Sen avulla lataamme akkuja sukellusveneessä tuhansien metrien syvyydessä, pääsemme eroon karjatalouden haitallisista kaasupäästöistä ja hyödynnämme kaikenlaista hukkalämpöä.



Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2009



Suuret turbiinit ovat jo iät ajat jauhaneet sähköä suurissa voimalaitoksissa, mutta mikroturbiinit ovat tulossa vasta nyt.

Mikroturbiini pyörii kymmeniätuhansia kierroksia minuutissa. Turbiini mahtuu matkalaukkuun, ja koko voimalaitos menee kuljetuskonttiin. Teho on satoja kilowatteja. Konttivoimala sopii hyvin hajautettuun energiantuotantoon.

Tähän on tarvittu paljon kehittämistä ja keksimistä. Pienentäminen ei nimittäin yksin riitä. Samalla on lisättävä kierroksia.


Pieni tarvitsee vauhtia

Kuvitellaan, että meidän pitää pyörittää kädellä polkupyörän pyörää. Tartumme kehään ja annamme vauhtia. Kuinka nopeasti pyörä pyörii?

Vastauksia on kaksi. Kehänopeus tarkoittaa kehän pisteen nopeutta. Kierrosnopeus taas kertoo, kuinka monta kierrosta pyörä pyörähtää aikayksikössä, vaikka sekunnissa. Esimerkiksi auton moottori ja suuret voimalaitosturbiinit pyörivät tavallisesti kolmetuhatta kierrosta minuutissa.

Kehänopeus on suoraan verrannollinen kierrosnopeuteen ja pyörän halkaisijaan. Jos pienennämme pyörän kokoa, kehänopeuskin pienenee. Jos se halutaan pitää ennallaan, pyörälle on annettava enemmän vauhtia eli pitää nostaa kierroslukua.


Kaasukin osaa tahmautua

Jotta turbiini toimisi hyvin, sen kehänopeuden pitää olla riittävän suuri. Kaasut tuntuvat arkikokemuksen perusteella "ohuilta" aineilta, mutta jos ne pannaan liikkumaan hitaasti kapeassa raossa, ne käyttäytyvät kuin siirappi. Turbiini pyörii nihkeästi.

Siksi virtauksen pitää olla tarpeeksi nopea. Turbiinin koon pienentäminen on korvattava roottorin kierrosnopeutta kasvattamalla. Silloin kaasukin virtaa nopeasti.

- Karkea nyrkkisääntö on, että 1 000 kilowatin höyryturbiinin nopeuden pitää olla 15 000 kierrosta minuutissa tai yli, ja 100 kilowatin turbiinin 50 000 kierrosta tai yli, sanoo professori Jaakko Larjola.

Larjola on yli kahdenkymmenen vuoden ajan vetänyt suurnopeustekniikan kehitystyötä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Se on yksi alan tutkimuksen keskuksista maailmassa - ja tutkittavaa on riittänyt.


Taajuusmuuttaja avuksi

Turbiinin kierrosluvun nostaminen toi ongelman. Turbiini pyörittää generaattoria, jonka on tuotettava sähköä verkon vaatimalla 50 hertsin taajuudella.

Jos siis turbiinin nopeutta haluttiin ennen nostaa, generaattorin nopeus oli pidettävä ennallaan. Väliin piti asentaa alennusvaihde, joka olisi tehnyt pienvoimalasta liian monimutkaisen.

Apuun tuli eräs viime vuosisadan suurista keksinnöistä tehoelektroniikan alalla, taajuusmuuttaja. Se muuttaa generaattorin tuottaman vaihtovirran ensin tasavirraksi ja sitten uudelleen halutun taajuiseksi vaihtovirraksi. Kun taajuutta pystyttiin muuttamaan vapaasti, turbiini ja generaattori voitiin panna pyörimään samalla nopeudella ja asentaa yhdelle akselille.

Tarvittiin paljon muutakin. Niinpä tavalliset laakerit korvattiin ilma- tai magneettilaakereilla, jotka eivät vaadi erillisiä voiteluaineita. Lappeenrantalaiset puhuvatkin uudesta tekniikan alasta, suurnopeustekniikasta, jolla on paljon käyttökohteita. Lappeenrantalaisten ensimmäisiä kaupallisia sovelluksia olivat ilmastuskompressorit, joita käytetään vedenpuhdistamoissa.


Pakokaasutkin polttoaineeksi

Mikrovoimaloitakin on suomalaistekniikalla jo rakennettu, nimittäin Hollannissa.

- Hollantilainen Tri-O-Gen kääntyi suomalaisten puoleen halutessaan kehittää suurnopeustekniikkaan perustuvan voimalan, Larjola kertoo.

