Kivikaudella maalatut kuviot ovat sinnitelleet tuhansia vuosia sään armoilla Suomen avoimilla kalliopinnoilla. Nyt geologeilla on selitys, jota tukevat muun muassa Mars-tutkimuksen tulokset.


Suomen avoimilla kalliopinnoilla. Nyt geologeilla on selitys, jota tukevat
muun muassa Mars-tutkimuksen tulokset.




Etelä-Euroopan kivikautiset luolamaalaukset, kuten kuuluisat härät ja hevoset Espanjan Altamirassa ja Ranskan Lascaux’ssa, ovat säilyneet ilmiömäisen hyvin. Suojaisissa luolissa maalausten mahdollisuudet ovatkin olleet aivan toiset kuin Suomen avoimilla, sään piiskaamilla kalliopinnoilla.

Suomesta kuitenkin tunnetaan satakunta kivi- tai varhaismetallikautisiksi ajoitettua kalliomaalausta. Niissä näkyy punavärillä ikuistettuja ihmis- ja eläinhahmoja, etupäässä hirviä, mutta myös monia muita kuvioita.

Maalauksia ovat tarkastelleet arkeologien ohella usean alan tutkijat ja harrastajat. Esimerkiksi geologeja on askarruttanut, miten kuvat ovat voineet säilyä tuhansia vuosia näinkin hyvin.

Avoimet kalliopinnat ovat nimittäin maassamme lähes aina kemiallisesti muuttuneita, rapautuneita. Ikivanhojen maalausten odottaisi tuhoutuneen kuin Finlandia-talon marmorilaatat.


Punaväri tunnistettiin hematiitiksi

Onko kestävyyden selitys punavärissä? Kalliomaalaustemme pigmentti on arkeologisessa kirjallisuudessa tapana mainita punamullaksi eli hematiitin värjäämäksi maa-ainekseksi, mutta todellisuudessa väriainesta on ollut vaikea tunnistaa täsmällisesti. Pigmenttirakeet ovat nimittäin niin pieniä, etteivät ne kunnolla edes erotu tavallisella valomikroskoopilla.

Vasta elektronimikroskooppeihin kytketyt analyysilaitteet muuttivat tilanteen. Hyväksi osoittautui myös optinen värianalyysi, jolla on se etu, ettei kalliomaalauksesta tarvitse ottaa näytettä, vaan värin voi määrittää suoraan kallion pinnasta.

Viime vuosina punainen pigmentti on ainakin kolmessa tutkitussa suomalaismaalauksessa mineralogisesti tunnistettu hematiitiksi. Pigmenttirakeiden pienuuden ja neulasmaisuuden perusteella raaka-aineena oli varmaankin keltamulta eli rautamineraalien ruskettama maa-aines, jota saa esimerkiksi soista. Lopullinen punamulta lienee valmistettu keltamullasta auringossa kuivaamalla tai nuotiossa hehkuttamalla, jolloin rautamineraalit muuttuivat verenpunaiseksi hematiitiksi.

Hematiitti kuuluu luonnon pysyvimpiin väriaineisiin. Vanhimmat tunnetut sen värjäämät kivet, 3 800 miljoonan vuoden ikäiset rautamuodostumat Grönlannin länsiosassa, ovat yhä verenpunaisia.
Hematiitti siis kestää ja on kiistatta osa selitystä.


Väriseoksesta ei löytynyt suoja-aineita

Pulmallista vain on, miten mikroskooppiset hematiittihituset ovat pysyneet kallion pinnassa tuhansia vuosia. Jopa peruskallion mineraalit rapautuvat vähitellen, ja samalla niihin tarttunut aines irtoaa.

Yksi mahdollisuus on se, että väriseos itse auttoi. Nykyisin tiedämme, että pintoja voi suojata maalaamalla, onpa kyseessa sitten puu, metalli tai kivi. Oliko kivikautisessa maalissa jokin ainesosa, joka on estänyt kalliopinnan rapautumista?

Arkeologit otaksuvat kivikautisen värin olleen nestemäistä. Väri on mitä ilmeisimmin sekoitettu eläinrasvaan. Maalin sideaineesta ei kuitenkaan ole säilynyt optisesti havaittavia jäännöksiä, ei myöskään mahdollisesta täyteaineesta. Vain hematiittirakeet ovat jäljellä.




Hematiitti on kovaa mustaa mineraalia, mutta kun sitä raaputtaa, se jauhaantuu punaiseksi. Jauhe värjää veden verenpunaiseksi, mistä tulee hematiitin toinen nimi: verikivi. Tällaiset ominaisuudet todennäköisesti herättivät muinaisissa ihmisissä pelonsekaista kunnioitusta.

