Pieniä selityksiä on useita, mutta pisimmälle kuuluvat äänet, jotka eivät pääse taivaan tuuliin.

Kevättalven pakkasöinä saattaa kuulla huuhkajan huhuilun ällistyttävän kaukaa, kilometrien päästä. Huuhkajan matala ääni kantaa pitemmälle kuin vaikkapa helmipöllön korkeampi puputus.

Ilma imee korkeiden äänien energiaa paljon enemmän kuin matalien. Matalat äänet myös taittuvat eli kiertävät esteitä paremmin kuin korkeat. Jos pöllön ja retkeilijän välissä on kallio, matala ääni - jolla siis on pitempi aallonpituus kuin korkealla - taittuu ilmasta esteen taakse korkeaa ääntä paremmin. Samasta syystä risteävältä kadulta lähestyvästä paraatista kuuluvat ensin matalat rummut ja vasta sitten yhtä voimakkaat korkeammat äänet. Ääni taittuu kadunkulmassa, ja matalat äänet parhaiten.

Korkeapaine parantaa

Korkeapaine parantaa kuuluvuutta hieman. Yleensä Suomessa onkin kova pakkanen juuri kirkkaina öinä, kun ilmanpaine on korkealla.Ilman suhteellinen kosteus korreloi sekin positiivisesti äänen kantavuuteen. Vaikutus ei kuitenkaan ole kovin suuri.Jos pakkasyö on tyyni, huhuilut tietysti kuuluvat vielä paremmin kuin tuulisella säällä.

Kerros kuin seinä

Joskus ääni tuntuu pakkasella kantavan aivan erityisen pitkälle, vähän niin kuin kesällä mökillä, kun naapurin ääni kuuluu vastarannalta tyynen järvenselän yli. Kummankin aiheuttaa sama ilmiö, äänen heijastuminen. Ääni heijastuu vedenpinnasta, mutta se voi heijastua myös kahden ilmakerroksen rajapinnasta.

Tavallisesti ilman lämpötila laskee, mitä korkeammalle mennään. Toisinaan parinsadan metrin korkeuteen saattaa kuitenkin muodostua ohut lämpimän ilman kerros, joka käyttäytyy kuin seinä.

Tämä niin sanottu inversiokerros voi syntyä monista syistä. Esimerkiksi tyyninä ja selkeinä öinä lähellä maanpintaa oleva ilma saattaa jäähtyä kylmemmäksi kuin korkeammalla leijuva ilma. Tällöin kylmä, raskas ilma jää loukkuun lämpimän ilmakerroksen alle.

Ilmiö lienee useimmille tuttu uutiskuvista, joissa ilmansaasteista kärsivän kaupungin yllä lepää harmaa matto. Jos tehtaan tai voimalan piippu ei ole tarpeeksi korkea, ylös kohoava ilma pysähtyy inversiokerroksen alarajalle ja savu jää kiusaamaan asukkaita.

Inversiot purkautuvat yleensä auringon lämmittäessä alimpia ilmakerroksia. Koska talvella paiste on heikkoa, inversiot voivat olla voimakkaita ja kestää pitkään.

Rajapinta palauttaa

Sama rajapinta, joka pysäyttää saasteet, voi pysäyttää myös äänen ja lähettää sen takaisin maata kohti. Tällöin ylös suuntautuneet ääniaallot eivät mene hukkaan taivaan tuuliin vaan heijastuvat kuultaviksi. Näin vaikkapa huuhkajan huhuilu voi kantautua erityisen kauas.

Inversiokerroksen rajalla äänelle käy siis samaan tapaan kuin valolle veden ja ilman rajalla. Veden alle ei näe kuin melko kohtisuoraan pintaa vasten katsoessaan, koska veden alta viistosti pintaan tulevat valonsäteet heijastuvat rajapinnassa kokonaan.

Kokeile laskurilla, miten äänen ja ilman laatu vaikuttavat ääneen. www.csgnetwork.com/atmossndabsorbcalc.html

Julkaistu Tiede -lehdessä 2/2010

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.