Myyrät runsastuvat ja vähenevät 3-5 vuoden sykleissä. Ilmiö on askarruttanut tutkijoita pitkään.


TEKSTI:  Janne Sundell



Myyrät runsastuvat ja vähenevät 3-5 vuoden sykleissä.


Ilmiö on askarruttanut tutkijoita pitkään.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2005

Sopuleja sataa taivaasta, selitti ruotsalainen hengenmies ja luonnontarkkailija Olaus Magnus 1500-luvulla, ja selitykselle riitti kannatusta viime vuosisadalle asti.

Tunturisopulien massavaellukset ovat tulleet ihmisille tutuiksi, koska ne ovat varsin näyttäviä. Myyriin kuuluvat sopulit lähtevät vaelluksille ollessaan runsaimmillaan. Silloin ne muuttuvat lähes vihamielisiksi kaikkea liikkuvaa kohtaan eivätkä tunnu pelkäävän autojakaan; viimeisimmän suurvaelluksen aikaan vuonna 1970 sopuleja vilisti jopa Rovaniemen kaduilla.

Muidenkin myyrien kannat vaihtelevat. Näitä maamme yleisimpiä nisäkkäitä esiintyy lähes joka kolkassa Itämeren saarilta aina tunturipaljakoille asti.

Yhdellä hehtaarilla voi olla jopa satoja myyriä. Jos myyrähuipun aikaan punnitaan tietyltä alueelta kaikki myyrät ja kaikki hirvet, niiden yhteispaino saattaa olla samaa luokkaa.

Myyrähuiput petojen juhlaa

Koska myyrät ovat pieniä ja piileskeleviä, satunnainen luonnontarkkailija ei huomaa kannanvaihtelua juuri muusta kuin niiden jättämien jälkien runsaudesta tai vähäisyydestä. Tutkijat seuraavat kannan muutoksia asettelemalla maastoon myyränloukkuja.

Petolinnuista kiinnostuneet lintuharrastajat tietävät, missä kohden myyräsykliä mennään. Suuri joukko petolintuja, muun muassa tuulihaukka ja monet pöllöt, on erikoistunut saalistamaan myyriä, ja melkein kaikki muutkin petolinnut nappaavat myyrän aina tilaisuuden tullen.





Runsaudenvaihtelu kuuluu luontoon

Runsaudenvaihtelu sinänsä on tavanomaista niin kasveille kuin eläimillekin. Esimerkiksi oravia on välillä enemmän, välillä vähemmän, käpysadon mukaan. Se taas riippuu säistä, joten orava on epäsuorasti säiden armoilla.


Oravat runsastuvat ja vähenevät epäsäännöllisesti toisin kuin myyrät, joiden kannat vaihtelevat rajusti 3-5 vuoden sykleissä.


Pohjolassa on myyrien lisäksi useita muitakin eläimiä, joiden määrät vaihtelevat säännöllisesti. Silmiinpistävimpiä ovat tunturimittarien massaesiintymät 9-10 vuoden välein; niiden aikana tunturikoivikot syödään usein lehdettömiksi. Metsäkanalintujen kannat ovat huipussaan joka kuudes tai seitsemäs vuosi, mitä on tosin ollut vaikea huomata kantojen pienenemisen takia.

Kun myyriä vilahtelee maastossa paljon, petolinnuilla menee hyvin ja ne saavat suuria poikueita. Huonoina myyrävuosina linnut saattavat jättää kokonaan pesimättä tai siirtyä paremmille metsästysmaille, kirjaimellisesti tai kuvaannollisesti.

Yleisyytensä takia myyrät ovat haluttua riistaa muillekin kuin siivekkäille saalistajille. Esimerkiksi näätä, mäyrä, supikoira, susi, kettu ja jopa karhu kelpuuttavat myyrän ruokalistalleen, kun myyriä on paljon. Kun niitä taas on vähän, ei niitä vaivauduta etsiskelemään, vaan haetaan eineet muualta.

Katovuonna pedot nälkiintyvät

Myyriin erikoistuneilla lumikoilla ja kärpillä on vaikeaa, kun myyrät ovat vähissä; varsinkin lumikkoa uhkaa tällöin nälkäkuolema.

Myös ne saalislajit kärsivät, joihin petojen kiinnostus myyristä siirtyy. Suuri osa päästäisistä sekä lintujen ja jänisten poikasista joutuu tällöin petojen kynsiin. Kun myyriä on paljon, menee kaikilla hyvin - paitsi myyrillä.


Paljonko myyriä vähimmillään on, siihen ei aina löydy vastausta. Vaikka tutkijat kuinka virittelevät loukkujaan, saalis on usein pyöreä nolla.