Tiede selittää asian seuraavasti. Hematiitti koostuu hapesta ja raudasta. Happi-ionilta siirtyy elektroni eli hieman sähkövarausta rautaionille. Tällainen yhdistelmä pidättää valon aallonpituuksista vähiten punaista, ja siksi hematiitin läpi kulkeva valo muuttuu punaiseksi. Mineraali on kuitenkin niin läpinäkymätöntä, että valonsäteet kulkevat siinä enintään muutaman millimetrin tuhannesosan. Siksi hematiitti näyttää punaiselta vain hienojakoisena jauheena.



Luonnon kivisilaus eristää väripinnat

Toisentyyppinen mutta tärkeä selitys säilymiselle on mikroskooppisen ohut kivikalvo, kuin luonnon laseeraus, jonka on havaittu peittävän kalliomaalauksiemme.

Tiettävästi ensimmäisenä maailmassa tällaisen maalausta peittävän kalvon havaitsi geologian professori Matti Saarnisto työtovereineen Astuvansalmella jo vuonna 1969. Muutaman vuoden kuluttua arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsainen ja minä tunnistimme kalvon sekä Astuvansalmella että Uittamonsalmella piidioksidin eli silikan saostumaksi. Toisenmuotoisena tällainen silikasaostuma olisi jalokivenä tunnettua opaalia, joka tiedetään kovaksi ja kestäväksi.

Sittemmin silikasilauksia on löydetty myös muista suomalaisista maalauskallioista sekä Kanadan ja Pohjois-Australian kalliomaalausten pinnoilta.

Paljain silmin katsottuna maa¬lauksia peittävä silikakalvo muistuttaa haalistunutta lakkaa. Parhaimmillaankin kalvo on vain puolisen millimetriä paksu. Stereomikroskooppi paljastaa sen rakenteen, joka on kuin pienoinen lumipeitteinen vuoristo harjanteineen.

Poikkileikkauksessa näkee, että silikasilaus koostuu äärimmäisen ohuista kerroksista. Punaväri on paikoin vain millimetrin tuhannesosien paksuinen ja usein aivan ohuen silikakerroksen päällä. Väriä puolestaan peittävät kymmenet silikakerrokset. Maalijäännökset kuitenkin erottuvat tarpeeksi, jotta maalauksen näkee, kun kalliota katsoo muutaman metrin päästä tai kauempaa.

Silikasilaus on siis osaltaan suojannut kallion pintaa enemmältä rapautumiselta. Muutoin maalauspintojen mineraalit, kuten eriväriset maasälvät ja kova, läpikuultava kvartsikin olisivat murentuneet niin paljon, että pigmentti olisi irronnut ja maalaus tuhoutunut. Useissa maalauspinnoissa näkee, että kiven tummat kiilteet ovat suojakalvosta huolimatta hapertuneet. Niiden kohdalla on silikasilauksessa mikroskooppisia kuoppia.


Syntyi rapautumalla ja saostumalla




Miksi vain yhtä väriä?


Geologiset havainnot kalliomaalauksista tarjoavat arkeologeille myös lisää kysymyksiä pohdittavaksi. Esimerkiksi sen, miksi suomalaiset kalliomaalaukset ovat yksivärisiä.

Etelä-Ranskan varhaiskivikautisten luolamaalareiden väripaletti koostui punamullan ohella useista rautaväreistä, kuten keltamullasta ja ruskeasta okrasta, mutta myös mangaani- ja hiilimustasta. Lisäksi valkoista väriä saatiin kaoliinista ja piimaasta ja helpoimmin poltetusta luusta.
Miksi meidän paljon nuoremman kivikautemme maalareitten paletissa olisi ollut vain punaista? Miksei töitä esimerkiksi luonnosteltu hiilellä?

Kenties maalaukset alun perin tehtiin runsaammin värein mutta vain kestävin eli hematiitti säilyi Pohjolan karuissa oloissa nykypäiviin. Hiilimusta ja luuvalkea eivät ehkä kiinnittyneet kunnolla kalliopinnalle, ennen kuin sille ehti muodostua suojakerros. Valkea pigmentti saattoi yksinkertaisesti liueta kalliopinnan lievästi happamaan veteen.













Mars-tutkijat vahvistivat syntyteoriaa

Edellä kuvattu silikasilausten syntytapa kuulostaa vakuuttavalta, mutta aina vuoteen 2005 saakka se oli paljolti oletusten varassa. Silloin teoria sai yllättäen vahvistusta Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan organisoimista Mars-tutkimuksista.

Silikasaostumat kiinnostavat Mars-tutkijoita, sillä Marsista löytyvät piisilaukset voisivat kertoa mahdollisesta elämästä. Silauksissa voi olla alkukantaisen elämän merkkejä, tai elollinen toiminta on voinut vaikuttaa kalvojen syntyyn.

Tästä syystä maapallon silikasaostumia tutkittiin uusimmilla analyysimenetelmillä ja myös saostettiin keinotekoisesti laboratoriossa syntyolojen selvittämiseksi. Kun kokeissa lopulta onnistuttiin, havaittiin, että saostumia muodostuu elottomissa oloissa, kun haihtuminen muuttaa vettä emäksisemmäksi.


