Pieniä selityksiä on useita, mutta pisimmälle kuuluvat äänet, jotka eivät pääse taivaan tuuliin.

Kevättalven pakkasöinä saattaa kuulla huuhkajan huhuilun ällistyttävän kaukaa, kilometrien päästä. Huuhkajan matala ääni kantaa pitemmälle kuin vaikkapa helmipöllön korkeampi puputus.

Ilma imee korkeiden äänien energiaa paljon enemmän kuin matalien. Matalat äänet myös taittuvat eli kiertävät esteitä paremmin kuin korkeat. Jos pöllön ja retkeilijän välissä on kallio, matala ääni - jolla siis on pitempi aallonpituus kuin korkealla - taittuu ilmasta esteen taakse korkeaa ääntä paremmin. Samasta syystä risteävältä kadulta lähestyvästä paraatista kuuluvat ensin matalat rummut ja vasta sitten yhtä voimakkaat korkeammat äänet. Ääni taittuu kadunkulmassa, ja matalat äänet parhaiten.

Korkeapaine parantaa

Korkeapaine parantaa kuuluvuutta hieman. Yleensä Suomessa onkin kova pakkanen juuri kirkkaina öinä, kun ilmanpaine on korkealla.Ilman suhteellinen kosteus korreloi sekin positiivisesti äänen kantavuuteen. Vaikutus ei kuitenkaan ole kovin suuri.Jos pakkasyö on tyyni, huhuilut tietysti kuuluvat vielä paremmin kuin tuulisella säällä.

Kerros kuin seinä

Joskus ääni tuntuu pakkasella kantavan aivan erityisen pitkälle, vähän niin kuin kesällä mökillä, kun naapurin ääni kuuluu vastarannalta tyynen järvenselän yli. Kummankin aiheuttaa sama ilmiö, äänen heijastuminen. Ääni heijastuu vedenpinnasta, mutta se voi heijastua myös kahden ilmakerroksen rajapinnasta.

Tavallisesti ilman lämpötila laskee, mitä korkeammalle mennään. Toisinaan parinsadan metrin korkeuteen saattaa kuitenkin muodostua ohut lämpimän ilman kerros, joka käyttäytyy kuin seinä.

Tämä niin sanottu inversiokerros voi syntyä monista syistä. Esimerkiksi tyyninä ja selkeinä öinä lähellä maanpintaa oleva ilma saattaa jäähtyä kylmemmäksi kuin korkeammalla leijuva ilma. Tällöin kylmä, raskas ilma jää loukkuun lämpimän ilmakerroksen alle.

Ilmiö lienee useimmille tuttu uutiskuvista, joissa ilmansaasteista kärsivän kaupungin yllä lepää harmaa matto. Jos tehtaan tai voimalan piippu ei ole tarpeeksi korkea, ylös kohoava ilma pysähtyy inversiokerroksen alarajalle ja savu jää kiusaamaan asukkaita.

Inversiot purkautuvat yleensä auringon lämmittäessä alimpia ilmakerroksia. Koska talvella paiste on heikkoa, inversiot voivat olla voimakkaita ja kestää pitkään.

Rajapinta palauttaa

Sama rajapinta, joka pysäyttää saasteet, voi pysäyttää myös äänen ja lähettää sen takaisin maata kohti. Tällöin ylös suuntautuneet ääniaallot eivät mene hukkaan taivaan tuuliin vaan heijastuvat kuultaviksi. Näin vaikkapa huuhkajan huhuilu voi kantautua erityisen kauas.

Inversiokerroksen rajalla äänelle käy siis samaan tapaan kuin valolle veden ja ilman rajalla. Veden alle ei näe kuin melko kohtisuoraan pintaa vasten katsoessaan, koska veden alta viistosti pintaan tulevat valonsäteet heijastuvat rajapinnassa kokonaan.

Kokeile laskurilla, miten äänen ja ilman laatu vaikuttavat ääneen. www.csgnetwork.com/atmossndabsorbcalc.html

Julkaistu Tiede -lehdessä 2/2010

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5216
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti