Ruska lähestyy. Kun keltapunainen väriloisto on nautittu, puut tyhjenevät lehdistä. Havupuut sen sijaan pitävät vihreät neulasensa läpi talven. Miksi näin tapahtuu?

Näillä leveysasteilla lehtipuut luopuvat syksyisin lehdistään, koska lehdet eivät kestäisi talven kylmyyttä.

Havupuut sopeutuvat talveen kuivattamalla neulasten solukoita, sillä solut tuhoutuvat, jos ne pääsevät jäätymään. Lehtipuiden strategia on toinen. Päivän lyhetessä ne alkavat varautua talveen hajottamalla viherhiukkaset lehdistään ja keräävät niiden ainesosat talteen runkoon ja juuriin. Kun lehtivihreä on poissa, muut värit pääsevät loistamaan ja ruska alkaa.

Lämmin tai poikkeuksellisen kirpeä syksy ei siirrä ruskan ajankohtaa. Kunkin puun perimä sanelee, millä päivän pituudella lehtivihreän hajottaminen alkaa. Lämpenemisestä johtuvaan kasvukauden pitenemiseen voivat sopeutua vasta seuraavat puupolvet evoluution kautta.

Lehtivihreän varastoinnin jälkeen hormonaalinen signaali laukaisee soluseinämien hajoamisen lehtiruodissa. Solut kuolevat parin solukerroksen vahvuisella irtoamisvyöhykkeellä, ja erityisesti solujen välinen keskiseinä hajoaa. Samalla oksan ja lehden liitoskohta sulkeutuu, niin etteivät sienet ja bakteerit pääse oksaan.Tällaisen lehden tuuli ravistaa helposti irti puusta. Kun soluseinän hajoaminen on tarpeeksi pitkällä, lehden oma painokin riittää irrottamaan sen.

Isoissa lehdissä etunsa

Maahan sataa syksyllä valtava määrä biomassaa. Vaikka arvokkain omaisuus on otettu talteen runkoon, on energian hukkaa pudottaa vaivalla kasvatetut lehdet ja tuottaa joka kevät uudet. Miksi täällä pohjoisessa puilla yleensä on lehtiä eikä pelkkiä neulasia, jotka kestävät tuiskun ja kylmyyden?

Elämä lehtipuuna kannattaa, koska lehtien teho yhteyttäjinä on ylivoimainen neulasiin verrattuna. Lehdissä on paljon enemmän pinta-alaa, jolla kerätä auringon valoa ja hiilidioksidia. Siellä missä kasvukausi on riittävän pitkä, lehtipuut menestyvät tästä syystä havupuita paremmin, vaikka niille syntyykin hävikkiä lehtien pudottamisesta.

Kun kasvukausi pohjoiseen mentäessä lyhenee, lehtien yhteyttämistehosta saatu etu pienenee. Siksi havumetsät hallitsevat pohjoisessa. Neulasten pinta-ala on pieni ja niin on yhteyttämistehokin, mutta kylmyyttä ja kuivuutta ne kestävät hyvin.

Siperiassa kasvaa lehtikuusia. Ne pudottavat talveksi neulasensa, koska Siperian pakkasista eivät selviä neulasetkaan.

Lähde: Kasvibiologian professori Jaakko Kangasjärvi, Helsingin yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2009

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.