Tekeekö hoitamaton ahdistus nuorista tappajia? Näin moni luulee, mutta tutkimusten mukaan riskit ovat muualla.

Juuri nyt -sarja:





"Kuinka monta järjetöntä veritekoa tarvitaan, ennen kuin sosiaali- ja terveysministeriö saa rahat mielenterveysjonojen lyhentämiseksi", kyseli Helsingin Sanomat Tällä viikolla -palstallaan heinäkuun lopussa.

Lehtiä lukemalla saa vaikutelman, että nuoriso voi pahemmin kuin koskaan ja oireilee yhä uusilla järjettömillä väkivallanteoilla. Pekka-Eric Auvinen tappoi yhdeksän ihmistä viime syksynä Jokelassa. Heinäkuussa 18-vuotias mies surmasi harkiten 14-vuotiaan tytön. Myyrmannissa kuoli vuonna 2002 seitsemän henkeä, kun Petri Gerdtin kotikutoinen pommi räjähti kauppakeskuksessa.

Julkisuudessa on syntynyt kuva, että ujot ja ahdistuneet nuoret miehet ovat jonkinlainen aikapommi, joka räjähtää käsiin, ellei näitä nörttejä seulota jo päiväkodista terapiaan.

Mutta selittävätkö mielenterveysongelmat henkirikollisuutta? Jos selittävät, niin mitkä mielenterveyden häiriöt lisäävät rikosriskiä eniten?


Ahdistusta turha syyttää

Mielenterveyden ja henkirikollisuuden yhteydet alkoivat avautua 1990-luvulla erityisesti suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten aineistojen turvin. Pohjoismaissa kun melkein kaikki henkirikokset saadaan selvitettyä. Suomessa on myös maailman kattavin mielentilatutkimusten käytäntö.

Tutkimusten valossa ainakaan masentuneita ja ahdistuneita ei kannata leimata ympäristölle vaarallisiksi aikapommeiksi. Jos näihin lieviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneet eivät pääse hoitoon, siitä kärsivät yleensä vain he itse.

Masentuneiden riski tehdä henkirikoksia ei tutkimusten mukaan ole muita suurempi, ja ahdistuneiden riski on jopa muuta väestöä alempi. Masennus kylläkin moninkertaistaa itsemurhariskin.


Viina vie, ja siihen voisi vaikuttaa

Skitsofrenia sen sijaan moninkertaistaa henkirikoksen riskin. Pahinta on, jos skitsofrenia yhdistyy päihderiippuvuuteen, kuten usein käy. Silloin henkirikoksen riski koko väestöön verrattuna nousee jopa yli kymmenkertaiseksi.

Skitsofrenian hoito on kuitenkin Suomessa onneksi melko hyvällä tasolla. Skitsofreniaa sairastavat eivät jonota psykoterapiaan, koska vaikuttavin hoito perustuu lääkkeisiin.

Henkirikollisuuden riskin yli kymmenkertaistaa myös epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, kuten psykopatia. Persoonallisuushäiriöitä on ikävä kyllä vaikeaa ellei mahdotonta ehkäistä tai hoitaa.

Kolmas elämänkohtalo, joka johtaa yli kymmenkertaiseen riskiin, on alkoholismi. Henkirikoksista neljä viidestä tehdään humalassa. Muiden päihteiden rooli on paljon pienempi. Erilaisista henkirikollisuuden ehkäisemiskeinoista tutkimustieto tukeekin ehkä eniten juuri alkoholipolitiikan tiukentamista.


Rähinänuoret laistavat hoitoa

Nuorten henkirikollisuus ei suuresti poikkea aikuisten rikollisuudesta. Pääosa nuorista tappajista on päihteiden väärinkäyttäjiä. Mielentilatutkimuksissa yleisin diagnoosi oli persoonallisuushäiriö, kirjoittaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Martti Lehti raportissaan Nuoret ja henkirikollisuus 1980-2004.

