Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009


Kuvittele itsesi aurinkoiselle, trooppiselle Bahamalle. Edessäsi siintää lampi, ymmyrkäinen kuin sentin kolikko, täynnä kirkkaana kimaltavaa, turkoosinsinistä vettä. Lampi ei ole mikä tahansa lampi, vaan suuren vedenalaisen luolan suuaukko. Jos sukellat sinne, pohja ei tule vastaan, vaan onkalo jatkuu alaspäin jopa satoja metrejä ja todennäköisesti haarautuu moniksi käytäviksi, joista jostakin pääsee mereen. Itse asiassa tällainen valtava labyrinttimainen luolaverkko halkoo koko Grand Bahaman saarta.

Näitä luolia kutsutaan ankialiinisiksi (anc¬hialine), millä viitataan siihen, että ne ovat puoliksi kuivalla maalla ja puoliksi meressä. Ne ovat niin syviä, että niihin pulppuaa makeaa pohjavettä, mutta niistä avautuu myös reitti mereen, mistä tulvii sisään suolaista merivettä. Tästä seuraa omalaatuinen olojen sekoitus.

Vedenalaiset luolat ovat vaarallisia ympäristöjä jopa kokeneille sukeltajille, minkä vuoksi ne ovat ehkä maapallon vähiten tunnettuja elinympäristöjä. Kun näihin luoliin on viime vuosina päästy kurkistamaan, niistä on löytynyt satoja tieteelle uusia lajeja, joista osa on elänyt ikuisessa pimeydessä mahdollisesti miljoonia vuosia.


Jääkaudelta ja dinosaurusajalta

Vedenalaisia luolia on sadoittain ympäri maapalloa, ja ne voivat muodostua eri tavoin. Useimmat ovat syntyneet, kun sadevesi on tunkeutunut syvälle huokoiseen kalkkikiveen ja alkanut syövyttää sen sisälle onkaloa. Kun merenpinta jääkaudella laski, onkalot kuivuivat ja rapautuivat lisää. Luolien vuoroin kuivuessa ja täyttyessä jotkin luolastot ovat syventyneet alaspäin, toiset haarautuneet käytäväverkoiksi.

Bahaman Crystal Cavessa on nähtävissä ehkä hienoin osoitus tästä jääkautisesta näytelmästä. Luolassa on tippukiviä, koristeellisia kuin ne olisi repäisty goottilaisesta rukouskirjasta ja suuria kuin pienet keskiaikaiset linnat. Tippukivet muodostuvat ilman täyttämään luolaan, kun sadevesi tihkuu kalkkikiven läpi, joten ne ovat syntyneet jääkaudella luolan ollessa kuivillaan.

Maailman laajin tunnettu vedenalainen luolasto on Meksikossa, Jukatanin niemimaalla. Se muodostui 65 miljoonaa vuotta sitten syntyneen meteoriittikraatterin reuna-alueelle. (Sama meteoriitti tappoi dinosaurukset.) Luolasto on yli 170 kilometriä pitkä, ja siihen kuuluu yli 130 suuaukkoa. Nämä suuaukot ovat pääosin samanlaisia pyöreitä lampia kuin Bahamalla, ja ne tunnetaan nimellä cenotes. Pyöreät aukot ovat syntyneet, kun maanalaisen luolaston katto on sortunut, pudonnut alas ja aikaa myöten liuennut pois.


Vedessä näkymätön raja

Vedenalaiset luolat kuulostavat eksoottisilta ja ovat monesti palatsimaisen kauniita, mutta elinympäristöinä ne ovat perin karuja.

Luolissa vallitsee täydellinen pimeys, joten niissä ei kasva mitään kasveja. Vesi on hyytävän kylmää, ja sama vesi saattaa seistä siellä kuukausien ajan. Happea on hyvin vähän, paikoin ei lainkaan. Jos luolan pohjalle sataa suuaukosta lehtiä ja muuta kariketta, niiden hajottaminen kuluttaa usein kaiken hapen. Ravinto on äärimmäisen niukkaa.

Ankialiinisten luolien erikoispiirre on suolaisen ja makean veden kohtaaminen. Tällöin suolainen, raskas merivesi painuu pohjalle ja kevyempi makea vesi kerrostuu sen päälle. Suolaisuuden vaihtumisraja, halokliini, muodostaa äkkijyrkän elinympäristöjen rajan, jota useimmat eläimet eivät kykene ylittämään. Makean veden lajit elävät omassa kerroksessaan ja merieläimet omassaan. Itse asiassa vain yksi eläinryhmä, Typhlatia-suvun pienet katkat, pystyy elämään rajan molemmin puolin. Näitä outoja otuksia ei ole tavattu muualta kuin vedenalaisista luolista.

