Kysyimme spesialisteilta: onko mielellä sukupuoli? Mies sitä, nainen tätä, ja syy löytyy aivoista. Näin on pakko päätellä uutisista, joita aivotutkimukset ovat viime vuosina tiuhaan tuottaneet. Me kysyimme alan kansainvälisiltä asiantuntijoilta: onko mielellä sukupuoli?

Teksti: Kirsi Heikkinen

Mies sitä, nainen tätä, ja syy löytyy aivoista. Näin on pakko päätellä uutisista, joita aivotutkimukset ovat viime vuosina tiuhaan tuottaneet. Me kysyimme alan kansainvälisiltä asiantuntijoilta: onko mielellä sukupuoli?Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2008

Olipa kerran naispuolinen aivosolu, joka eksyi miehen pääkoppaan. Se katseli hermostuneena ympärilleen, mutta siellä oli tyhjää ja hiljaista. "Haloo!" se huhuili, mutta kukaan ei vastannut. "Onko täällä ketään?" se huusi vähän kovempaa. Ei vastausta vieläkään. Solu alkoi tuntea itsensä todella yksinäiseksi ja kiljui kaikin voimin: "ONKO TÄÄLLÄ KETÄÄN?" Silloin se kuuli heikon äänen jostakin hyvin, hyvin kaukaa: "Me olemme täällä alhaalla."Aivojen sukupuolieroista vitsaillaan, mutta niistä on myös tieteellistä näyttöä. Eroja on löydetty niin aivojen ja aivoalueiden koosta kuin välittäjäaineiden pitoisuuksista. Kuvauksissa on myös todettu, että miesten ja naisten aivot reagoivat joihinkin asioihin eri tavoin - ja samaa osoittavat vielä paljon lukuisammat eläinkokeet.

Vitseissä sittenkin perää?Tarkoittaako tämä nyt sitä, että vitsinikkarit ja keittiöpsykologit ovat oikeassa väittäessään, että miehet ja naiset hahmottavat maailmaa eri tavoin? Että mielellä on sukupuoli?Kyllä, mikäli lukuisia artikkeleita, tutkimusraportteja ja kirjoja on uskominen. "Aivojen sukupuolierot ovat selvät ja aiheuttavat todennäköisesti myös kognitiivisia eroja, koska aivoillammehan me ajattelemme, tunnemme, liikumme ja toimimme", kirjoittaa Sandra Witelson, muun muassa Albert Einsteinin aivoja tutkinut Kanadan Hamiltonissa sijaitsevan Mac-Master-yliopiston neurotieteen professori The Times -lehdessä.Cambridgen yliopiston kehityspsykologian professori ja autismikeskuksen johtaja Simon Baron-Cohen puolestaan esittää kirjassaan Olennainen ero, että naisen aivot ovat luontaisesti empaattisemmat kuin miehen aivot, jotka ymmärtävät paremmin järjestelmiä kuin ihmisiä. Selitys piilee Baron-Cohenin mukaan testosteronissa, miessukupuolihormonissa, joka erilaistaa aivoja jo ennen ensimmäistä parkaisua.

Eri teille jo vauvoinaAivojen kohtuvirityksen puolesta kohdussa puhuu se, että tyttö- ja poikavauvojen käyttäytyminen lähtee eri teille hyvin varhain, niin varhain, ettei kulttuurilla voi olla vaikutusta asiaan. Baron-Cohen on esimerkiksi osoittanut, että jo päivän vanhat tytöt katselevat ihmiskasvoja keskimäärin hanakammin kuin pojat, joita taas kiinnostaa enemmän sängyn yllä riippuva mobilelelu.Paraikaa Baron-Cohen seuraa, vaikuttaako lapsivedestä mitattu testosteroni lapsen myöhempiin ominaisuuksiin. Muutaman kymmenen lapsen tuloksista on jo löytynyt kytkös muun muassa yksivuotiaiden katsekontaktiin ja kaksivuotiaiden sanavarastoon. Isompi, parinsadan 6-10-vuotiaan tytön ja pojan otos puolestaan vihjaa, että lapsiveden testosteronipitoisuus selittää autistisia piirteitä."Karttuva todistusaineisto osoittaa, että kohdunaikainen testosteronialtistus vaikuttaa sosiaalisiin taitoihin, kielen kehittymiseen, empatiaan ja visuaalisanalyyttisiin taitoihin", Baron-Cohen kollegoineen kiteyttää tuoreessa British Journal of Psychology -lehdessä.

