Syksyllä räkä roiskuu ja lima virtaa. Hengitysteiden eritteet tartuttavat muita, mutta sairastunutta räkäisyys hyödyttää.

Kurkku kröhisee ja nenäliinoja kuluu, oli kyseessä sitten tavallinen nuhakuume, kausi-influenssa tai pandemia. Mutta mitä tulee ulos, kun yskii, niistää nenänsä tai aivastaa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovisen mielestä tavaraa voi kutsua rääksi ulostuloreitistä riippumatta. Räkä ymmärretään yleensä kirkasta ja juoksevaa limaa sitkeämmäksi ja usein värilliseksi eritteeksi.

Hengitysteiden eri kohdissa syntyy hieman erilaista räkää. Yleensä sitä tuottavat nenän ja nielun limakalvo. Räkä muodostuu limakalvon solujen erittämästä limasta sekä mikrobikasvustosta ja puolustusreaktion tuotteista, joiden koostumus vaihtelee tilanteen mukaan.

Terveellä ihmisellä erite pitää limakalvon kosteana ja suojaa vaurioilta ja tartunnoilta, sillä epäpuhtaudet ja tautimikrobit tarttuvat limaan, mikä hankaloittaa niiden pääsyä pidemmälle elimistöön.

Räkä on riesa taudinaiheuttajille

Ärsytys, kuten pöly, allergeeni tai mikrobihyökkäys, laukaisee tulehduksen, joka kiihdyttää liman tuotantoa.Vaikka räkäroiskeet tarjoavat taudinaiheuttajille oivan kulkuneuvon ihmisestä toiseen, sairastuneen elimistössä räkä rajoittaa infektion etenemistä. Sitä erittyy siis elimistön puolustukseksi, ei mikrobien leviämiseksi.

Huovisen mielestä räkä on erittäin positiivinen asia:

- Se on puolustusmekanismi kaikentyyppisiä uhkia vastaan. Lisäksi siinä on juuri kyseiseen uhkaan kohdistuneita puolustusreaktion tuotteita, kuten vasta-aineita. Kunnon infektioräässä on runsaasti myös elimistön puolustussoluja ja taudinaiheuttajan vaurioittamasta limakalvosta irronneita kuolleita soluja. Tulehduksen aiheuttajaa ei kuitenkaan voi päätellä rään ulkonäöstä.

Rään hyödyllisyydestä kertoo Huovisen mukaan se, ettei sairaalta ihmiseltä yleensä löydy kuin yhtä hengitystievirusta. Kun ensimmäinen virus on aktivoinut puolustuksen, seuraavan voi olla entistä hankalampi tunkeutua elimistöön.

Niistämisessäkin niksinsä

Suomalaiset sairastavat vuosittain arviolta 10-20 miljoonaa hengitystieinfektiota. Yleisimmin räkätaudit ovat rinovirusten aiheuttamia nuhakuumeita. Rään saavat liikkeelle kuitenkin myös influenssat, vaikkei nuha olekaan niissä aina tyypillisin ensioire.

- Nuhakuumeet ovat nenän ja nielun alueen infektioita. Influenssavirukset taas infektoivat myös alempien hengitysteiden soluja. Tällöin räkäistä ylempien hengitysteiden tulehdusta ei aina ehdi kehittyä ennen kurkkukipua ja muita oireita.

Tauti kuin tauti, niistäminen on luonteva tapa selvittää hengitysteitä. Huovinen kehottaa kuitenkin niistämään maltillisesti, sillä kova paine voi aiheuttaa nenäverenvuotoa tai kerryttää räkää poskionteloihin.

- Jos lima ei tunnu irtoavan, keittosuolaliuoksesta ja höyryhengityksestä voi olla apua. Limaa irrottavat yskänlääkkeet sen sijaan ovat hyödyksi vain kroonisissa keuhkosairauksissa. Kanssaihmisten suojaamiseksi kannattaa myös muistaa, että nenäliina on mikrobeille kuin harva verkko, jonka läpi ne pääsevät myös käsiin. Ellei käsiä pestä, pöpöt siirtyvät herkästi seuraaviin käsiin ja niistä nenän, suun tai silmien kautta hengitysteihin.

Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2009

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.