Kyseinen yhtiö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Delftin yliopisto kehittivät yhdessä konttikokoisen ORC-voimalan. Hyvällä hyötysuhteella kannattaa tuottaa sähköä huonoistakin energialähteistä, kuten suurten moottorien pakokaasuista.

Yksi Tri-O-Genin rakentamista laitoksista toimii lisävoimalana Esbeekin biokaasuvoimalassa. Ensin tehdään lannasta biokaasua, ja se poltetaan kaasumoottorivoimalassa, joka jauhaa sähköä 1,4 megawatin teholla. Perään on asennettu mikroturbiinivoimala, joka puristaa isomman voimalan pakokaasuista vielä 125 kilowattia lisää.


Kaasuturbiinilla lehmäsähköä

Mikrovoimalat mahdollistavat pienten lämpö- ja polttoainelähteiden hyödyntämisen. Yksi suuri hyötyjä on karjatalous, jonka riesana ovat metaanipäästöt. Uusi tekniikka muuttaa saasteen sähköksi.

Suomessakin toimii jo ainakin yksi "lehmävoimala", mutta ei suomalaisella vaan amerikkalaisella tekniikalla. Hannu Koivusella ja Kaija Morrilla on Virroilla maitotila, jossa mikroturbiini tekee metaanista sähköä.

Tekniikka eroaa lappeenrantalaisten ORC-voimalasta siinä, että turbiini on kaasuturbiini, kalifornialaisen Capstonen valmistama. Ensin tehdään lannasta mädättämössä metaania ja sitten metaanista sähköä kaasuturbiinissa ja generaattorissa.


Kapteeni Nemokin hykertelisi

Käyttäjiä, kuten karjatiloja ja lämpöyrityksiä, mikroturbiineille löytyy tutkijoiden mukaan pelkästään Suomessa satoja. Kun katsotaan koko maailmaa, sovellusten kirjo laajenee hyvinkin jännittävästi.
Lappeenrantalaisten ratkaisuista eksoottisin on ollut ORC-voimala, joka pystyy toimimaan 6 000 metrin syvyydessä. Sillä ladattiin tutkimussukellusvene Mirin akustoja. Voimalan polttoaine, hydratsiini, ei tarvitse palamisilmaa. Pakokaasut ovat pääasiassa ammoniakkia ja pitoisuudet niin pienet, ettei meren ekosysteemi häiriinny.
Jos Jules Vernen romaanisankari, kapteeni Nemo olisi aavistanut suurnopeustekniikan kehityksen, hän olisi varmaan valinnut suomalaisen mikroturbiinin Nautiluksen voimakoneeksi.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tähän kaikkeen käy mikroturbiini




















- maatilan mikrovoimala
- lämpökeskuksen mikrovoimala
- puualan pienyrityksen mikrovoimala
- "pakokaasuvoimala" eli voimala, joka tekee mäntämoottorin pakokaasusta sähköä
- aurinkolämpövoimala
- sukellusveneen voimakone
- vedenpuhdistamon ilmastuskompressori
- kaupan kylmälaitteen kompressori
- kotijääkaapin kompressori

Pieni voimalakurssi


















- Turbiini muuttaa polttoaineen lämmön mekaaniseksi energiaksi, akselin pyörimisliikkeeksi. Turbiinista saa käsityksen kuvittelemalla tuulivoimalan roottorin, jossa on hyvin monta siipeä ja joka pyörii putken sisällä. Kaasu tai höyry virtaa turbiiniin johtosiivistön eli kapeiden rakojen tai suuttimien kautta.
- Generaattori toimii turbiinin perässä ja muuttaa akselin pyörimisliikkeen sähköksi.
- Höyryturbiini on turbiini, jonka läpi kiertää vesi- tai muu höyry. Höyry tuotetaan erillisessä kattilassa.
- Höyryvoimala on voimala, jossa on höyryturbiini. Höyryvoimala syö mitä vain, koska savukaasut eivät mene turbiiniin. Polttaa voidaan myös haketta, pellettejä ja turvetta.
- Kaasuturbiini on turbiini, jonka läpi polttoaineen palokaasut kulkevat suoraan.
- Kaasuturbiinivoimalan polttoainevalikoimaa rajoittaa vaatimus, että palokaasujen on oltava riittävän puhtaita.
- Mikroturbiini on pieni turbiini, jonka teho voi vaihdella sadoista kilowateista muutamiin kymmeniin watteihin ja mitat matkalaukkukoosta alle tulitikkuaskin kokoon.
- ORC-voimala tarkoittaa höyryvoimalaa, jossa kiertää veden asemesta orgaaninen neste. Hyötysuhde saadaan hyväksi alhaisillakin lämpötiloilla. Nimitys tulee sanoista organic rankine cycle.
Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018