Miksi kielet tyytyvät ajanmukaistamaan vain sanavarastoaan? Miksi ne eivät uudista kirjoitusjärjestelmiään? Globaali elämä olisi helppoa, jos kaikki maailman kielet noudattaisivat suomen mallia: kirjoitetaan niin kuin lausutaan.


Miksi ne eivät uudista kirjoitusjärjestelmiään?
Globaali elämä olisi helppoa, jos kaikki maailman kielet
noudattaisivat  suomen mallia: kirjoitetaan niin kuin lausutaan.




Me suomalaiset olemme  onnekkaita. Meidän on suorastaan hävyttömän helppo oppia lukemaan ja kirjoittamaan, koska meikäläisessä aakkostossa kukin kirjain vastaa puhutun kielen foneemia, äännettä. Epäloogisuuksia, kuten yhden ämmän sydämiä, on vähän.

Monissa eurooppalaisissa kielissä kirjainten ja foneemien vastaavuus on paljon huonompi. Tämä valkenee jokaiselle suomalaisellekin viimeistään peruskoulussa, kun englannin opiskelu alkaa. Kielen sanoista miltei kuudesosa kirjoitetaan eri lailla kuin lausutaan. Esimerkiksi yskiä on cough, vaikka se ääntyy jokseenkin kaf eikä koukh.


Ranskaa tahkotaan kauan

Ranskassa taas kirjoitetuista kirjaimista kolmannes jätetään lausumatta ääneen. Vaikka suurin osa turhista kirjaimista on turhaa historiallista painolastia, ranskalaiset eivät ole halunneet hankkiutua niistä eroon.

Syy lienee viime kädessä se, että kielen kirjoitusasu mielletään osaksi kulttuuria ja kulttuuriperintöä ja monimutkaisen ortografian osaamista pidetään sivistyksen mittana. Ranskan kirjoitettu kieli on kuin iäkäs kulttuurirakennus, jota ei haluta remontoida tai jonka vinttikomeroitakaan ei haluta tyhjentää. Tiedä jos vahingossa heitettäisiin jotain arvokasta pois.

Perinteillä on kuitenkin hintansa. Ranskan kouluissa oikeinkirjoitusta ja aksenttien asentoja tahkotaan käytännössä kaksitoista vuotta, ylioppilaaksi saakka. Suomessa lukemaan ja kirjoittamaan opitaan  vuodessa, minkä jälkeen voidaan keskittyä muihin asioihin. Onkohan tämä perimmäinen syy siihen, että Suomen koulujärjestelmä pärjää kansainvälisissä Pisa-vertailuissa?


Ominaispiirre selittää

Ranskalaisten puolustukseksi on tosin todettava, ettei ranskaa voisikaan kirjoittaa yhtä yksinkertaisesti kuin suomea. Ranskan kielessä sanat sitoutuvat toisiinsa ja sulautuvat lauserakenteeseen. Kun suomalainen ratkaisisi superhankalan ilmauksen qu’est-ce que ce, ’mikä se on’, kirjoittamalla vain kesköse, kirjoitusasu ei enää kertoisi, millaisia rakennuspalikoita lause oikeasti sisältää: mikä-on-se mikä on?

Voi kuitenkin pohtia, onko kyseessä oikeasti kielen vai kirjoitusasun luoma ongelma. Tekstiviesteissään ranskalaiset ovat jo uudistamassa kirjoitustaan: qu’est-ce que ce kirjoitetaan kesske C.


Itään päin vaikeutuu

Englanti ja ranska ovat vielä helppoja tapauksia, kirjoitetaanhan niitä latinalaisin kirjaimin, toisin kuin monia muita suuria kieliä. Esimerkiksi suomalaisten haluttomuutta opiskella venäjää selitetään suotta historialla. Oikeasti jo pelkkä ajatus kyrillisten aakkosten opettelusta tökkii.

Oma lukunsa ovat sitten kielet, joissa kirjoitusperiaatteet ovat tyystin omanlaisiaan eikä mikään merkistössä muistuta meikäläisiä aakkosia.

Lähi-idän valtakieliä arabiaa ja hepreaa kirjoitetaan aakkostolla, jossa kirjaimet ovat periaatteessa pelkästään konsonantteja. Kummassakaan ei ole vokaalikirjaimia, vaan vokaalit merkitään - niiltä osin kuin ylipäänsä merkitään - konsonanttien ylle tai alle asettuvilla pisteillä, viivoilla ja hipsuilla.

Konsonanttikirjoitus soveltuukin hyvin arabiaan, hepreaan ja muihin seemiläisiin kieliin, joissa konsonantteja on paljon. Sen sijaan kielissä, joissa vokaalit ovat keskeisessä asemassa, tulee vaikeuksia. Suomeksi edellinen lause menisi seemiläisittäin periaatteessa näin: Sn sjn klss jss vklt vt ksksss smss tl vkks. Miten kävisikään hääyöaikeen?


