Painonsäätelyyn on ilmaantunut uusi peluri. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan suolistobakteerit saattavat ratkaista, kuka joutuu kamppailemaan paino-ongelmien kanssa.







Painonsäätelyyn on ilmaantunut uusi peluri. Tuoreen
yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan suolistobakteerit
saattavat ratkaista, kuka joutuu kamppailemaan paino-ongelmien kanssa.


Elimistön normaaleilla mikrobeilla näyttää olevan kyky säädellä rasva-aineenvaihduntaa. Sopiva suolistobakteerien koostumus voi kiihdyttää energian pakkautumista rasvaksi, raportoi Washingtonin yliopistossa St. Louisissa työskentelevä tutkijaryhmä Yhdysvaltain tiedeakatemian arvostetussa Proceedings National Academy of Sciences -lehdessä eli Pnasissa.

Suolistossa yleiset Bacteroides-ryhmän bakteerit toimivat "rasvasieppareina" kahdella tapaa. Ne kiihdyttävät hiilihydraattien pilkkoutumista ja muuttumista rasvoiksi ja kaupan päälle edistävät rasvojen varastoitumista.

- Havaintomme herättää ajatuksen, että mikrobiston koostumus voisi ratkaista ihmisen taipumuksen lihoa tai pysyä hoikkana, sanoo tutkimusta johtanut professori Jeffrey Gordon yliopistonsa uutistiedotteessa. - Samanlainen ruoka saattaa siis lihottaa toisia enemmän kuin toisia.

Portit auki rasvavyörylle

Gordon on kumppaneineen löytänyt myös mekanismin, jonka avulla bakteroidit kykenevät kerryttämään rasvaa. - Ne avaavat rasvasolujen portit sammuttamalla fiaf-entsyymin, Gordon sanoo. Normaalisti fiaf ( fasting induced adipose factor) estää soluissa rasvan sisäänottoa, mutta kun bakteroidit ahertavat, entsyymitoiminta loistaa poissaolollaan ja rasva sujahtaa soluihin.

Kuvio pätee ainakin koe-eläimiin. Gordonin ryhmä teki kokeita täysin mikrobittomassa ympäristössä kasvaneilla hiirillä, jotka syövät kolmanneksen enemmän kuin tavalliset hiiret mutta kantavat silti puolet vähemmän ihonalaista rasvaa. Kun nämä superhoikat hiiret altistettiin lajitoverien suolistomikrobeille, ne tuplasivat rasvavarastonsa kahdessa viikossa, vaikka samalla ruokavaliota kevennettiin.

Mikrobittomien hiirten hoikkuuden salaisuudeksi osoittautui fiaf-entsyymi. Sitä oli runsain mitoin eläinten suolen sisäpinnan soluissa, maksassa ja rasvasoluissa. Entsyymin merkitys varmistettiin jalostamalla normaaleista hiiristä kanta, jolta puuttui fiaf-geeni. Niistä kasvoi pullukoita.

Mikrobien vaikutus entsyymitoimintaan on ilmeisesti ikiaikainen, koska se toimii myös muissa eläimissä, esimerkiksi seeprakalassa.

Puuttuva rengas buumissa?

Yhdysvaltalaistutkimus houkuttelee sälyttämään ainakin osavastuun länsimaiden lihavuusbuumista mikrobien harteille, koska väestö lihoo, vaikka ruokailutottumukset ovat kohentuneet. Esimerkiksi suomalaisten energiansaanti on laskenut tasaisesti vuodesta 1982 ja rasvan käyttö järkevöitynyt, mutta ylipaino yleistyy. Edes liikunnan vähentyminen ei välttämättä selitä yli 16 miljoonan kilon

Bakteeriteoriaa puoltaa 1900-luvulla tapahtunut länsimaisen ruokavalion ja suolistomikrobiston raju muutos. Antibioottien tiedetään iskevän taudinaiheuttajien lisäksi suoliston luontaisiin bakteereihin. Kuurin jälkeen ihminen lihoo joitakin satoja grammoja. Mikrobilääkkeitä onkin käytetty ns. kasvunedistäjinä tuotantoeläimillä. Kädellisillä puolestaan ihmisen flunssavirusinfektio edistää rasvan kertymistä.

Hiiri ei ole ihminen

Hiirillä saatujen tulosten soveltamisessa ihmiseen on kuitenkin monta mutkaa. - Hiiri ei ole ihminen, ei varsinkaan mikrobiton hiiri, tiivistää tutkimusprofessori ja mikrobiologi Pentti Huovinen Kansanterveyslaitoksesta. - Ihminen on steriili vain kohdussa ja törmää mikrobeihin jo synnytyskanavassa. Siksi hiirikokeet eivät vastaa elävää elämää.