Tihutyöt paljastavat piileskelijän


- Metsämyyrä napsii kärkisilmuja havupuiden taimista, ja peltomyyrä tuhoaa pellolle istutettuja puuntaimia. Lapin taimikkotuhoista vastaa peltomyyrän sukuinen lapinmyyrä.


- Puutarhoissa metsämyyrä ja peltomyyrä nakertavat hedelmäpuiden kuorta. Ruohikolle ilmestyvät heinämakkarat ovat peltomyyrän tekosia, ja sille maistuvat myös perennojen silmut. Vesimyyrä nakertaa hedelmäpuiden juuria ja käy perunavarkaissa.


- Metsämyyrä levittää myyräkuumetta, jota ai-heuttaa Puumala-virus. Myyrä erittää sitä virtsaansa. Kun virtsa kuivuu, virus istuu vielä tovin pölyhiukkasella, joka saattaa lennähtää ilmaan ja hengityksen kautta ihmiseen. Tartunnan voi saada esimerkiksi, kun lakaisee talven tyhjillään ollutta mökkiä tai hakkaa halkoja puuliiterissä.

Se kuitenkin tiedetään, että määrät voivat vaihdella monisatakertaisesti. Kärjistäen voi sanoa, että jos jollain alueella elää syklin pohjavaiheessa kaksi myyrää, niitä saattaa parin vuoden kuluttua löytyä tuhat! Räjähdysmäiseen runsastumiseen tarvitaan vain vastakkaista sukupuolta olevat myyrät, runsaasti ruokaa ja vähän petoja.

Ajateltiin, että massa stressaa

Mistä myyrien runsaudenvaihtelun säännöllisyys sitten johtuu? Vasta 1920-luvulla myyräsyklien ongelmaa ryhdyttiin lähestymään tieteellisesti. Suosituimmat selitykset ovat vaihdelleet, ja niitä on etsitty paitsi säätiloista ja ravinnon määrästä myös ravinnon laadun muutoksista. Mysteerin ratkaisuksi on myös tarjottu tauteja, loisia ja auringonpilkkujen määrän vaihtelua.

Pitkään suosittu selitysmalli liittyi kahden eri myyrätyypin - pienikokoisen, lempeän ja nopean lisääntyjän sekä suurikokoisen, aggressiivisen ja huonon lisääntyjän - osuuksiin syklin eri vaiheissa. Teoria perustui mielenkiintoiseen havaintoon, että myyrät ovat suurempia huipputiheässä myyräjoukossa ja pienimmillään, kun niitä on vähän.

Kauan vallitsi myös käsitys, että myyrät stressaantuvat, kun lajitovereita on ympärillä paljon. Jatkuvien tappeluiden ja lajitoverien läsnäolon oletettiin häiritsevän lisääntymistä ja huonontavan elinkykyä. Selitys perustui kuitenkin kokeisiin, joissa eläimiä pidettiin liian täyteen tupatuissa häkeissä.

Ruoan saatavuus ei selitä

Mielenkiintoinen piirre myyräsykleissä on, että useimmat myyrälajit runsastuvat ja varsinkin vähenevät samanaikaisesti. Tämä sulkee pois yhden syklien mahdollisista selityksistä, ruoan saatavuuden muutokset, koska esimerkiksi maamme yleisimmät myyrälajit peltomyyrä ja metsämyyrä syövät osittain erilaista ravintoa. Hyönteisiä syövien päästäistenkin määrät vaihtelevat karkeasti myyriä seuraten.




Myyrä poikii monta kertaa kesässä


- Myyrät, Arvicolinae, ovat rottamaisiin ja hiirimäisiin jyrsijöihin kuuluva alaheimo.


Lajeja on yli 140, ja niistä elää Suomessa 11: metsämyyrä, peltomyyrä, harmaakuvemyyrä, punamyyrä, kenttämyyrä, idänkenttämyyrä, lapin-myyrä, metsäsopuli, tunturisopuli, vesimyyrä ja piisami. Metsämyyrä ja peltomyyrä ovat runsaimmat ja laajimmin levinneet. Vesimyyrää ja ehkä piisamia lukuun ottamatta myyräkannat vaihtelevat sykleittäin.


Nimestään huolimatta maamyyrä, oikeammin kontiainen, ei ole myyrä vaan kuuluu hyönteissyöjiin (Insectivora).


- Koot vaihtelevat parikymmengrammaisesta metsämyyrästä puolitoistakiloiseen piisamiin.


- Lisääntyminen on nopeaa. Naaras tulee suku-kypsäksi kahdessa kuukaudessa, ja kantoaika on kolmisen viikkoa. Esimerkiksi peltomyyrä poikii touko- ja syyskuun välisenä aikana 4-5 kertaa, ja poikasia syntyy keskimäärin 5-6 kerrallaan. Pienet sykliset myyrälajimme elävät harvoin yhtä vuotta vanhemmiksi.


