Neandertalilaiset hallitsivat Eurooppaa - kunnes naapureiksi saapuivat nykyihmiset. Miksi vanttera ja vahva laji katosi ja meidän hintelät esi-isämme säilyivät?


Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Neandertalilaiset hallitsivat Eurooppaa - kunnes naapureiksi
saapuivat nykyihmiset. Miksi vanttera ja vahva laji katosi ja meidän


hintelät esi-isämme säilyivät?

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2003

Eurooppa sai ensimmäiset asukkaansa todennäköisesti noin miljoona vuotta sitten, kun varhaiset esi-isämme vaelsivat alkukodistaan Afrikasta Välimeren ympäristöön. He kuuluivat pystyihmisiin, Homo erectus -lajiin.

Puoli miljoonaa vuotta myöhemmin heitä seurasivat heidelberginihmiset, Homo heidelbergensikset, joka levittäytyivät myös Alppien pohjoispuolisille alueille; heidelberginihminen sai nimensä ensimmäisestä löytöpaikastaan saksalaisesta Heidelbergin kaupungista.

Euroopan ensimmäinen todellinen valtias, neandertalinihminen, Homo neanderthalensis, kehittyi todennäköisesti heidelberginihmisestä täällä Euroopassa, koska tämän lajin jäännöksiä ei tunneta Afrikasta eikä Itä-Aasiasta. Sen sijaan Euroopasta sen luita ja leiripaikkoja on löytynyt runsaasti vuodesta 1856 alkaen - tuolloin paljastui fossiileita Saksasta Neanderjoen laaksosta eli Neanderthalista.

Neandertalilaiset asuttivat Lähi-itää ja Eurooppaa 200 000 vuoden ajan, aina siihen asti, kun nykyihmiset saapuivat. Kaksisataa vuosituhatta on pitkä aika. Ei siis ole ihme, että neandertalilaisten häviäminen mietityttää tutkijoita.

Ensi alkuun rinnakkaiseloa

Nykykäsityksen mukaan myös nykyihminen, Homo sapiens, kehittyi Afrikassa ja lähti sieltä valloittamaan maailmaa noin 100 000 vuotta sitten. Lähi-itään esi-isämme saapuivat runsaat 40 000 vuotta sitten, Euroopassa oltiin noin 10 000 vuotta myöhemmin.

  On mahdollista, että neandertalilaiset hyväksyivät uudet naapurinsa eivätkä pyrkineet hävittämään heitä. Jotkut tutkijat jopa esittävät, että neandertalilaiset pitivät nykyihmisistä, jotka heidän laillaan käyttivät kivityökaluja, metsästivät villihärkiä ja peuroja ja hautasivat kuolleensa.

Joidenkin tutkijoiden mukaan neandertalilainen ja nykyihminen myös risteytyivät ja saivat jälkeläisiä. Nykyisin eläviltä ihmisiltä ei ole löydetty neandertalinihmisen dna:ta, mutta tämä ei kiistattomasti todista, ettei meillä voisi olla neandertalilaisen perimää, sillä nykyihmisen ja neandertalilaisen dna:ssa on eroa suunnilleen yhtä paljon kuin simpanssien alalajien perimässä.

Risteytymisen puolesta puhuu myös yksi löytö, Portugalista Lagar Velhosta esiin kaivetut noin nelivuotiaan pojan luut. Tutkija João Zilhão Portugalin arkeologisesta instituutista sanoo, että noin 24 500 vuotta sitten haudattu lapsi on nykyihmisen ja neandertalilaisen risteymä, koska luissa on molempien lajien piirteitä.

Kaikki tutkijat eivät hyväksy väitettä. Itse asiassa valtaosa ei usko neandertalilaisten sulautuneen nykyihmiseen. Jos näin ei käynyt, mitä tapahtui?

Fiksumpi pärjäsi paremmin

Jos nykyihminen ja neandertalilainen päätyivät kilpailemaan elintilasta, miksi nykyihminen voitti? Lähitaistelussa lihaksikas ja vanttera neandertalilainen oli todennäköisesti hintelämpää naapuriaan voimakkaampi.

  kävivät isojenkin eläinten, kuten mammuttien, kimppuun työntökeihäin. Tämän näkemyksen puolesta puhuu se, että neandertalilaisten fossiileissa on enemmän vammoja kuin nykyihmisten.