Tulosten tulkintaa vaikeuttaa myös laboratoriohiirien ruokavalio. Se on kaukana nykyihmisen ravinnosta, vaikka molemmat ovat alkujaan sekasyöjiä. - Hiiret saivat kokeen aikana hyvin hiilihydraattipitoista kuivamuonaa, nappuloita, joissa on vain niukasti rasvaa, huomauttaa ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen Helsingin yliopistosta. Jyrsijät joutuivat tavallaan repimään kaiken energian hiilihydraateista.

Meidän ruokavaliossamme painottuvat sen sijaan rasvat ja proteiinit. Nappuloihin verrattuna keskivertosuomalaisen päivän annos sisältää nelinkertaisen määrän rasvoja. Niiden hyödyntämisessä mikrobien rooli on todennäköisesti vaatimattomampi kuin hiilihydraattien pilkkomisessa. - Rasvat ja proteiinit imeytyvät suoliston yläpäässä, missä ei ole paljon bakteereita.

Bakteereilla pimeä puoli

Suoliston normaaleja bakteereja on pidetty pelkästään siunauksellisina, koska ne pilkkovat ja imeyttävät ravinto-aineita ja osallistuvat vitamiinien valmistukseen (ks. Tiede 5/2004, s. 24-29). Marja Mutasen mukaan yhdysvaltalaistutkimus osoittaa kuitenkin, että tietyissä oloissa mikrobeilla saattaa olla pimeä puoli, jota olisi nyt syytä tutkia lisää.

- Tiedämme vanhastaan, että ruokavalio säätää suoliston mikrobikoostumusta. Esimerkiksi lihansyöjillä on erilainen bakteerikirjo kuin kasvissyöjillä. Varmasti kirjot vaikuttavat monella lailla suoliston aineenvaihduntaan ja geenien toimintaan.

Säätelyjärjestelmä on monimutkainen ja vielä tuntematon. Suolistossa asustaa arviolta 500-1 000 eri mikrobilajia, joiden geenien yhteismäärä ylittää ihmisgenomin noin satakertaisesti.

Pentti Huovinen on samoilla linjoilla. - Suolen mikrobikasvusto on aineenvaihdunnallinen elin siinä missä esimerkiksi maksa. Kasvusto on kehittynyt evoluution aikana hoitamaan tiettyjä fysiologisia tehtäviä. Elimistön energiatasapainon säätely saattaa olla yksi niistä.

Läskisopassa monta kokkia

Lihavuudesta on tullut jo maailmanlaajuinen ongelma. Maapallolla on miljardi lihavaa ihmistä, ja painokäyrät ovat lähteneet hurjaan nousuun myös kulttuureissa, joissa on perinnäisesti oltu hoikkia (ks. Tiede 4/2002, s. 44-45).

Lihavuudessa on perimmältään kyse energian saannin ja kulutuksen epätasapainosta, ja taustalla jyllää evoluution kuluessa kehittynyt perusbiologiamme. Alipainoon elimistö reagoi voimakkaasti lisäämällä nälän tunnetta ja vaimentamalla aineenvaihduntaa, mutta ylipainoa vastaan se on lähes aseeton. Tätä puolustuskoneistoa ei kehittynyt, koska esi-isät ovat kuolleet nälkään, eivät ylensyöntiin. Eloonjäämisen ankarassa taistossa ovat parhaiten selviytyneet yksilöt ja geenit, jotka ovat varastoineet rasvaa tehokkaimmin.

Painonsäätelystä kertyy uutta tietoa ja esitetään uusia ajatuksia kaiken aikaa, mutta edelleen mekanismit tunnetaan huonosti. Tässä varmimpia selityksiä.

- Keskushermoston välittäjäaineet säätelevät energiatasapainoa ja syömistä ja siten myös lihomista ja laihtumista. Niiden lisäksi soppaa hämmentävät ruoansulatuskanavan, rasvakudoksen ja rauhasten tuottamat hormonit. Järjestelmää tahdittavat kenties sadat geenit.

- Geenit joko lisäävät tai vähentävät alttiutta rasvan kertymiseen. Nykykäsityksen mukaan perintötekijöiden osuus yksilöiden välisistä painoeroista on 30-80 prosenttia. Toistaiseksi ei tunneta yhtään geenivirhettä, joka selittäisi valtaväestön lihomisen.

Vahvin ehdokas geneettiseksi pääpeluriksi on 1994 löydetty ob-geeni, joka säätelee kylläisyyshormonina tunnettua leptiiniä. Geenivirhe aiheuttaa hormonin puutoksen. Hiirillä tila johtaa ylensyöntiin ja lihomiseen. Valitettavasti ihmisen vyötärön turpoaminen johtuu harvoin leptiinivajeesta.

- Elintavat ovat muuttuneet. Ravinto sisältää paljon rasvaa ja sokeria, ja ruoka-annokset ovat suuria. Samalla kun energiaa saadaan yhä enemmän, sitä kulutetaan yhä vähemmän, sillä liikkuminen on niin työssä kuin vapaa-aikana vähentynyt.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018