Syksyllä räkä roiskuu ja lima virtaa. Hengitysteiden eritteet tartuttavat muita, mutta sairastunutta räkäisyys hyödyttää.

Kurkku kröhisee ja nenäliinoja kuluu, oli kyseessä sitten tavallinen nuhakuume, kausi-influenssa tai pandemia. Mutta mitä tulee ulos, kun yskii, niistää nenänsä tai aivastaa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovisen mielestä tavaraa voi kutsua rääksi ulostuloreitistä riippumatta. Räkä ymmärretään yleensä kirkasta ja juoksevaa limaa sitkeämmäksi ja usein värilliseksi eritteeksi.

Hengitysteiden eri kohdissa syntyy hieman erilaista räkää. Yleensä sitä tuottavat nenän ja nielun limakalvo. Räkä muodostuu limakalvon solujen erittämästä limasta sekä mikrobikasvustosta ja puolustusreaktion tuotteista, joiden koostumus vaihtelee tilanteen mukaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Terveellä ihmisellä erite pitää limakalvon kosteana ja suojaa vaurioilta ja tartunnoilta, sillä epäpuhtaudet ja tautimikrobit tarttuvat limaan, mikä hankaloittaa niiden pääsyä pidemmälle elimistöön.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Räkä on riesa taudinaiheuttajille

Ärsytys, kuten pöly, allergeeni tai mikrobihyökkäys, laukaisee tulehduksen, joka kiihdyttää liman tuotantoa.Vaikka räkäroiskeet tarjoavat taudinaiheuttajille oivan kulkuneuvon ihmisestä toiseen, sairastuneen elimistössä räkä rajoittaa infektion etenemistä. Sitä erittyy siis elimistön puolustukseksi, ei mikrobien leviämiseksi.

Huovisen mielestä räkä on erittäin positiivinen asia:

- Se on puolustusmekanismi kaikentyyppisiä uhkia vastaan. Lisäksi siinä on juuri kyseiseen uhkaan kohdistuneita puolustusreaktion tuotteita, kuten vasta-aineita. Kunnon infektioräässä on runsaasti myös elimistön puolustussoluja ja taudinaiheuttajan vaurioittamasta limakalvosta irronneita kuolleita soluja. Tulehduksen aiheuttajaa ei kuitenkaan voi päätellä rään ulkonäöstä.

Rään hyödyllisyydestä kertoo Huovisen mukaan se, ettei sairaalta ihmiseltä yleensä löydy kuin yhtä hengitystievirusta. Kun ensimmäinen virus on aktivoinut puolustuksen, seuraavan voi olla entistä hankalampi tunkeutua elimistöön.

Niistämisessäkin niksinsä

Suomalaiset sairastavat vuosittain arviolta 10-20 miljoonaa hengitystieinfektiota. Yleisimmin räkätaudit ovat rinovirusten aiheuttamia nuhakuumeita. Rään saavat liikkeelle kuitenkin myös influenssat, vaikkei nuha olekaan niissä aina tyypillisin ensioire.

- Nuhakuumeet ovat nenän ja nielun alueen infektioita. Influenssavirukset taas infektoivat myös alempien hengitysteiden soluja. Tällöin räkäistä ylempien hengitysteiden tulehdusta ei aina ehdi kehittyä ennen kurkkukipua ja muita oireita.

Tauti kuin tauti, niistäminen on luonteva tapa selvittää hengitysteitä. Huovinen kehottaa kuitenkin niistämään maltillisesti, sillä kova paine voi aiheuttaa nenäverenvuotoa tai kerryttää räkää poskionteloihin.

- Jos lima ei tunnu irtoavan, keittosuolaliuoksesta ja höyryhengityksestä voi olla apua. Limaa irrottavat yskänlääkkeet sen sijaan ovat hyödyksi vain kroonisissa keuhkosairauksissa. Kanssaihmisten suojaamiseksi kannattaa myös muistaa, että nenäliina on mikrobeille kuin harva verkko, jonka läpi ne pääsevät myös käsiin. Ellei käsiä pestä, pöpöt siirtyvät herkästi seuraaviin käsiin ja niistä nenän, suun tai silmien kautta hengitysteihin.

Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2009

Sisältö jatkuu mainoksen alla