- Ravintona on pääasiassa kasviksia: lajin mukaan painottuen vihreitä kasvinosia, puun kuorta ja naavaa, taimien vuosikasvaimia, siemeniä, marjoja, puiden ja pensaiden juuria ja kukkasipuleita. Sopulien pääravintoa ovat sammalet. Pieni määrä hyönteisiä voi täydentää ruokavaliota.


- Monet lajit viettävät talven hangen alle kaivamissaan käytävissä. Metsämyyrä uskaltautuu välillä taivasalle etsimään naavaa ja kävyistä varisseita siemeniä.


Myyräkannat runsastuvat ja vähenevät samanaikaisesti laajoilla alueilla. Samanaikaisuus ei kuitenkaan ulotu yli koko Suomen, vaan kannat voivat olla yhtaikaa runsaat esimerkiksi Itä-Suomessa ja lähes olemattomat Länsi-Suomessa.

Syynä on osittain se, että syklin pituus ei ole kaikkialla sama. Pisin sykli, viitisen vuotta, on pohjoisimmassa Tunturi-Lapissa. Etelää kohti sykli lyhenee niin, että Etelä-Suomessa se on enää kolme vuotta.

Lumikolla kyntensä pelissä

Nykyään yksi suosituimmista selityksistä Pohjolan myyräsykleihin on saalistus. Petojen vaikutusta myyriin on tutkittu Suomessa runsaasti. Vallitsevan käsityksen mukaan erityisesti myyrien saalistamiseen erikoistuneet pedot, joiden elämä ja kuolema on niiden määrästä riippuvainen, pitävät syklejä yllä. Näistä pedoista Suomessa tärkein on lumikko, joka syö lähes ainoastaan myyriä ja muita pikkunisäkkäitä.

Lumikko on suunnilleen myyrän kokoinen ja voi saalistaa myyriä niiden omissa koloissa ja tunneleissa, mihin muut pedot eivät pysty. Saalistusselityksen mukaan lumikko ja muut pedot syövät myyrät lähes loppuun. Kun ne ovat vähissä, suuri osa pedoista kuolee, siirtyy muualle tai keskittyy muihin saalislajeihin.

Tällöin petojen kynsistä selvinnyt pieni myyräjoukko alkaa lisääntyä hillittömästi. Vuoden tai kahden kuluttua myyräkanta on taas vankka, ja runsastuneen ravinnon myötä pedot lisääntyvät hyvin. Kohta myyrät on taas syöty pois ja alkaa seuraava sykli.

Petojen vaikutusta myyräkantoihin on tutkittu kymmeniä vuosia, ja se on ilmeinen. Eliöiden määriin vaikuttavat kuitenkin useat tekijät yhtä aikaa, ja osa tutkijoista on sitä mieltä, että syklien syntyä ei ole vieläkään ratkaistu.

Katoavatko myyräsyklit?

Myyrien kannanvaihtelut ovat vuosisatojen ajan jaksottaneet suurta osaa luontomme tapahtumista. Toisin on nykyään.

Jo 1980-luvun puolivälissä ihmeteltiin syklien hiipumista Suomen ja Ruotsin Metsä-Lapissa. Sama kehitys oli havaittavissa Tunturi-Lapissa puoli vuosikymmentä myöhemmin ja Etelä- ja Keski-Suomessa 1990-luvun lopulla.

Myyriä on nykyisin entistä vähemmän, eikä huippuvuosia ole yhtä säännöllisesti kuin aikaisemmin.


Kun vanhaan hyvään aikaan eri myyrälajit runsastuivat ja vähenivät samanaikaisesti, nykyisin se on yhä harvinaisempaa. Esimerkiksi Lapissa aiemmin runsaina esiintyneet peltomyyrä ja harmaakuvemyyrä ovat nykyään miltei harvinaisia, kun taas metsämyyrä ja punamyyrä voivat hyvin.

Aiemmin runsaudenvaihteluissa oli alueellisia eroja. Viime keväänä myyrien määrät olivat kuitenkin pohjalukemissa lähes koko Suomessa. Metsien istuttajat olivat mielissään, mutta pöllöjä ja muita petolintuja nälkiintyi eri puolilla maata.

Syklien hiipumiseen on esitetty syyksi muun muassa lämmenneitä talvia. Ohentunut ja lyhytaikainen lumipeite altistaa myyrät talviaikaiselle saalistukselle. Lisäksi lämpötilan vaihtelut nollan molemmin puolin muodostavat maanpintaan jääkerroksen, joka saattaa haitata myyrien ravinnonsaantia. Aika näyttää, ovatko syklit muuttuneet pysyvästi vai onko kyse luonnollisesta pitemmän aikavälin vaihtelusta.

Janne Sundell on tutkija Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksessa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018