Siksi, että pohjoinen napameri on itse asiassa pieni ja herkkä sisämeri.




Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2009

Katsoitpa mitä tahansa tavallista maailmankarttaa, Jäämeri on kaukana maan äärissä ja näyttää valtavalta. Kun tarkastelet maapalloa pohjoisnavan yläpuolelta, huomaat, että Jäämeri on oikeastaan Atlantin lahti, pieni, aika lailla pyöreä allas Aasian ja Amerikan mantereiden välissä.

- Mercatorin projektio hämää silmää, sanoo Paul Wassman, Tromssan yliopiston ympäristöbiologian professori, Yhdysvaltain tiedeviikon seminaarissa, jossa summataan kansainvälisen polaarivuoden Arktis-tutkimuksia ja soitetaan herätyskelloja: pohjoisella napa-alueella ilmastonmuutos on täydessä vauhdissa.

- Jäämeri ei ole myöskään eristyksissä. Se vaihtaa vettä Tyynenmeren ja ennen kaikkea Atlantin kanssa, ja siihen laskee useita jokia, joista monet kuuluvat maailman suuriin, Wassman jatkaa.

 Kuin pisteeksi i:n päälle hän muistuttaa, ettei Arktis ole Antarktis. - Sen jäätikkö ei ole mannerjäätä vaan merijäätä, jonka laajuus herkästi ja luontaisesti vaihtelee vuodenajan mukaan.


Viimeinen terra incognita

Jos Arktis tiedetään näin omanlaisekseen, on pakko ihmetellä, miksi viimeaikaiset muutokset, kuten kesäisen jääkatteen kutistuminen, ovat olleet - ainakin uutisten mukaan - isoja yllätyksiä.
- Arktista on tutkittu vain nimeksi. Se on maapallon viimeinen todella tuntematon kolkka, terra incognita, Wassman vastaa.
Syy ei löydy kiinnostuksen puutteesta vaan maailmanpolitiikasta. Sen jälkeen kun A. E. Nordenskiöld 1878 löysi Koillisväylän, Roald Amundsen purjehti 1906 Luoteisväylän ja Robert Peary pääsi pohjoisnavalle1909, seutu on tieteellisessä mielessä pysynyt neitseellisenä alueena. Neuvostoliitto ryhtyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen kartoittamaan Barentsinmerta, mutta ennen kuin muut ehättivät mukaan, alkoi toinen maailmansota. Sen päätyttyä kylmä sota sulki portit, ja kun geotieteilijät 1957-1958 viettivät kansainvälistä geofysiikan vuotta, napatutkijat suuntasivat katseensa sinne, minne pystyivät: Etelämantereelle. Siellä fokus on myös pysynyt.
- Pohjoista merijäätä on seurattu säännöllisesti vain seitsemässä pisteessä, joten ei ole mikään ihme, että ilmastomallit ennustavat huonosti sen käyttäytymistä ja yllätyksiä tulee, Wassman perustelee.


Neverlandia ei ole

Kun yhä on myös niitä, jotka eivät usko koko ilmastonmuutokseen, Wassman palauttaa mieliin Peter Panin, satupojan, joka ei tahtonut kasvaa aikuiseksi vaan karkasi Mikä-Mikä-Maahan, Neverlandiin, missä kukaan ei muuttunut mitenkään.

- Arktis ei ole Neverland. On naiivia kuvitella niin. Muutokset ovat jo nyt suuria, ja lisää on luvassa, kun jäätiköiden katoaminen avaa alueen hyötykäyttöön, Wassman huolehtii.

Pohjoisnavan ympäristössä sijaitsee runsaasti öljyä ja kaasua, siellä on metsää ja mineraaleja, ja kaikille riittää ottajia. Atlantin ja Tyynenmeren kalakantojen hupenemista surevat kalastusyhtiöt hamuavat uusia apajia, ja merenkulkijat iloitsevat lyhyistä purjehdusreiteistä Aasiaan ja Amerikkaan.

Wassmanin lailla koko tiedeyhteisö pelkää, että taloudelliset mahdollisuudet syrjäyttävät polaarivuonna alkuun saadun tieteellisen yhteistyön ja arktisista alueista tulee jälleen poliittisen nokkapokan näyttämö.

- Ettei näin kävisi, Arktis tarvitsee suojakseen kansainvälisen sopimuksen, samantyyppisen kuin Antarktis-sopimus, joka 1959 pyhitti Etelämantereen tieteelle. Ilmastonmuutoksen oloissa tutkimustoiminta alueella on pakko turvata.