On myös esitetty, että nykyihminen sopeutui erilaisiin ympäristöihin ja ratkoi ongelmia neandertalilaista nokkelammin. Hänellä oli myös paremmat sosiaaliset taidot ja sujuvampi kieli. Niin ikään visuaalisissa kyvyissä lienee ollut eroa, sillä neandertalilaisten luolamaalauksia ei tunneta ainoatakaan mutta nykyihmisten tekemiä on löydetty runsaasti.

Lisäksi arvellaan, että nykyihmiset lisääntyivät nopeammin kuin neandertalilaiset. Tämä on varmasti totta, koska neandertalilaisilla ei ollut tarvetta laajentaa reviiriään. He pysyttelivät koko valtakautensa, 200 000 vuotta, Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Nykyihminen sen sijaan valloitti koko maailman vajaassa 100 000 vuodessa.

Lisääntyäkseen populaatio tarvitsee riittävästi ruokaa. Ilmeisesti meidän esi-isillämme oli parempien työkalujen ja muiden taitojen ansiosta parempi metsästysonni. He myös söivät enemmän kasveja kuin neandertalilaiset. Tutkimusten mukaan neandertalilaisten ruokavalio koostui lähinnä lihasta.




Ketkä ensimmäiset Suomessa?

Heidelberginihmisen aikaan Pohjola oli useaan otteeseen mannerjään peitossa, mutta lämpökausiakin tunnetaan: esimer-kiksi Holstein-lämpövaihe noin 300 000 vuotta sitten. Tuolloin heidelbergin-ihminen on voinut vaeltaa Suomen alu-eelle, mutta kuten sanottu, tästä ei ole jäänyt todisteita.

Susiluolassa neandertalilaisia?

Neandertalinihmisen elinaikaan Suomi oli useaan otteeseen pitkiä aikoja vapaana mannerjäästä. Suotuisin ilmasto vallitsii Eem-kaudella, 130 000-115 000 vuotta sitten, jolloin tammi ja pähkinäpensas kasvoivat Keski-Suomessa asti.

Länsirannikolta Kristiinankaupungin Susi-luolasta on löytynyt Eem-kautisia merk-kejä ihmisen leiriytymisestä: nuotioiden pohjia ja ihmiskäden muovaamia kiviä. Löytö on kiistanalainen, mutta on mahdol-lista, että neandertalilaiset asuivat Suo-messa lämpökausien aikana.


Ehkä nykyihminen toi tauteja

Yhtenä syynä neandertalilaisten häviämiseen ovat voineet olla uudet ja oudot sairaudet.

Neandertalilaiset olivat asuneet eristyksissä 200 000 vuotta, heidän edeltäjänsä heidelberginihmiset vielä pidempään. Ehkä nykyihminen toi Afrikasta sairauksia, jotka nujersivat neandertalilaisia samaan tapaan kuin eurooppalaisten Amerikan-valloittajien taudit intiaaneja. Jos sairaus heikensi ja harvensi neandertalilaisväestöä, nykyihmisen oli helpompi valloittaa Eurooppa.

Jäikö heistä tarinoita?

Neandertalilaiset kuolivat sukupuuttoon 20 000-30 000 vuotta sitten. Syrjäseuduilla heitä eli mahdollisesti pidempäänkin. Ainakin ravintoa olisi riittänyt. Mammutti, jääkauden ajan tärkeä saaliseläin, kuoli Virosta sukupuuttoon vasta noin 10 000 vuotta sitten, ja Pohjois-Siperian Wrangelinsaaressa niitä eli vielä 4 000 vuotta sitten.

Jäikö meille nykyihmisille mitään muistoa rinnakkaiselosta neandertalilaisten kanssa? Onko nuotiotulilla kerrottu näistä toisenlaisista ihmisistä? Ehkä viitteitä löytyy Euroopan kansantarinoista.

  Peikot pitivät musiikista ja ihmisten lapsista, ja peikkoneitojen kanssa avioiduttiinkin toisinaan.

Peikkotarinoiden alkuperää on mahdoton todistaa tieteellisesti. Ehkä tarinat alun perin kertoivat neandertalinihmisistä, ehkä eivät.

Kirsti Loukola-Ruskeeniemi on geologian professori Teknillisessä korkeakoulussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla