Nasan Messenger-luotain ohitti Merkuriuksen lokakuussa, jo toistamiseen tänä vuonna. Luotain kuvasi ja tutki alueita, joita ei ole koskaan aikaisemmin nähty läheltä.





Muistatko, milloin Vietnamin sota päättyi? Se oli samana vuonna, kun Anne Pohtamo valittiin Miss Universumiksi.
Älä huoli, jollet muista. Siitä on aikaa.

Yhtä kauan on siitä, kun Nasan Mariner 10 -luotain ohitti Merkuriuksen viimeisen kerran. Sen ottamissa lähikuvissa hohtaa hopeinen, kraatterien peittämä taivaankappale, joka muistuttaa erehdyttävästi omaa Kuutamme.

Merkurius eroaa kuitenkin monella tavalla niin Kuusta kuin muista kiviplaneetoista. Se on esimerkiksi kokoonsa nähden silmiinpistävän tiheä. Itse asiassa sen oletetaan olevan lähes pelkkää ydintä. Se on kuin taivaallinen kanuunan kuula.

Nyt, 33 vuoden tauon jälkeen, Merkuriuksen tienoilla lentää jälleen luotain. Se on Nasan lähettämä Messenger, joka on ohittanut tutkimuskohteensa tänä vuonna kahdesti, ensin tammikuussa ja kuukausi sitten lokakuun alussa.

Luotaimen havainnoilla yritetään selvittää muun muassa, mistä Merkuriuksen tiheys johtuu. Sekin halutaan varmistaa, onko aivan Auringon helmoissa kiertävällä planeetalla todella vesijäätä, johon maanpäälliset tutkahavainnot viittaavat.

Messenger, lähetti, on osuva nimi luotaimelle - olihan Merkurius aikanaan Rooman jumalien viestinviejä.


Paistut tai pakastut

Jos olisit töissä Merkuriuksella, ylläsi paistaisi paljon suurempi päivänkehrä kuin maapallolla, koska Merkurius on niin lähellä Aurinkoa.

Ranskalainen Bernard le Bovier de Fontenelle päätteli 1600-luvun lopulla julkaistussa kirjassaan, ettei niin liki Aurinkoa ole hyvä olla. Yletön paiste oli hänen mukaansa muokannut merkuriuslaisistakin niin vilkkaita, että he olivat menettäneet järkensä.

Fontenelle ei kuitenkaan tiennyt, että Merkuriuksen kaasukehä on erittäin ohut. Sen takia planeetan pinnan lämpötilan vaihtelut ovat aurinkokunnan suurimmat. Päivän puolella voi olla yli 400-asteista, mutta yöllä lämpötila laskee jopa alle 200 pakkasasteen.

Hullut merkuriuslaiset ovat tietenkin pelkkää mielikuvitusta. Messenger-luotaimen mittauksilla halutaan kuitenkin varmistaa, onko Merkuriuksen napojen kraattereissa vesijäätä. Silloin siellä voisivat muhia paikalliset mikrobit.

Kraatterien sopukoissa saattaa hyvinkin piillä ikijäätä, koska planeetan pyörähdysakseli on lähes kohtisuorassa sen ratatasoa vasten. Siksi auringonpaiste ei ulotu napa-alueille. Messenger on jo päässyt havaintojen alkuun, mutta jäätä ei toistaiseksi ole löytynyt.


Ohilennot vievät maaliin

Messenger-luotain on osapuilleen pienen henkilöauton kokoinen. Lisäksi siihen kuuluu laaja aurinkosuoja ja noin kuusimetrinen siipipari, joka toimii aurinkopaneeleina.

Yli puolet luotaimen 1 100 kilosta on ajoainetta. Loppu, noin 500 kiloa, koostuu aluksesta ja siihen pakatuista tieteellisistä kojeista. Mukana lentää kaksi kameraa ja erilaisia spektrometrejä, laserkorkeusmittari ja magneettikenttää kartoittava magnetometri.

Tähän mennessä Messengerin matkanteko on ollut sarja planeettojen ohilentoja. Se on siis ohittanut Merkuriuksen jo kahdesti, ja kolmas ohitus on syyskuussa 2009. Vuonna 2011 siitä tulee viimein ensimmäinen Merkuriusta kiertävä luotain.

Ohitusten avulla luotaimen nopeutta voidaan kasvattaa tai hidastaa ilman ajoainetta. Sitä säästellään jarrutukseen, jota tarvitaan, kun luotain lopulta ohjataan kiertoradalleen Merkuriuksen ympäri.

Ohilentojen tarkoitus on ennen kaikkea säätää luotaimen lentorataa, mutta samalla tehdään tieteellisiä havaintoja, joiden avulla tutkijat saavat esimakua Merkuriuksen saloista.


Tiukka ydin kummastuttaa

Suurin mysteeri on planeetan tiheys. Merkurius on lähes yhtä tiheä kuin maapallo. Sen sijaan muut kolme kiviplaneettaa eli Venus, Maa ja Mars sekä Kuu noudattavat yksinkertaista sääntöä: mitä pienempi kappale, sitä harvempaa ainetta.

Asiantuntijat eivät oletakaan, että Merkurius olisi muodostunut yksinkertaisesti kertymällä aineesta, joka ympäröi nuorta Aurinkoa planeettojen synnyn aikaan - jolleivät sitten raskaat aineet olisi tuolloin jostakin kumman syystä keskittyneet aivan Auringon lähelle.

Ehkä Merkuriuksellakin oli kevyitä alkuaineita, jotka nuoren Auringon kuumuus haihdutti vastasyntyneeltä planeetalta. Sekin on mahdollista, että Merkurius joutui nuoruudessaan valtavaan kolariin, jossa sen pintakerrokset pöllähtivät avaruuteen.

Messengerin havainnoista voi alustavasti päätyä siihen, että aikojen kuluessa kevyet aineet olisivat haihtuneet planeetasta.

Toisaalta: jollei Merkuriuksessa olisi jäljellä lainkaan esimerkiksi haihtuvaa natriumia, kaliumia ja vetyä, olisi vaikea selittää, mistä sen avaruuteen vuotava kaasukehä saa uutta materiaalia.


Nasa kuorii kerman

Messengeriltä toivotaan kaiken kaikkiaan vastausta kuuteen kysymykseen (ks. tietolaatikko). Suurin osa niistä tuskin ratkeaa ennen vuotta 2011, mutta luotain on jo selvinnyt eräästä konkreettisesta tehtävästään.

Mariner 10 nimittäin kuvasi vain 45 prosenttia Merkuriuksen pinnasta. Nyt Messenger on kartoittanut loput. Planeetta tulvii uusia nimiä, ja geologit tutkivat innokkaina kuvia, joissa näkyvät pinnan muodot kielivät Merkuriuksen historiasta.

Taitaa olla niin, että Messenger pääsee kuorimaan kerman Merkuriuksesta, ennen kuin meidän eurooppalaisten vuonna 2013 matkaan lähtevä BepiColompo-luotain ehtii sinne tekemään löytöjä.


Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Täällä voi seurata, miten Messengerin tutkimukset edistyvät: http://messenger.jhuapl.edu/index.php


Merkurius kuin pieni kuula


























etäisyys Auringosta   keskimäärin 58 miljoonaa kilometriä (Maa: 150 milj. km)
kiertoaika (planeetan vuosi)  88 Maan vuorokautta
lämpötila  −200 - +430 astetta
massa  0,06 Maan massaa
säde  2 440 km (Maa: 6 380 km)
tiheys 5,4 kertaa veden tiheys (Maa: 5,5)
pyörähdysaika (planeetan päivä)  59 Maan vuorokautta
akselin kaltevuus  0 astetta (Maa: 23 astetta)

Messenger hakee vastausta kuuteen arvoitukseen























Tätä tutkijat kysyvät  Näin etsitään vastausta
Miksi Merkurius on niin tiheä? Keräämällä tietoa pinnan koostumuksesta.
Millainen on geologinen historia? Kuvaamalla pintaa.
Millainen on planeetan ydin? Ympäröikö sitä sula kerros? Mittaamalla planeetan vetovoimakenttää ja kartoittamalla pinnan korkeutta sekä seuraamalla luotaimen nopeuden muutoksia.
Mikä aiheuttaa magneettikentän? Miksi Maalla ja Merkuriuksella on magneettikenttä, mutta Venuksella ja Marsilla ei?  Kartoittamalla magneettikentän muotoa ja voimakkuutta.
Mikä aine hallitsee napa-alueita? Onko siellä ikivarjossa jäätä? Tutkahavainnoilla.
Mitä aineita on kaasukehässä? Miten se on syntynyt?   Rekisteröimällä, mitä aineita kaasukehästä haihtuu.
Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018