Miten napa-alueen käy?

Olisiko tässä Jäämeri kesällä 2060? Juuri niin, jos Kansainvälisen ilmastopaneelin ilmastomallit ennustavat oikein. Tuolloin Jäämeri lainehtii täysin vapaana ensimmäisen kerran ainakin miljoonaan vuoteen.

Monet Arktis-tutkijat ovat paljon nopeamman aikataulun kannalla. He uskovat, että napameremme voi olla jäätön jo kesällä 2013. Tämä visio ei perustu tietokonesimulaatioihin vaan tosielämän havaintoihin.


Lämpeneminen omaa luokkaansa. Arktis lämpenee nopeammin kuin mikään muu kolkka maapallolla. Kun keskilämpötila on 1900-luvun lopulta noussut 0,3-0,6 astetta, on arktisilla alueilla 2-2,5 astetta lämpimämpää.


Jäätikkö kutistuu nopeasti. Ilmastomallien mukaan Arktis menettää jääkatteestaan 2,5 % vuosikymmenessä. Todellisuudessa lukema on lähes 10. Tähänastinen ennätyshävikki nähtiin 2007, jolloin kesäjään laajuus oli 42 % vähemmän kuin satelliittiseurannan alkaessa 1979. Euroopan mitassa kato vastaa valtaosaa Länsi-Euroopasta.
Viime kesänä jääala oli pikkuisen isompi, mutta aplodeja ei kuultu, sillä tavallisesti jään tukkimat Koillis- ja Luoteisväylä olivat kumpikin auki - ensimmäisen kerran yhtä aikaa tunnetun historian aikana.


Veronsa maksaa myös talvijää. Lämpeneminen koettelee myös talven jäätä. Vuosina 1979-2000 se kattoi keskimäärin 15,7 miljoonaa neliökilometriä. Nyt se on useimmiten hädin tuskin 15 miljoonaa. Ennätyksellisen vähiin ala hupeni 2006.


Jää nuortuu ja ohenee. Jäätikkö ei menetä vain laajuuttaan vaan myös ikäänsä ja paksuuttaan. Jo 72 % on ensimmäisen vuoden jäätä, ja siitäkin yhä suurempi osa sulaa kesäisin. Satelliittiajan alussa siitä säästyi seuraavaan talveen 30 %, nyt enää 13.
Monivuotinenkaan jää ei ole turvassa. Sen paksuus on huvennut 2,5 metristä kahteen. Pohjoisnapa on menettänyt tätäkin enemmän, sillä siellä jään vahvuus oli ennen lämpenemisen alkua 3,5 metriä.


Vesipurkaus odotettavissa. Jäämereen kulkeutuu vettä niin Tyynestämerestä kuin Atlantista, ja vesi liikkuu myös toisin päin. Tutkijoiden mukaan lähiaikoina Framinsalmesta on odotettavissa ennätyslasti. Jään sulaminen ja jokien lisääntynyt virtaus ovat kasvattaneet makean veden määrää, ja lopulta meri tasaa tilaansa. Kuinka purkaus vaikuttaa Atlantin virtauksiin, jää nähtäväksi.


Sulaminen ruokkii itseään. Tutkijoiden mukaan jo menetettyä jäätä ei saada takaisin, sillä Jäämerellä on käynnissä sulamiskierre, jonka voimanlähde löytyy taivaalta. Siinä missä jää heijastaa 80 % auringonsäteilystä takaisin avaruuteen, vesi imee siitä 80 % itseensä.
Mitä enemmän jäätä katoaa, sitä enemmän napameri lämpenee. Tämä vaikeuttaa jäätymistä syksyllä, sillä ilmakehään on palautettavana aina vain enemmän lämpöä. Tämä taas lämmittää ilmaa, mikä puolestaan estää jään vahvistumista ja käynnistää sen sulamisen entistä aikaisemmin keväällä. Lisävauhtia antaa se, että sulamista kiihdyttävää vapaata vettä löytyy myös jäätiköiltä. Niille on muodostunut lampia, jotka vetävät auringon lämpöä vuodet läpeensä.


