Mehevässä maassa haisee geosmiini. Se syntyy sädesienten ruokaillessa.

Sateen jälkeen pellosta ja puutarhasta nousee nenään huumaava tuoksu. Se tuo ilosanomaa kesästä, elämästä ja maan kasvusta. Heti ei tule mieleen, että mullan tuoksu on itse asiassa sama kuin kellarin haju.

- Sekään ei ole haju vaan tuoksu, ihana vanhan perunakellarin tuoksu, tunnelmoi maa- ja ympäristökemian professori Helinä Hartikainen Helsingin yliopistosta.

Maassa tuoksun aiheuttaa Hartikaisen mukaan sädesienten tuottama geosmiini. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti maan hajua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sädesieni hajottaa tähteet

Sädesienet eivät oikeastaan ole sieniä vaan bakteereja. Ne kuitenkin muodostavat rihmastoa kuten sienet. Terveessä ja normaalissa multamaassa on aina sädesieniä, samoin toimivassa kompostissa. Erilaiset hajottajat tulevat vuorotellen töihin sinne missä on eloperäistä jätettä. Sädesienet saapuvat viimeisinä hoitamaan vaikeimman urakan. Hyvin hitaasti ne muuttavat humukseksi hankalimminkin hajoavat ainesosat. Karkeasti sanottuna sädesienet syövät kasvien tähteet ja ulostavat maan aromin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nenä on herkkä geosmiinille

Geosmiini on sädesienten aineenvaihdunnan tuloksena syntyvä haihtuva yhdiste. Ihmisen nenä on sille erityisen herkkä.Geosmiinin kemiallinen kaava on C12H22O. Mullan tuoksun ainesosat ovat siis hiili, vety ja happi, nuo maapallolla niin yleiset alkuaineet, joista koostuu myös kasvien rakennusaine selluloosa.

Myös jotkin sinilevät tuottavat geosmiinia, kertoo akatemiaprofessori Kaarina Sivonen Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksesta. Kun juomavesi haisee maalle tai kala maistuu mudalle, sekin johtuu geosmiinista.

Tekevät hyvää ja pahaa

Sivutyönään sädesienet valmistavat lukuisia antibiootteja, joilla ne häätävät kilpailevia bakteereita. Me ihmiset syömme monia näistä antibiooteista lääkkeinä.

Sädesienet pesivät myös hometalossa. Sisäilmassa niiden aineenvaihduntatuotteet ja itiöt voivat olla epäterveellisiä. Maata ja multaakaan ei kannata vetää henkeen, mutta niiden tuoksusta voi nauttia ulkona täysin siemauksin.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2008

Sisältö jatkuu mainoksen alla