Lopulta aakkoset katoavat

Vielä kauempana idässä aakkoset katoavat ja tilalle tulevat sanoja, tavuja ja foneemeja esittävät kuva-, käsite-, tavu-, äänne- ja yhdistelmämerkit, joita pitää hallita hurjat määrät. Japanilainen tarvitsee arkiseen pärjäämiseen noin 2 000 merkkiä, kiinalainen vielä enemmän, sillä parillatuhannella merkillä ei lueta kunnolla edes sanomalehteä.

Miksi näissä ja lukemattomissa muissa maailman kielissä pysytään kirjoitusjärjestelmissä, joiden opettelu on työlästä jopa kieliä äidinkielenään puhuville? Miksi ne eivät pane ortografiaansa uusiksi ja siirry latinalaisiin aakkosiin? Onhan puhuttu kieli kuitenkin se ainoa oikea kieli ja kirjoitusasu vain menetelmä, sinänsä mielivaltainen sopimus siitä, miten kieltä kuvataan.


Sävelkorko pidättelee

Kiina on toonikieli, jossa sanan tai tavun sävelkorko ratkaisee viestin sisällön. Kiinassa tooneja eli eri sävelkorkeuksia on peräti viisi, ja tavu saa eri merkityksen sen mukaan, onko sävelkorko neutraali, tasainen, nouseva, laskeva vai laskeva-nouseva.

Kun toonikieltä  kirjoitetaan länsimaisin aakkosin, toonit merkitään aksenteilla. Kiinaa varten tarvitaan heti alkuun viisi erilaista aksenttimerkkiä, eivätkä nekään riitä, sillä toonit eivät asetu suoraan foneemeille vaan tavuille. Kuvakirjoitus vaikuttaa ymmärrettävältä ratkaisulta - kiinalaisten kannalta.

Ulkomaalaisille, jotka tarvitsevat kiinan kieltä, tuhansien kirjoitusmerkkien opettelu on äkkiä ajatellen kohtuuton tehtävä. Mitä siis ajatellaan globalisoituvassa Kiinassa? Eikö hankala merkitsemisjärjestelmä estä kansainvälistymistä? Voisiko kiinasta saada helpomman länsimaisen version?

Voisi, ja sellainen on olemassakin. Kiinassa on ollut jo vuodesta 1958 pinyin-oikeinkirjoitusjärjestelmä, joka on vakiintunut myös kiinan kansainväliseksi latinaistamisjärjestelmäksi. Kirjoitusjärjestelmän yleisestä latinaistamisesta on myös keskusteltu, mutta kulttuuri ja perinteet painavat.

Kiina on maailman suurin kieli ja sen kirjoitusjärjestelmä on vanhin maailmassa tätä nykyä käytössä olevista järjestelmistä. Se vakiinnutti asunsa jo vuosisatoja ennen ennen ajanlaskun alkua. Tämänkesäisten arkeologian uutisten mukaan varhaisimmat kiinan kirjoitusmerkit voivat olla jopa 8 000 vuotta vanhoja.

Kiinalaisittain ajatellen heidän järjestelmänsä ei välttämättä edes ole hankala. Jo lapsena tuhatkunta kirjoitusmerkkiä opetellut ei pidä lisäoppia suurenakaan vaivana. Ilmiö on sama kuin polkupyörällä ajamisessa - jälkikäteen ei enää muista eikä ymmärrä, mikä siinä oli alkuun vaikeaa.


Katsova näkee nopeasti

Japanilaiset käyttävät kiinasta lainattua ja sovellettua sana- ja tavukirjoitusta, mutta kieli ei ole sukua kiinalle. Japanissa ei ole sävelkorkoja. Japanissa sanoja taivutellaan paljon, kuten suomessakin. Eikö länsimainen kirjoitusjärjestelmä olisi taloudellisempi ja tehokkaampi? 

Helsingin yliopiston japanin kielen lehtori Yukako Uemura ymmärtää väitteen, mutta nauraa: - Niin se ei mene! Nykyjapanin kirjoitusjärjestelmä on sopivin tapa kirjoittaa japania.

- Japaninkielistä tekstiä katsotaan, ei lueta, Uemura miettii. - Ja katsominen on paljon nopeampaa ja tehokkaampaa kuin kirjaimesta toiseen eteneminen.

Kuva- ja tavumerkeillä sanojen ja lauseiden tarkoitukset selviävät heti. Kuvakirjoituksesta aakkoskirjoitukseen siirtyminen olisi kuin me alkaisimme kirjoittaa liikennemerkit lauseiksi:  Etuajo-oikeus vasemmalta tulevilla. Sivutien risteys. Ohituskielto päättyy.

- Länsimaisen aakkoskirjoituksen lukemisessa on hirveä vaiva! Uemura tiivistää.

Kirjoitusmerkkien suuri määrä ei ole Uemuran mielestä ongelma: se on vain hyvää aivojumppaa. Hän pitää kätevänä myös japanin kirjoitusmerkkien vapaata suuntaa. Japania kirjoitetaan perinteisesti ylhäältä alas, mutta sitä voi kirjoittaa myös oikealta vasemmalle ja vasemmalta oikealle.


