Syynä on aine, joka tekee puun kovaksi.

Tuskin kovin monella lukijalla on tallella Tiede 2000 -lehden ensimmäistä numeroa 1/1980. Sen näköisversio on luettavissa ilmaiseksi verkossa (www.tiede.fi/aikamatka), mutta tietokoneen ruudulla ajan patinasta jää puuttumaan jotain. Toisin kuin näköislehti kolme vuosikymmentä vanha pölyttynyt fyysinen paperikasa haisee historialta. Ja tietenkin kellertää, voimme täällä toimituksessa havaita muutamista säästyneistä kappaleista. Mutta miksi sanoma- ja aikakauslehdet oikein kellastuvat?

Kaikki tietävät, että selluloosa on paperin pääraaka-aine. Se on kasvisolujen seinämien tukiainetta, jota on puusta noin puolet. Selluloosaa on kaikissa kasveissa, mutta puut pitää pystyssä toinen tärkeä aine, ligniini. Se liimaa selluloosakuidut yhteen, minkä ansiosta puu on jäykkää ja kovaa. Ilman ligniiniä puut eivät voisi kasvaa paria metriä korkeammiksi.Sahat ovat luonnollisesti tyytyväisiä siihen että tukeissa on ligniiniä, mutta kun kuitupuusta keitetään sellua, ligniinistä pyritään eroon. Se liukenee, kun haketta keitetään valkolipeässä. Keittämisen jälkeen massa pestään. Pesuveden ja kemikaalijäämien seos eli mustalipeä poistetaan. Tuloksena on paperimassaa, joka on ruskeaa ligniinijäänteiden vuoksi. Paperikoneessa siitä syntyy valkaisematonta paperia.

Paperimassaa voi myös jalostaa edelleen valkaisemalla, mutta joissakin tapauksissa ruskea ligniini sopii lopputuotteeseen. Paperipussin lujuutta ligniini lisää, eikä väristäkään ole haittaa, koska pinnalle ei ole tarkoitus painaa juuri kummempaa kuin kaupan mainoslogo.

Sanomalehti kellastuu vielä enemmän

Sanomalehtipaperissa on enemmän ligniiniä kuin aikakauslehtipaperissa, koska ligniinijäänteiden siivoaminen maksaa ja sanomalehtipaperin täytyy olla ennen kaikkea halpaa. Kalleimmat aikakauslehtipaperit on valkaistu esimerkiksi hapen avulla tai vetyperoksidilla. Niistä on poistettu ligniini kokonaan tai lähes kokonaan. Puhdas selluloosa on valkoista, ja siitä tehty paperi on myös puhtaanvalkoista eikä kellastu.

Tiede-lehdellä ei ole varaa – eikä tarvettakaan – kaikkein kalleimpiin hienopaperilaatuihin. Numerossa 1/1980 on ligniinimolekyylejä. Ne ovat altistuneet ilman hapelle, ja oksidoituneina ne imevät aiempaa enemmän valoa. Siksi lehden sivut näyttävät tuoreita tummemmilta, kellertäviltä. Jos paperia säilytettäisiin kokonaan suojassa hapelta ja valolta, se ei kellastuisi.

Nyt, 30 vuoden varastoinnin jälkeen, ensimmäiset Tiede 2000 -lehdet ovat vain hieman kellertävämpiä kuin painotuore Tiede-lehti. Paljon ligniiniä sisältävä sanomalehti samalta päivältä on jo paljon kellastuneempi.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede -lehdessä 2010