Säätkin vaikuttavat. Merijää on herkkä aivan tavallisillekin säätilan muutoksille, sillä paikoin ilma on juuri ja juuri riittävän kylmä jään ylläpitoon. Esimerkiksi helmikuussa Beringinmerelle asettui matala ja Alaskan ylle korkeapaine, mikä johdatti Jäämerelle lämpimiä etelätuulia, ja jään raja vetäytyi muutamassa päivässä 100 000 neliökilometriä.
Tyyneltämereltä puhkuvat tuulet myös kuljettavat jäätä pois Jäämereltä, sillä ohentunut jää liikkuu helposti. Jää on myös entistä rikkonaisempaa, sillä arktiset myrskyt ovat lisääntyneet ja vahvistuneet. Esimerkiksi Ellesmerensaari menetti viime kesänä 23 % yli 4 000 vuotta vanhoista jäälautoistaan.


Joet mukana pelissä. Maapallon makeasta vedestä 10 % päätyy Jäämereen. Jäätaloudessa tällä on ollut tärkeä asema, sillä murtovesi jäätyy suolaista vettä helpommin. Lämpenevissä oloissa paljastuu asian nurja puoli. Talvien lyhentyessä ja lauhtuessa joet lämpenevät, virtaukset voimistuvat ja Jäämeren lämpökuorma kasvaa.


Muutos leviää laajalle

Merijää ei suinkaan ole ainoa ilmastonmuutoksen uhri. Vaikutukset yltävät merenpohjaan, rannikoille ja niitäkin kauemmaksi, lopulta koko globaaliin systeemiin.


Metaania kuplii merenpohjasta. Jäämeren sedimentteihin on varastoitunut valtava määrä metaania, joka on hiilidioksidiakin häijympi kasvihuonekaasu. Nyt sitä on alkanut vapautua veteen ja edelleen ilmakehään. Itä-Siperian merellä ja Laptevin.merellä on mitattu jopa 100 kertaa normaalia suurempia pitoisuuksia.


Ikirouta toinen aikapommi. Metaania on myös mantereiden ikiroudassa. Yksin Siperian järvien metaanivaroiksi lasketaan 55 miljardia tonnia.
Eikä metaani ole ainoa riski. Jos ikirouta sulaa, ilmakehään pääsee myös hiilidioksidia. Uusimpien arvioiden mukaan sitä on tundran ja taigan maaperässä huikeat 1 000 miljardia tonnia. Jos prosenttikin karkaa taivaalle, maailman vuosittaiset hiilidioksidipäästöt kaksinkertaistuvat.


Paljonko Grönlanti sulaa? Tämä on arktisen ilmastopelin suuri kysymysmerkki. Grönlannissa on 20 % maapallon jäävarannosta. Jos kaikki sulaa, merenpinta nousee tuhoisat 7 metriä. Arviolta jo 2,5 asteen pysyvä lämpötilan nousu riittää tähän.
2000-luvulla Grönlanti on menettänyt jäätä kiihtyvää tahtia ja enemmän kuin lumisateista syntyy uutta. Jäätikköä hävittävät jääjärvet ja jään alle kertyvät sulavedet, jotka juoksuttavat jäätiköitä kohti merta ja katoamista.


Eroosio syö rannikkoa. Pohjoiset rannat ovat herkkiä ympäristönmuutoksille, sillä arktisissa oloissa sedimenttiä pitää koossa lähes yksinomaan jää. Erityisen pahasti eroosio on koetellut Beaufortinmeren rannikkoa. Vielä 1970 eroosio eteni 6 metriä vuodessa, mutta 2000-luvulla rantaviiva on vetäytynyt 14 metrin, paikoin jopa 24 metrin vauhtia.


Kasvillisuus kipuaa. Maan lämmetessä ja roudan sulaessa aktiivisen maa-aineksen kerrostuma paksuntuu, mikä houkuttelee paikalle pensaita ja puita.  Esimerkiksi Lapissa puuraja on kivunnut 60 metriä 1900-luvun alusta, ja muualla suunta on sama. Metsittyminen voi kiihdyttää lämpenemistä, sillä kasvillisuus sitoo auringonsäteilyä tehokkaammin kuin paljas maa.


Jääkarhusta muutoksen ikoni. Viime kuussa Yhdysvallat, Kanada, Norja, Tanska ja Venäjä solmivat sopimuksen, jonka on tarkoitus turvata jääkarhun säilyminen. Noin 25 000 jääkarhua eivät kuitenkaan ole ainoat luontokappaleet, jotka kärsivät lämpenemisestä. Heikoilla ovat useat lajit eläinplanktonista lintuihin ja hylkeisiin, ja ihmisetkin tuntevat muutokset nahoissaan. Talojen ja teiden sortuessa monella napapiiriläisellä on edessään muutto.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018