Väkivaltarikoksiin syyllistyneiden nuorten ongelmat ilmenevät käytöshäiriöinä jo lapsena, ja henkirikoksen tehneistä nuorista puolet oli jossain vaiheessa ollut yhteydessä mielenterveyspalveluihin.

Kouluterveydenhoito näyttää siis havaitsevan potentiaalisesti väkivaltaiset nuoret jo varhain, ja hoitoonohjaus toimii. "Itse hoito oli kuitenkin usein katkennut alkuunsa joko hoidettavan tai hänen huoltajiensa vastustukseen", Lehti kirjoittaa. Ei siis mielenterveysjonojen pituuteen.

Paljon syytelty väkivaltavideoiden ja -pelien harrastaminen ei noussut Lehden aineistossa esiin. Nuoria henkirikoksen tekijöitä luonnehtii Lehden mukaan pikemminkin "kaikenlaisen harrastustoiminnan puuttuminen ja passiivinen päihteiden käyttöön keskittynyt ajanvietto kuin mitkään erityisharrastukset".


Nuoriso entistä vaarattomampaa

Varsinaisten mielenterveysongelmien lisäksi tietyt temperamenttipiirteet altistavat rikollisuudelle enemmän kuin toiset.

Median luomat yleistykset Petri Gerdtin tai Pekka-Eric Auvisen kaltaisista syrjäänvetäytyvistä lukutoukista tikittävinä aikapommeina johtavat harhaan.

Tyypillinen henkirikoksentekijä on ennemminkin ulospäin suuntautunut kuin introvertti, useammin impulsiivinen ja peloton kuin harkitseva ja neuroottinen. Tappajien älykkyysosamäärä on muuta väestöä alempi, ja he ovat aloittaneet seksielämänsä muita varhemmin.

Vuosituhannen vaihteessa tosin näytti siltä, että "tavallisten" nuorten tekemät henkirikokset olisivat kasvussa. Ajanjaksoon osui esimerkiksi kolmen hyvätaustaisen espoolaisnuoren tekemä Heinon perheen ryöstömurha.

Nyt nuorison henkirikollisuus on kuitenkin palannut vuosikymmeniä vakaana pysyneelle tasolle. Nuoret tekevät nykyään paljon vähemmän murhia ja tappoja kuin esimerkiksi 1920- ja 1930-luvuilla.

Nuorison enemmistö on yhä sopeutuvampaa, ja henkirikollisuus kasaantuukin pienelle vähemmistölle. Siihen kuuluvat ovat tyypillisesti väkivaltaisesta, rikkoutuneesta ja päihdeongelmaisesta perheestä. He ovat varhain alkoholisoituneita ja epäsosiaaliselle persoonallisuushäiriölle geneettisesti alttiita.


Aiheesta lisää: Janne Kivivuori, Rikollisuuden syyt (Nemo 2008) (Ks. kirjan esittelyä tämän numeron sivulta 62.)

Artikkelia varten haastateltiin Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauermaa, Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian professori Jari Tiihosta ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Janne Kivivuorta.
Lähteinä myös:

Martti Lehti, Nuoret ja henkirikollisuus 1980-2004 (Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 78, 2007)

Jari Tiihonen, Oikeuspsykiatria, teoksessa Psykiatria (Duodecim 1999)
Rikollisuustilanne 2006. Rikollisuus ja seuraamisjärjestelmä tilastojen valossa (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2007)

Millainen mies tappaa




Surmaajista noin 90 prosenttia on miehiä, ja siksi tutkimus on keskittynyt heihin. Rikoksentekoriskiä on verrattu miesten keskimääräiseen riskiin, jolle on annettu arvo 1. 

                          Riski tehdä


                         henkirikos






















Ahdistuneisuushäiriö
0,3
Pitkäaikainen masennus    0,6
Suomalainen miesväestö keskimäärin   1
Vakava masennus    1,6
Alkoholismi   10,7
Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö   11,7
Skitsofrenia ja samanaikainen alkoholismi 17,2

Kouluampujilla vähän yhteistä

Yhdysvalloissa koulusurmia on tehty vuosikymmenien varrella kymmeniä. Se riittää tilastollisesti yleistysten tekoon.