Moni uskoo hormonikylpyynKun alan selvittää, miten varmana sukupuolihormonien vaikutusta pidetään, käy ilmi, että moni muukin tutkija uskoo aivojen sukupuolistuvan jo sikiöaikana.- Aivojen anatomiset sukupuolierot juontunevat valtaosin sukupuolisteroideista, jotka kylvettävät sikiön aivoja, aprikoi sähköpostissaan neurobiologian dosentti Larry Cahill Kalifornian Irvinen yliopistosta.- Eläimillä - reesusapina mukaan lukien - on osoitettu, että sukupuolisteroidit johtavat aivojen sukupuolieroihin jo kohdussa, vahvistaa aihetta tutkiva fysiologian professori Margaret McCarthy Marylandin yliopistosta. - Tyttö- ja poikasikiöillä emme tietenkään voi testata asiaa, mutta voimme olettaa, että eläimistä saadut tulokset pätevät myös ihmislapsiin, sillä hormonaaliset kasvuympäristöt poikkeavat samalla tavoin, McCarthy jatkaa.Larry Cahillin mukaan on kiinnostavaa, että aikuisten miesten ja naisten aivojen väliset erot ovat juuri niillä alueilla, joilla eläimissä on todettu eniten sukupuolihormonien reseptoreja sikiönkehityksen aikana. - Tämä viittaa siihen, että jotkin kognitiiviset sukupuolierot ovat synnynnäisiä, eivät kulttuurin tuotetta, hän toteaa.

Älä nielaise kaikkeaAivojen sukupuolistumista ja käyttäytymisen neurobiologiaa 30 vuotta tutkinut kehityspsykologian professori Melissa Hines Cambridgen yliopistosta suosittaa kuitenkin malttia tulkintoihin.- Termien valinnalla tutkijat saavat vaikutukset kuulostamaan väkevämmiltä kuin ne ovatkaan, hän viestittää.Hinesin mukaan lukuisista tutkimuksista huolimatta kohdunaikaisen hormonialtistuksen ei ole todettu näkyvän mitenkään yli kolmivuotiaiden kielellisissä kyvyissä. Baron-Cohenin tuloksia tätä pienempien taaperoiden sanavarastosta Hines pitää harhaanjohtavina, sillä "ne perustuvat liian pieneen otokseen, niihin sisältyy metodologisia virheitä eikä niitä ole kyetty toistamaan".- Tutkimuksista, jotka eivät vahvista erottelevia tuloksia, ei välitä kukaan. Ei silloinkaan, kun ne ovat menetelmällisesti paljon lujempia, Hines harmittelee.- Lapsiveden testosteronipitoisuus vaikuttaa aivoihin, mutta se vastaa vain pienestä osasta havaittua vaihtelua. Tämä merkitsee, että muutkin tekijät ovat tärkeitä, Simon Baron-Cohen tarkentaa omaa näkemystään.

Yksilöissä on erojaSimon Baron-Cohen myös muistuttaa, ettei miesten ja naisten aivojen välille pidä tehdä kaiken kattavaa eroa. - Kun puhutaan aivojen sukupuolisuudesta, tarkoitetaan vain tilastollisia keskiarvoja, siis sitä, että keskimäärin useammalla miehellä kuin naisella on tietynlaiset aivot ja päinvastoin.- Noin 45 prosentilla naisista on naismaiset ja 15 prosentilla miesmäiset aivot. Vastaavasti 45 prosentilla miehistä on miesmäiset ja 15 prosentilla naismaiset aivot. Lopuilla on tasapuoliset aivot, Baron-Cohen listaa. Margaret McCarthy ottaa jyrkemmän kannan. Hänestä on harhaanjohtavaa puhua miesten ja naisten aivoista, koska eri aivoalueet hoitavat eri tehtäviä ja koska sukupuolten väliset erot vaihtelevat aivoalueesta toiseen.- Esimerkiksi hypotalamus, joka säätelee lisääntymiskäyttäytymistä, on naisilla ja miehillä selvästi erilainen. Sen sijaan kognitiivisia reaktioita ja kykyjä, kuten emootioita, oppimista, muistia, stressiä ja ahdistusta, käsittelevissä rakenteissa, kuten hippokampuksessa ja aivokuoressa, sukupuolten väliset erot ovat pieniä ja päällekkäisyyttä löytyy paljon, McCarthy täsmentää. - Ei siis voi sanoa, että kummankaan sukupuolen aivot olisivat tietynlaiset, vaan aivoja pitää ajatella mosaiikkina. Yksilön aivoissa voi olla osia, jotka ovat vahvasti maskuliinisia, ja toisia, jotka eivät ole - tai ovat pikemmin feminiinisiä.Nykytiedon valossa kaikki aivoissa havaitut erot eivät ole edes pysyviä. Yhdysvaltain mielenterveyslaitoksen psykiatri ja neurotutkija Jay Giedd on vuosia kuvannut lasten ja nuorten aivojen kehitystä ja osoittanut, että tytöillä ja pojilla eri alueet kypsyvät eri tahtiin ja että erot näyttävät tasaantuvan iän myötä.Melissa Hines korostaa, ettei oikeastaan mikään aivoissa ole kuin kiveen hakattu. - On ehdottoman olennaista muistaa, että aivot muovautuvat. Nehän muuttuvat vuorovaikutuksen mukana kaiken aikaa.

Lopulta enemmän samanlaisetPitääkö kaikesta tästä nyt päätellä, että hormonaalisista ja rakenteellisista eroista huolimatta naisen ja miehen kykyprofiilit eivät sanottavasti poikkea toisistaan? Melissa Hines on vahvasti tätä mieltä. Hän varoittaa vetämästä yhtäläisyysmerkkejä aivoissa havaittujen sukupuolierojen ja kognitiivisten erojen välille. - Väitteet voivat olla loogisia, mutta ne ovat pelkkää spekulaatiota, hän painottaa. Hinesin mukaan sukupuolihormonit muovaavat tekemisiämme paljon vähemmän kuin kaikesta hehkutuksesta voisi päätellä. Erot sukupuolten käyttäytymisessä ja ominaisuuksissa ovat nekin paljon mitättömämpiä kuin luulemme - tai niitä ei edes ole. - Seksuaalista suuntautumista, seksuaalista identiteettiä ja lapsuuden leikkivalintoja lukuun ottamatta erot ovat kovin pieniä, Hines toteaa. Ainoat "isot" erot ovat miesten keskimäärin parempi heittotarkkuus ja kyky kolmiulotteisiin rotaatioihin, eli useimmat miehet pyörittelevät esineitä mielessään paremmin kuin naiset. - Tässäkin tilastollinen ero on puolet pienempi kuin ovat esimerkiksi miesten ja naisten keskimääräiset pituuserot, Hines sanoo. Myös Margaret McCarthy korostaa, että kaiken kaikkiaan miesten ja naisten aivot ovat enemmän samanlaiset kuin erilaiset. - On tärkeää, että muistamme myös sukupuolierojen puuttumisen siinä missä puntaroimme niiden olemassaoloa.

Sama tulos eri reittiäAivot ovat siis niin monimutkaiset ja muuntuvaiset, että kytköksiä rakenteiden ja ominaisuuksien välillä voi olla jopa mahdoton osoittaa - ainakin, kun otetaan huomioon seikka, jota kaikki tutkijat painottavat: kyvyt ja käyttäytyminen eivät synny yksittäisissä aivorakenteissa vaan laajassa hermoratojen verkostossa aivoalueiden yhteistyönä.Toisaalta esimerkiksi aivorakenteiden suhteelliset kokoerot saattavat merkitä, että miehen ja naisen aivot työskentelevät ainakin joissakin asioissa eri lailla. Vaikka näin olisi, ne voivat silti päätyä samaan tulokseen. Kalifornian Irvinen yliopiston psykologian professori Richard Haier on kollegoineen huomannut, että yhtä älykkäiden ja tehtävistä tismalleen yhtä hyvin suoriutuvien miesten ja naisten aivot voivat olla anatomisesti erilaiset.Haierin kokeisiin osallistuneilla miehillä harmaan aineen osuus älyyn kytkeytyvillä aivoalueilla oli keskimäärin 6,5 kertaa suurempi kuin naisilla, joilla taas valkean aineen osuus oli kymmenen kertaa suurempi kuin miehillä. Miesten äly näyttää siis nojaavan hermosolujen runko-osiin ja tuojahaarakkeisiin, naisten taas pääasiassa viestien vaihtoon erikoistuneisiin viejähaarakkeisiin. (Edit: kappaleeseen lisätty lehdestä pois jääneet sanat)"Yhtäläinen suoriutuminen viittaa siihen, että evoluutio on kehittänyt yhtä älykkääseen käyttäytymiseen kahdenlaiset aivot", Haier summaa NeuroImage-lehdessä.

Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Usein väitettyä- Miehellä on isommat ja älykkäämmät aivot kuin naisella.- Mies on naista aggressiivisempi.- Mies on matemaattisesti lahjakas.- Mies hahmottaa suuntia paremmin kuin nainen.- Lapsena mies leikkii autoilla.- Nainen on tunteellisempi kuin mies.- Nainen sietää stressiä paremmin kuin mies.- Nainen on kielellisesti lahjakas.- Nainen jää miestä helpommin riippuvuuskoukkuun.- Lapsena nainen leikkii nukeilla.

TOTTAPojat leikkivät autoilla, tytöt nukeilla.Varhaislapsuuden leluvalinnat ovat selvästi sukupuolittuneita. Tytöt kiinnostuvat hoivaleikeistä, pojat taas kaikesta, mikä liikkuu. Pojat ovat myös tyttöjä fyysisesti aktiivisempia. Sama ilmiö on havaittu apinanpoikasilla, joten eroa ei selittäne yksinomaan sosiaalinen kulttuurimme.Miehet ovat aggressiivisempia kuin naiset.Käyttäytymistutkimusten mukaan näin on. Hormonaalista selitystä on etsitty miessukupuolihormoneista. Voimakas sikiöaikainen altistus näyttääkin selittävän aggressiivisuutta tytöissä ja pojissa, mutta aikuisissa kytkös on edelleen tieteellisesti hatara. Naiset jäävät koukkuun miestä helpommin.Nainen kehittää esimerkiksi kokaiini-riippuvuuden miestä nopeammin. Rottakokeiden perusteella näyttää siltä, että kaiken kaikkiaan addiktioalttius on geneettinen ja estrogeeni vain syventää sitä. 

TOTTA JA TARUAMiesten aivot ovat isommat - mutteivät älykkäämmät.Miehen aivot painavat keskimäärin 1 375 ja naisen 1 245 grammaa, ja noin sadan gramman ero säilyy ruumiinpainoonkin suhteutettuna. Naisilla on kuitenkin noin 12 prosenttia enemmän hermosoluja useilla aivokuoren alueilla, mikä selittänee sen, etteivät isommat aivot tuota miehelle älyllistä ylivertaisuutta. Tutkimustulosten laajat vertailut, meta-analyysit, kertovat, että miehet ja naiset ovat aivan yhtä älykkäitä.Mies hahmottaa suuntia - mutta nainenkin tietää tien.Päälakilohkon avaruudellista hahmottamista hoitava alue on miehillä suhteellisesti suurempi kuin naisilla. Tämä voi selittää, miksi miesten on helppoa pyöritellä esineitä mielessään ja miksi he navigoivat arvioimalla suuntia ja välimatkoja, kun naiset löytävät perille omalla tekniikallaan: hyödyntämällä maamerkkejä. Niiden muistamista voi tukea hippokampus, joka on naisilla suhteellisesti suurempi kuin miehillä. Keskeinen muistirakenne näet kytkeytyy myös ympäristön hahmottamiseen.Naisten kielitaito on osin parempi - mutta vain kasvuvaiheessa.Naisilla on enemmän hermosoluja aivojen kieli¬alueilla, mutta tästä ei näytä olevan isoa apua. Tutkimusten mukaan 6-18-vuotiaat tytöt keksivät enemmän samalla kirjaimella alkavia sanoja kuin pojat. Muut kielelliset sukupuolierot on meta-analyyseissä todettu merkityksettömiksi.Naiset sietävät stressiä pidempään - jos eläinkokeet voi yleistää ihmiseen.Rotta- ja apinakokeiden perusteella sukupuolten stressinkäsittelyssä on eroa. Krooninen stressi vaurioittaa hippokampuksen hermosoluja uroksilla, muttei naarailla. Sen sijaan akuuttia stressiä uros kestää paremmin. Tästä on saatu viitteitä myös ihmisillä.

