Ulkonäkövaatimukset kovenevat, mutta ainakin Suomessa kosmetiikka pysyy kaupassa.

Ihminen-palsta

Teksti: Mikko Puttonen

Ulkonäkövaatimukset kovenevat, mutta ainakin Suomessa kosmetiikka pysyy kaupassa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2012

Mieheys on vankila. Emme voi käyttää meikkiä saati kivaa kukkamekkoa niin kuin kanssasisaremme voivat. Laki ei sitä kiellä, mutta se tuntuisi sosiaaliselta itsemurhalta.

Miehet eivät edes tajua, miten heidän mahdollisuuksiaan rajoitetaan. He eivät osaa kaivata naismaailman vapauksia vaan pysyttelevät tyytyväisinä sukupuolirajan miehekkäällä puolella.

Rokkarit ovat oma lukunsa. Suomessa tienraivaajana toimi glam rock -tähti Mike Monroe, joka reunusti silmänsä mustalla ja siveli poskipäihin punaa.

Viime vuonna Me Naisissa tamperelainen rokkari Matthau Mikojan lisäsi puuteria ja silmämeikkiä ja sanoi: ”Kun naama on laitettu, tulee hyvä olo.”

Esimerkki ei innosta

Suomalaisia miehiä on koetettu saada kosmetiikan käyttäjiksi jääkiekkoilijoiden ja jalkapalloilijoiden voimin. Sami Hyypiän ja Mikko Koivun kasvot bussikatoksen mainoksessa antavat ymmärtää, että miehinen mieskin voi hoitaa ihoaan voiteilla. Innostus on jäänyt laimeaksi.

– Miesten ihonhoitotuotteidenkin säännöllinen käyttö on aika harvinaista. Todella pieni ryhmä, vain yksi–kaksi prosenttia miehistä, ostaa meikkejä, vahvistaa suomalaisten ulkonäkökulutusta tutkiva taloussosiologi Outi Sarpila Turun yliopistosta.

Tutkijan mukaan miehet ilmeisesti pelkäävät sitä, että kosmetiikka uhkaa heidän maskuliinisuuttaan.

– On sosiaalisesti hyväksytympiä keinoja huolehtia omasta ulkonäöstään. Monet miehet ilmoittavat asennetutkimuksissakin, että hyvää ulkonäköä ylläpitääkseen he urheilevat. Se on turvallisempi ratkaisu.

Kosteus menettelee

Miehistä imagoaan vaalivalle jannulle kosteusvoide vielä menettelee, jotta iho ei kuivu ja kutia. Voiteella on hyvä ja käytännöllinen tehtävä, josta kukaan ei voi moittia. Silmänympärysvoide alkaa jo olla salainen pahe. Voi vain toivoa, etteivät kaverit saa siitä vihiä. Puoliso saattaa kuitenkin toimia vapautuksen lähettiläänä. 

– Merkittävä osa miesten hiusten- ja ihonhoitotuotteista on puolisoiden ostamia. Puolisot ehkä haluavat tutustuttaa ja kertoa, että tällaisiakin on, Sarpila sanoo.

Kun kumppani hankkii kauneu­denhoitotuotteet, voi ikään kuin muina miehinä kokeilla uusia kotkotuksia. Silloin ei myöskään tarvitse ottaa sitä riskiä, että tulee nähdyksi kosmetiikkaosaston kassalla ryppyvoidepurkkia maksamassa.

Puoliso ulkonäkökonsulttina voisi myös lieventää jännitteitä, joita miesten ulkonäkövaatimuksiin liittyy.

– Miehiltä odotetaan, että ulkonäöstä pitää huolehtia, ja korostetaan, että se on yhä tärkeämpää, jos haluaa menestyä työelämässä. Toisaalta miesten pitää koko ajan vahtia, etteivät lipsahda feminiinisyyden ja turhamaisuuden puolelle. Viimeiseen asti halutaan välttää antamasta turhamaista kuvaa itsestä, Sarpila sanoo.

Miesihanne muuttui

Mistä tämä turhamaisuuden kammo oikein sai alkunsa? Aina ja kaikkialla mies ei suinkaan ole torjunut kaunistautumista yhtä ponnekkaasti. Vielä 1700-luvun loppupuolen Euroopassa puuteroidut peruukit ja koristeelliset vaatteet kuuluivat erityisesti aatelis- ja hovimiesten pukeutumiskoodiin. Myös ihomaalia, poskipunaa, voiteita ja parfyymiä kului. Miehillä oli laittautumista varten jopa omia miestenhuoneita.

Sitten tuli käänne, joka on saanut nimen ”suuri maskuliininen kieltäymys”. Miesten pynttäytymiseltä ja ehostautumiselta katosi sosiaalinen hyväksyntä.

Uusi miesihanne suosi yksinkertaisuutta ja otti etäisyyttä kauneuteen. Mies oli mies karujen piirteidensä ansiosta, ei siksi, että näyttäisi hyvältä, kirjoittaa historioitsija Morag Martin kosmetiikan historiaa käsittelevässä kirjassaan Selling beauty.

Rationaalisen, johtamiskykyisen ja työteliään miehen ei enää sopinut panostaa koreaan ulkomuotoon. Kauneuden näyttämö jätettiin naisille, ja koristautumista jatkaneista miehistä tuli keikareita, joita pilkattiin pilakuvissa ja huvinäytelmissä.

Ehkä suunta kääntyy

Meillä vallitsee vielä kieltäymyksen henki, mutta machomaana tunnetussa Etelä-Koreassa miehet ovat havahtuneet huomaamaan, että työteliäisyys ja meikki sopivat aivan hyvin yhteen. Eteläkorealaiset ostavat yli viidenneksen maailman miehille tarkoitetuista ihonhoitotuotteista.

Urastaan huolehtiva eteläkorealaismies voi kantaa mukanaan nesessääriä, josta tarvittaessa löytyy kulmiin lisää väriä. Erityisen tär­keää on, että iho näyttää hyvältä. Se varmistetaan meikkivoiteella.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.