Tutkijoiden mukaan mitään tyypillistä koulusurmaajan profiilia on turha etsiä: sellaista ei ole. Osalla on ystäviä, osalla ei. Jotkut tulevat hyvistä perheistä, toisilla on vaikeampi tausta. Koulumenestys vaihtelee kuten muillakin nuorilla.

Tekijöitä yhdisti oikeastaan vain se, että heidän joukossaan oli tavallista enemmän koulukiusattuja.
Koulukiusaaminen on kuitenkin hyvin yleistä, joten sekään ei oikein erota surmaajia muusta nuorisosta.

Yhdistäviä piirteitä löytyy enemmän teosta kuin tekijöistä. Koulusurmat ovat melkein aina suunniteltuja ja usein koston motivoimia, ja tekijä yleensä kertoo suunnitelmastaan etukäteen joillekin ikätovereilleen. Nämä eivät tavallisesti kerro uhkauksesta kenellekään. Tutkijoiden mukaan pitäisikin madaltaa koululaisten kynnystä ilmoittaa kuulemistaan uhista viranomaisille.


Tutkimus Yhdysvaltain koulusurmista: www.ustreas.gov/usss/ntac_ssi.shtml

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5205
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti
Hirmun anatomia on selvinnyt sääsatelliittien mikroaaltoluotaimilla. Ne näkevät pilvien läpi myrskyn ytimeen ja paljastavat ukkospatsaat, joista myrsky saa vauhtinsa. Kuva: Nasa/Trimm

Pyörivät tuulet imevät energiansa veden lämmöstä.

Trooppiset rajuilmat tappoivat vuosina 1995–2016 lähes 244 000 ihmistä, koettelivat muuten 750 miljoonaa ihmistä ja tuhosivat omaisuutta runsaan 1 000 miljardin dollarin arvosta, enemmän kuin mitkään muut mullistukset, esimerkiksi tulvat tai maanjäristykset.

Näin arvioi maailman luonnonkatastrofeja tilastoiva belgialainen Cred-tutkimuslaitos raporteissaan, joissa se laskee katastrofien pitkän aikavälin inhimillistä hintaa.

Myrskytuhot ovat panneet myrskytutkijat ahtaalle. Kaikki tahtovat tietää, mistä näitä rajuilmoja tulee. Lietsooko niitä ilmastonmuutos?

Lämpö alkaa tuntua

Näihin asti tutkijapiireissä on ollut vallalla käsitys, jonka mukaan hirmuista ei voi syyttää ilmastonmuutosta vielä kotvaan. Se alkaa voimistaa myrskyjä vasta pitkällä aikajänteellä.

Nyt hurjimpia myrskyjä on kuitenkin alettu kytkeä ilmaston lämpenemiseen. Esimerkiksi alkusyksystä 2017 Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi, että lämpeneminen todennäköisesti rankensi elokuussa Houstonin hukuttaneen Harvey-myrskyn sateita.

Jotkut tutkijat ovat puhuneet kytköksistä jo vuosia.

Esimerkiksi Kerry Emanuel, Massachusettsin teknisen yliopiston myrskyspesialisti, laski 2005, Katrinan runnottua New Orleansia, että Atlantin ja Tyynenmeren myrskyt ovat nykyään 60 prosenttia voimakkaampia kuin 1970-luvulla.

Keväällä 2013 Nils Bohr -instituutin Aslak Grinsted raportoi, että lämpenemiskehitys vaikuttaa myrskyissä syntyviin tulva-aaltoihin.

Kun maapallon keskilämpötila nousee 0,4 astetta, myrskytulvien määrä tuplaantuu. Tämä rajapyykki on jo ohitettu. Kun lämpötila nousee kaksi astetta, tulvat kymmenkertaistuvat. Silloin superrajuja myrskyjä hyökyy Atlantilta joka toinen vuosi. Tähän asti niitä on nähty kerran 20 vuodessa.