TARUAMiehet pärjäävät matematiikassa naisia paremmin.Tutkimusten mukaan matemaattisten kykyjen erot ovat suurempia eri maiden kuin sukupuolten välillä.Naiset puhuvat enemmän kuin miehet.Väitteet, joiden mukaan naiset puhuvat noin 20 000 sanaa päivässä, miehet vain 6 000, ovat urbaania legendaa. Eroa on koetettu perustella neurokemikaalien runsaudella, mutta testien mukaan naiset ja miehet sanailevat keskimäärin 16 000 sanan päivävauhtia.Naiset ovat tunteellisempia kuin miehet.Toiminnalliset magneettikuvaukset osoittavat, että miehet reagoivat emotionaalisiin ärsykkeisiin yhtä lailla mutta eri tavalla kuin naiset. Esimerkiksi onnelliset tai pelästyneet kasvot aktivoivat miehellä oikean mantelitumakkeen, naisella vasemman. Miehet myös muistavat tunteisiin vetoavasta materiaalista eri asioita: miehille jää parhaiten mieleen tilanne, naisten aivot kirjaavat yksityiskohtia.

Vaikka kädenvääntö miesten ja naisten kyvyistä on ilmeisesti turhaa, aivojen sukupuolieroja ei voi painaa villaisella. Tietyissä asioissa

pienikin ero voi olla iso

Kun puhe kääntyy aivojen anatomiasta aivojen kemiaan, sukupuolten väliset erot näyttäytyvät kokonaan toisessa valossa. - Sukupuoli vaikuttaa aivoihin niin laajasti, ettei sitä voi sivuuttaa ilman että koko neurotiede vaarantuu, tähdentää Kalifornian yliopiston neurobiologian dosentti Larry Cahill.Miesten ja naisten aivot tuottavat useita välittäjäaineita - serotoniinia, dopamiinia, asetyylikoliinia, gamma-aminovoihappoa, vasopressiiniä, opioideja ja monoamiineja - eri määriä. Tämä voi selittää, miksi miehillä ja naisilla on erilainen alttius erilaisiin mielenterveyden häiriöihin. Miksi naiset kärsivät miehiä useammin masennuksesta ja miehet naisia useammin tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä ADHD:stä?Tutkijoita kiinnostaa myös, miksi sukupuolet reagoivat keskimäärin eri tavoin joihinkin lääkeaineisiin. Saksassa on esimerkiksi havaittu, että traumojen hoidossa käytetty propanoli auttaa naisia muttei miehiä. - Näyttää siltä, että miesten ja naisten mielenterveysongelmia pitäisi hoitaa eri tavoin, Cahill sanoo.

Tutkimukset tehty uroksillaHoitoja ajatellen monet tutkimukset tutisevat perustallaan, sillä niissä on käytetty vain uroseläimiä - käytännön syistä: tuloksia on helpompi analysoida, koska niitä eivät vaikeuta hormonivaihtelut. Kivun genetiikkaan erikoistunut professori Jeff Mogil McGill-yliopistosta Kanadan Montrealista on jo osoittanut monta tulosta päteviksi vain uroksilla."Aivan skandaalimaista", Mogil tiivistää näkemyksensä New Scientist -lehdessä. "Naiset kärsivät kivusta enemmän kuin miehet, ja silti valtaosa kipututkimuksesta nojaa urosrottiin."

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018