat, yliluonnolliset hahmot.

Näitä valoilmiöitä on selittänyt muun muassa australialais-hollantilainen anestesiologi Gerald Woerlee kirjassaan Mortal Minds. Hänen mukaansa silmät auki sairaalahuonetta katselevan sydänkohtauspotilaan kokeman kirkkauden voi selittää jo pelkkä pupillien laajentuminen, sillä ne voivat hapen puutteessa päästää valoa läpi jopa sata kertaa tavallista enemmän.

Niin ikään silmän verkkokalvo, erityisesti sen reuna, kärsii nopeasti hapen puutteesta. Tällöin näkökentän laitamille osuvat ihmiset, esimerkiksi hoitajat, voivat näyttää epämääräisiltä, kirkkailta hahmoilta.

Myös aivojen näkökeskusten toimintahäiriöt aiheuttavat mitä kummallisimpia harhoja. Esimerkiksi epileptinen kohtaus ja jotkin nukutusaineet ja huumeet tuottavat joskus kokemuksen laajentuvasta valosta tunnelin päässä.

Hyvä olo kemikaaliryöpyistä

Aivoissamme on mekanismi, joka auttaa säilyttämään toimintakyvyn ja liukkaan ajatuksenjuoksun tiukoissa tilanteissa. Selviytymisvietti voittaa pelon ja sokki tyynnyttää jopa kivun. Moni kriisitilanteeseen joutunut hämmästelee jälkeenpäin rauhallisuuttaan ja ulkopuolisuuttaan. Järkytys iskee vasta, kun uhkaavasta tilanteesta on selvitty.

Stressitilanne laukaisee sekä adrenaliinin että aivojen mielihyväkemikaalien, kuten endorfiinien, erityksen. Siksi esimerkiksi aivojen hapenpuutteeseen liittyy hyvänolontunne.

Tunne syvästä ymmärryksestä tai universaalista ykseydestä on niin ikään luonnollinen seuraus poikkeuksellisesta aivotoiminnasta erityisesti ohimolohkon tunnealueilla ja mantelitumakkeessa. Ohimolohkoepilepsia ja -migreeni pystyvät käynnistämään hengellisiä ja mystisiä aistimuksia, ja mietiskelyllä ja huumausaineilla on kautta aikain oikein tavoiteltu yhteyttä kaikkeuteen. Lääkärit saavat vastaavia kokemuksia aikaan ärsyttämällä kyseisiä alueita.

Irtiotto aistien riidoista

Tuntemukset kehosta poistumisesta ovat yleisiä rajakokemuksissa, mutta syntyy niitä muutoinkin. Joka kahdeskymmenes ihminen sanoo käväisseensä itsensä ulkopuolella, ja narkoleptikoilla, epileptikoilla ja leikkauspotilailla aistimukset ovat yleisiä.

Tietoisuuden ja kehontunnon häiriöitä Lausannen teknisessä korkeakoulussa Sveitsissä tutkiva neurologi Olaf Blanke uskoo, että illuusiossa on kyse lihastunto-, tasapaino- ja näköaistimusten ristiriidasta. Se saa aivot tulkitsemaan näkötiedon väärästä perspektiivistä.

Ajatusta tukevat kokeet, joissa Blanke sai ihmiset irtautumaan kehostaan videokameroiden avulla. Blanke on synnyttänyt kokemuksen myös ärsyttämällä sähköisesti leikkauspotilaan päälaki- ja ohimolohkon rajapinnan kulmapoimua, joka yhdistelee eri aisteista tulevaa tietoa.

Jos taas katselee katonrajasta silmästä silmään sängyssä makaavaa ruumistaan tai kiitää yöpaidassa kaupungin yllä, on syytä olettaa uneksuvansa.

Elämä purkautuu muistialueilta

Jo kliseeksi muodostunut elämänfilmi on yksittäisiä välähdyksiä, jotka syntyvät ohimolohkon muistialueilla, muun muassa hippokampuksessa. Tämä tiedetään epilepsiakohtauksista, joissa muistirakenteiden poikkeuksellinen aktiivisuus käynnistää muistojen tulvan. Myös eräät huumeet herättävät unohdetuiksi luultuja, syvälle hautautuneita muistoja. Kun muistikuvat ryöppyävät hallitsemattomasti, voi helposti syntyä tunne elämän pikakelauksesta.

Oikea kuolema ei tarjoa paluukyytiä




Lääketieteellisesti määritellen ihminen on kuollut, kun sydämenlyönti, verenkierto ja hengitys ovat pysyvästi lakanneet tai kun kaikki aivotoiminta on peruuttamattomasti loppunut.

Suomi muuten oli vuonna 1971 maailman ensimmäinen maa, joka hyväksyi aivokuoleman sydänkuoleman rinnalle kuoleman määritelmäksi.
Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018