Pyhä painaa paljon

Olisivatko länsimaista kirjoitustapaa lähempänä olevat arabia ja heprea sitten uudistettavissa latinalaisiksi? Ostaisiko Lähi-itä edes vokaalit, jotta sikäläisiä kieliä opiskelevan ei tarvitsisi niitä arvailla?

Tuskinpa ostaa, näillä näkymin. Helsingin yliopiston seemiläisten kielten ja kulttuurien yliopistonlehtori Hannu Juusola kuittaa kysymyksen lyhesti:

- Kirjoitusasun länsimaistamisesta ei ole Israelissa koskaan vakavasti edes keskusteltu. Heprean kirjoitusasun säilyttämiseen on painavat historialliset ja uskonnolliset perustelut. Jos kirjoitusasu muutettaisiin, heprealta ikään kuin katkeaisi yhteys pyhiin kirjoituksiin.

Tästä voi päätellä, miten epätodennäköistä on arabian kielen uudistuminen; arabia on Koraanin pyhä ja alkuperäinen kieli.


Turkki toimi toisin

Islamilaisista maista Turkki on kuitenkin vaihtanut kirjoitusjärjestelmänsä aakkoset arabialaisista latinalaisiin. Syy oli poliittinen, ei pedagoginen tai kielitieteellinen.

Altailaiseen kieliryhmään kuuluvaa turkkia alettiin kirjoittaa latinalaisittain 1920-luvulla, kun presidentti Mustafa Kemal Atatürk muokkasi ottomaanien valtakunnan raunioille syntyneestä Turkista modernia, läntisen mallin mukaista tasavaltaa.

Kirjoitusjärjestelmän uudistaminen näyttää siis olevan politiikkaa ja prosessi, joka kuohuttaa tunteita. Jo pienet muutokset voivat tuntua suurilta.

Aina kun Suomessa on uudistettu kirjainmalliston tyyppikirjaimia  - selkeyden ja entistä helpomman oppimisen nimissä - joku on yleisönosastossa muistellut vanhoja koukeroita ja surrut kauneuden ja perinteiden katoamista.



Maaria Ylänkö on filosofian tohtori ja vapaa toimittaja. Hän asuu Ranskassa Bordeaux’ssa.


Maailma kirjoittaa sanoja, tavuja tai äänteitä


Kirjoitusjärjestelmiä maailmanhistoriassa on ollut ja on yhä varmaan satoja. Yleensä järjestelmät jaetaan kolmeen ryhmään sen mukaan, mikä on niiden hallitsevin piirre.


Sanakirjoitus eli logografinen kirjoitus, jossa perusyksikkönä on logogrammi, kokonaista sanaa esittävä kirjoitusmerkki. Kuvallisuutensa vuoksi järjestelmää kutsutaan myös kuva- eli piktogrammikirjoitukseksi. Koko kirjoitustaito syntyi alkuaan kuvakirjoituksena yli 5 000 vuotta sitten Sumerissa ja Egyptissä.


Tavukirjoitus eli syllabinen kirjoitus, jonka perusyksikkö on tavua kuvaava kirjoitusmerkki. Ihmiskunnan varhaisin kirjoitusjärjestelmä, assyrialaisten kehittämä nuolenpääkirjoitus, muistutti tavukirjoitusta.


Aakkoskirjoitus eli äännekirjoitus, jossa kukin perusmerkki vastaa jotakuinkin puhekielen foneemia. Ensimmäinen aakkoskirjoitus, jonka loivat kanaanilaiset 1600-luvulla ennen ajanlaskun alkua, oli konsonanttikirjoitusta. Vokaalit ovat kreikkalainen innovaatio 700-luvulta eaa.


Varhaisen konsonanttikirjoituksen peruina maailmassa on edelleen kahdenlaisia konsonanttiaakkostoja:
> Abjadit, joissa on vain konsonanttikirjaimet ja kaikki vokaalit merkitään erilaisilla tarkkeilla.
> Abugidat, joissa konsonantteihin liittyy kielen ominaisvokaali mutta kaikki muut vokaalit ilmaistaan muuntelemalla perusmerkkiä tai lisäämällä muutoksesta kertova tarke.


Kumpi on tärkeämpi: kauneus vai helppous?


Maailmassa on yhä kieliä, joille ei ole laadittu ortografiaa. Niistä moni on Afrikassa. Länsimaisia aakkosia sovellettaessa ongelmia tuottavat monille kielille tärkeät toonit. Nigerialainen joruban kieli, jossa tooneja on vain kolme, näyttää länsimaisin aakkosin kirjoitettuna rumalta risuaidalta. Ehkä jorubien kannattaisi ottaa käyttöön kuva- ja tavumerkit - vaikka nykyään ortografioita luotaessa äänteenmukaisuutta pidetäänkin tavoitteena.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018