Hankaluuksista huolimatta ankialiinisissa luolissa on melko paljon elämää. Tutkijat ovat kuvanneet niistä viime vuosina yhden kokonaan uuden eläinluokan, kolme uutta lahkoa, yhdeksän uutta heimoa, yli 75 sukua ja yli 300 lajia. Vastaavaa uutuuksien kavalkadia tuskin koottaisiin nykyisin mistään muualta, paitsi ehkä valtamerten syvänteistä.


Ikipimeydessä omimmat lajit

Vedenalaisten luolien liepeillä elää varsin kirjava joukko erilaisia eläimiä, jotka hakevat sieltä suojaa ja ravintoa. Kun matka jatkuu pimeyteen ja happi ja ravinto niukkenevat, lajien määrä alkaa huveta nopeasti. Täällä ikuisessa pimeydessä asustavat varsinaiset luolalajit eli eläimet, joita ei ole koskaan tavattu luolien ulkopuolelta.

Hyvä esimerkki on tieteelle uusi eläinluokka Remipedia. Ensimmäinen luokan edustaja löydettiin vuonna 1981 Bahaman luolista, ja sittemmin sen sukulaisia on löydetty ympäri maapalloa seitsemäntoista lajia. Ne ovat pigmentittömiä ja silmättömiä otuksia, joilla on pitkä, tuhatjalkaista muistuttava ruumis. Ne uivat hyvin hitaasti, ilmeisesti säästääkseen energiaa, ja ovat petoja.

Suurin osa varsinaisista luolaeläimistä on äyriäisiä, mutta joukossa on myös nivelmatoja, joitakin kaloja ja piikkinahkaisia. Monet lajit tunnetaan vain yhdestä tai kahdesta lähekkäisestä luolasta koko maailmassa. Joissakin luolissa, etenkin Bermudalla, peräti 40 prosenttia lajeista voi olla sellaisia, joita ei tavata mistään muualta.
Luolat ovat siis todellisia kotoperäisten lajien runsaudensarvia.


Luolaeläimet levisivät yllättävästi

Miten luolaeläimistä on alun perin tullut luolaeläimiä, on suuri mysteeri. Luonnollisin ajatus on, että jotkin yksilöt uivat liian pitkälle sokkeloon, jäivät vangeiksi ja erilaistuivat omaan suuntaansa. Tämä selitys ei kuitenkaan sovi kaikkiin eläimiin.

Ensinnäkin jotkin lajit tunnetaan vain kahdesta tai kolmesta luolasta, jotka sattuvat sijaitsemaan eri puolilla maapalloa. Hyvä esimerkki on Stygiomysis-suvun halkoisjalkainen, joka on löydetty Bahamalta, Karibialta ja Etelä-Italiasta. Miten pieni, hitaasti uiva äyriäinen ilmaantui kolmeen luolaan, jotka ovat näin kaukana toisistaan - etenkin, kun se ei voi elää luolien ulkopuolella?

Toiseksi suuri osa luolaeläimistä on läheistä sukua syvänmeren eläimille eli saattaisi olla peräisin valtamerten syvänteistä. Eräs tällainen laji on Munidopsis polymorpha -rapu, joka löydettiin melko hiljattain syntyneestä tuliperäisestä luolasta Kanariansaarilta. Meren kerrosten lämpötilaerojen vuoksi syvänmerenlajien on kuitenkin fysiologisesti mahdotonta nousta pois syvänteistä. Miten eläimet siis päätyivät luoliin?


Keskiselänteet täynnä luolia?

Jotkut tutkijat ovat taipuvaisia ajattelemaan, että vedenalaisissa luolissa näkyy vain pieni siivu elämästä, joka todellisuudessa sinnittelee maan uumenissa. Syvällä maan alla on laajoja pohjavesikerrostumia. Ehkä niissä on elämää. Ehkä nuo eläimet kykenevät nousemaan ylöspäin veden täyttämiä halkeamia, railoja ja rakoja pitkin ja putkahtelevat siellä täällä vedenalaisiin luoliin. Kenties syvänteiden eläimet löytävät nämä samat railot ja nousevat oikotietä ylöspäin.

Tämä selittäisi monien lajien oudon esiintymisen maailmankartalla. Jos ne olivat olemassa jo miljoonia vuosia sitten tässä maanalaisessa ympäristössään, ne ovat voineet joutua maapallon eri puolille maankuoren laattojen liikkeiden mukana.

Mielenkiintoinen teoria on myös se, että merten keskiselänteet toimisivat luolaeläinten leviämiskeskuksina. Keskiselännejärjestelmä on koko maapalloa kiertävä merenalainen vuoristo, jossa täytyy olla tuliperäisiä vuoria. Ehkä luolaeläimet ovat peräisin tuolta harjanteelta? Tätä teoriaa tukee se, että ylivoimaisesti eniten luolaeläimiä on kuvattu Bermudalta, joka aikoinaan muodostui keskelle selännettä.