Säilyttäviä kallioita on järvialueella

Kivikalvon merkitys näkyy käytännössä siinä, että vaikka pystysuoria graniittiseinämiä on melko tasaisesti ympäri Suomea, säilyneet kalliomaalaukset on löydetty juuri sellaisista pystypinnoilta, jotka olivat otollisimpia kalvon muodostumiselle.

Tällaisia paikkoja olivat tavallisimmin alapäästään lievästi sisäänpäin viettävät luode-kaakkoissuuntaiset seinämät ja niiden länsi- tai lounaispuoleiset sivut. Nämä seinämät ovat maankuorta leikkaavien ikivanhojen ruhjevyöhykkeiden osia, jotka törröttävät maanpinnasta. Kallioperän rikkoutumisen oletetaan saaneen alkunsa jo prekambriajalla 1 800-1 600 miljoonaa vuotta sitten.

Näihin ikivanhoihin liikuntovyöhykkeisiin muodostui järvialtaita. Jääkautinen luoteesta kaakkoon suuntautunut kulutus hioi joskus myös pystypinnat sileiksi. Kun tällainen seinämä vietti alapäästään sisäänpäin, se oli sattumoisin juuri sellainen, joka kykeni säilyttämään maalauksia sille saostuvan suojakalvon ansiosta.




Miten vanhoja kalliomaalauksemme ovat?


Suomesta löydetyt kalliomaalaukset ovat lähes aina veteen rajoittuvissa seinämissä. Meillä käyttökelpoisin ajoitusmenetelmä onkin rannansiirtymisen tutkimus. Maankohoamisnopeus tunnetaan maaperägeologisten tutkimusten perusteella tarkasti, joten maalauspaikan nykysijainnista voidaan määrittää sen ikä. Tässä oletetaan, että maalaukset on tehty lähellä silloista rantaviivaa, jolloin nykyisin hankalalta näyttävään maalauspaikkaan on päästy käsiksi veneestä tai jäältä.

Rannansiirtymiskronologian avulla niin Saimaan kuin Päijänteen järvialtaista kalliomaalausten ikä rajautuu välille 5000-1500 eKr. Enemmistö on noin   000 vuotta vanhoja eli kampakeraamiselta kivikaudelta. Tätä ikää tukevat nykyään myös arkeologiset löydöt ja aineistot.
Ennen arkeologit uskoivat maalausten voivan olla paljonkin kivikautta nuorempia. Aloitteen yhteistyöhän kvartäärigeologien kanssa teki Astuvansalmen maalausten löytäjä arkeologi Pekka Sarvas.





Maalausten kohtaloa vaikea taata

Ensimmäisiä löydettyjä kalliomaalauksia puhdistettiin satakunta vuotta sitten jäkäläpeitteestä suolavedellä ja harjalla; suojaavasta silikakalvosta ei vielä tiedetty. Kaikeksi onneksi maalaukset eivät tuhoutuneet rajussa käsittelyssä. Nykyarkeologit asennoituvat niihin yhtä varjelevasti kuin kallisarvoisiin öljymaalauksiin. Syynä on kallion pinnan rikkonaisuus.

Suojapinnan toiminta edellyttää, että rapautuminen ja liuenneiden ainesten uudelleen saostuminen ovat tasapainossa. Nykyajan ympäristömuutokset ilmansaasteineen ja happamine sateineen muuttavat tätä kalliopintojen herkkää tasapainoa.

Monissa maalauskallioissa kivi hilseilee ohuina laattoina. Niiden alle imeytynyt vesi saa aikaan pakkasrapautumista. On jopa mahdollista, että pintaa suojaava kivikalvo ajan mittaan edistää hilseilyä. Silika-aines käyttäytyisi tässä mielessä kuin väärin valittu, hengittämätön maalipinta, joka aiheuttaa oman hilseilynsä ja tuhonsa.

Kohtiin, joista kivilevyjä on irronnut, on jo monesti saostunut uutta suojakalvoa. Kalliopinnan oma suojamekanismi kyllä toimii, mutta samalla maalauskuviot vähitellen tuhoutuvat.

Havainnolla on merkitystä, kun harkitaan maalauspaikkojen suojelua. Pintojen eristäminen ulkoilmasta ja sateesta voisi muuttaa oloja arvaamattomasti ja jopa nopeuttaa tuhoutumista.

Australiassa tutkitaan mahdollisuutta sivellä kalliomaalausten pintaan keinotekoista silikaliuosta, josta kovettuisi luonnon mekanismeilla uutta suojakalvoa rikkoutuneisiin kohtiin. Jos tulos osoittautuu kestäväksi, meidänkin kalliomaalauksemme voivat saada vielä muutaman vuosituhannen lisäaikaa.


Kari A. Kinnunen on geologi, joka työskentelee erikoistutkijana Geologian tutkimuskeskuksen mineralogian laboratoriossa. Hän on tutkinut arkeologien kanssa Suomesta löydettyjä kivikautisia kivimateriaaleja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018