Kofeiini estää unihiekan pääsyn aivosoluihin.

Teksti: Annikka Mutanen

Mistä apu, kun silmät alkavat lupsahdella väärässä paikassa väärään aikaan? Miljoonat ja taas miljoonat ihmiset eivät voi olla väärässä: vastaus on kahvimukissa. Kunnon kofeiinitujaus voi pelastaa jokapäiväisen työtehon, tenttimenestyksen ja jopa väsyneen autoilijan hengen. Saati sitten tunnelman aamiaispöydässä.Miksi kahvi vaikuttaa virkistävästi? Siksi, että kahvin sisältämä kofeiini tukkii aivoissa reseptorit, joihin unihiekka muuten sitoutuisi.Elimistön omaa unihiekkaa eli adenosiinia syntyy, kun aivosolujen polttoaine adenosiinitrifosfaatti atp kuluu ja hajoaa osiin. Adenosiini sitoutuu reseptoreihin soluissa, jotka pitävät yllä valvetta, ja hidastaa niiden toimintaa. Kofeiini sopii näihin samoihin reseptoreihin. Kun niissä on vieras valloittaja, adenosiini ei pääse unettamaan ihmistä. Vaikutus kestää joitakin tunteja, ennen kuin kofeiini hajoaa elimistöstä.

Ei tehoa kaikkiin

Kahvin tehossa on suuria yksilöllisiä eroja. Joiltakin ihmisiltä yksi kupillinen päivällä voi riistää yön unet. Osa taas ei huomaa vaikutusta, vaikka yrittäisi juoda pannullisen.Tämä johtuu paljolti geneettisistä eroavaisuuksista. Ihmisperimästä tunnetaan yhden emäksen eroja eli snipejä, jotka vaikuttavat adenosiinireseptorien rakenteeseen ja kofeiinin sitoutumiseen. Toisaalta adenosiinin määrä vaihtelee yksilöittäin, samoin reseptorien määrä. Kun reseptoreita on paljon, pieni kofeiiniannos ei riitä salpaamaan niitä.

Liikakäyttö vie terän

Jos kahvia juo kovin runsaasti, elimistö tottuu kofeiiniin. Käy siis samoin kuin alkoholin ja muiden hermostoon vaikuttavien aineiden kanssa. Kun elimistössä tuntuu olevan jatkuvasti ylimäärin välittäjäaihetta, reseptorien herkkyys vähenee. Kuormituksen yhä jatkuessa reseptorien määräkin alkaa vähetä. Näin hermosto pyrkii tasapainottamaan omaa tilaansa. Tässä toimessa ihmisen elimistö on tavattoman joustava.Sen vuoksi jatkuva kofeiinin latkiminen vie sen vaikutuksesta terän. Kahvittelu on siis taiteilua toivottujen ja ei-toivottujen vaikutusten välillä, ja kahvikissan on itse opittava ne omalta kohdaltaan tuntemaan.

Julkaistu Tiede -lehdessä 9/2011

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.