Vedenalaisten luolien eläimet saattavat siis olla vasta esimakua siitä, mitä löydämme jonakin päivänä vielä syvemmältä.


Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Miten hukata silmänsä ja löytää ne uudestaan


Jos kala ui luolaan ja menettää aikaa myöten näkönsä, tapahtuuko se samoin kuin toisella kalalla, joka sokeutui toisessa luolassa?


Maailman luolista on tavattu lähes sata erilaista luolakalalajia. Viime vuosina niitä on tutkittu innokkaasti, sillä ne avaavat käytännöllisen näkökulman evoluutioon. Miten eläin menettää ominaisuutensa on aivan yhtä oleellinen kysymys kuin miten se ne saa.

Luolakalojen evoluutiota on mukava tutkia, koska teorioita pääsee testaamaan käytännössä. Nämä kalat polveutuivat maanpäällisistä populaatioista melko äskettäin, ehkä vain miljoona vuotta sitten, ja siksi tutkijat saavat paljon tietoa vertaamalla ja risteyttämällä eri populaatioita.


Turhake karsiutui säästön takia

New Yorkin yliopistossa on tutkittu professori Richard Borowskyn johdolla jo vuosien ajan kahta luolakalalajia. Toinen on thaimaalainen Cryptothora thamicola ja toinen meksikolainen Astyanax mexicanus. Thaimaan kala elää luolissa, joiden ilmatilassa on niin paljon hiilidioksidia, etteivät ihmiset pärjää siellä pitkään ilman happilaitteita.
Nämä kalat poikkeavat monin tavoin maanpäällisistä sukulaisistaan, joista ne polveutuvat. Niillä ei ole pigmenttiä. Niiden aineenvaihdunta on sopeutunut ravinnon niukkuuteen. Niille ei kehity silmiä, mutta muut aistit ovat keskimäärin terävämmät kuin maanpäällisillä serkuilla. Niiden uintievät ovat suuremmat.

Piirteet selittyvät luonnonvalinnalla. Jos on aina pimeää, pigmentin ja silmien muodostaminen kuluttaa turhaan energiaa, ja siksi ominaisuudet ajan myötä karsiutuvat. Kun silmät puuttuvat, näköaisti korvautuu muilla aisteilla. Jos ravinto on niukkaa, aineenvaihdunta sopeutuu siihen. Isot evät tehostavat uimista: luolakala pääsee yhdellä evänlyönnillä kaksi kertaa niin pitkän matkan kuin maanpäällinen sukulaisensa ja säästää näinkin energiaa.
Luolakaloissa on silmiinpistävintä sopeutumien samankaltaisuus. Vaikka kalat eläisivät eri puolilla maapalloa, lopputulos on sama eli pigmentitön, sokea ja silmätön. Siksi tutkijoita kiinnostaa tietää, tapahtuvatko muutokset aina samoin vai voivatko kalat menettää ominaisuuksiaan useammalla kuin yhdellä tavalla.


Kalat saivat silmänsä takaisin

Borowskyn tutkimusryhmä on perehtynyt kolmeen meksikolaiseen luolakalapopulaatioon, jotka olivat eriytyneet kantalajeistaan itsenäisesti eivätkä olleet kosketuksissa toisiinsa.

Eri populaatioiden perimän vertailu osoitti, että kaikissa tapauksissa pigmentittömyys johtui palan irtoamisesta jostain kohtaa oca2-geeniä; vastaavan geenivirheen tiedetään tekevän albiinoja ihmisistäkin.

Silmien ja näköaistin katoaminen sen sijaan johtui eri kalapopulaatioilla monista eri geenivirheistä. Sokeutumistapoja oli siis ollut useita.

Borowsky keksi, että jos kaksi sokeaa luolakalapopulaatiota risteytetään, jälkeläiset voivat saada ainakin jonkinlaisen näkökyvyn, koska toisen populaation toimiva geeni korvaa toisen populaation puutoksen. Hän kokeili, ja idea toimi. Mitä kauempana populaatiot sijaitsivat toisistaan, sitä todennäköisemmin niiden sokeus johtui eri geeneistä ja sitä suurempi osuus poikasista sai näkönsä takaisin.

Borowskyn tutkimus herätti valtavasti mediahuomiota: satojatuhansia vuosia sokeina olleet kalat saivat poikasia, jotka näkivät.

Evoluutio voi siis sekä riisua saman ominaisuuden usealla tavalla että jättää auki takaportteja, joiden kautta ominaisuus voi tulla takaisin.



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018