Meri lämpenee otollisesti

Tärkein myrskyjä ruokkiva muutosvoima löytyy sieltä, mistä myrskyt ammentavat energiansa ja mihin ilmastonmuutoksen nähdään vaikuttavan: meriveden lämpötilasta. Se kehittyy myrskyille otolliseen suuntaan.

Esimerkiksi Meksikonlahdella, hurrikaanien voimanpesässä, on mitattu jopa pari astetta tavallista korkeampia meriveden lämpötiloja.

Kun Haiyan, yksi kaikkien aikojen kovimmista taifuuneista, marraskuussa 2013 jätti kaksi miljoonaa filippiiniläistä kodittomiksi, meri oli myrskyn syntyalueella vielä sadan metrin syvyydessä kolme astetta normaalia lämpimämpi.

Meressä tapahtuu muutakin epäedullista: pinta nousee. Se kasvattaa myrskyjen nostattamia tulva-aaltoja, jotka usein saavat aikaan pahinta tuhoa.

 

Näin hirmumyrsky kehittyy

Hirmun syntymekanismi on sama kaikkialla, vaikka nimitykset vaihtelevat. Atlantilla ja Amerikan puoleisella Tyynellämerellä puhutaan hurrikaaneista, Aasian puolella taifuuneista ja Intian valtamerellä ja Oseaniassa sykloneista. Grafiikka: Mikko Väyrynen

 

Trooppisia hirmumyrskyjä syntyy päiväntasaajan molemmin puolin 5. ja 25. leveyspiirin välillä. Päiväntasaajalla niitä ei muodostu, sillä sieltä puuttuu coriolisvoima, jota myrsky tarvitsee pyörimiseensä

Kehittyäkseen myrsky vaatii tietynlaiset olot. Suursäätilan pitää olla laajalla alueella epävakaa ja ukkossateinen ja meriveden vähintään 26 asteista 50 metrin syvyydeltä. Lisäksi tuulien pitää puhaltaa heikosti 12 kilometrin korkeuteen asti. Voimakkaissa virtauksissa myrskynpoikanen hajoaa.

1. Merestä nousee lämmintä, kosteaa ilmaa. Se kohoaa nopeas­ti ja tiivistyy ukkospilviksi, jotka kohoavat 10–15 kilometrin korkeuteen. Samalla vapautuu lämpöä, mikä ruokkii matalapainetta.

2. Fysiikan säilymislakien mukaan ylös kohoavan ilman tilalle virtaa ympäriltä korvausilmaa, jolloin ilmanpaine alueella laskee.

3. Lämpöä kohoaa ylös yhä laajemmalti, ukkospilvien jono venyy, ja ilman virtausliikkeet voimistuvat. Ilmanpaine laskee lisää, ja alueelle syntyy liikkuva matalapaineen keskus.

4. Paine-ero tuottaa voiman, joka alkaa pyörittää tuulia kiihtyvää vauhtia. Maan pyörimisliikkeestä aiheutuva coriolisvoima kiertää niitä spiraalin lailla vastapäivään kohti matalan keskusta. Kun tuulen sekuntinopeus nousee yli 33 metrin, on syntynyt trooppinen hirmumyrsky.

Hurjimmissa myrskyissä tuulen nopeus nousee 70–90 metriin sekunnissa. Pyörteen halkaisija vaihtelee puolestaan 400 kilometristä 1 000 kilometriin.

5. Myrskyn voimistuessa sen ylle muodostuu korkeapaine, joka pyörii tuulia vastaan. Laskeva ilmavirtaus kuivattaa ja lämmittää keskusta, ja se seestyy myrskynsilmäksi.

6. Silmää kiertävät tuulet sekoittavat tehokkaasti meren pintaa 50–100 metrin syvyydeltä. Kun lämmintä vettä painuu syvyyksiin ja viileää kohoaa pintaan, ”lämpövoimala” jäähtyy ja hitaasti liikkuva myrsky voi heikentyä. Nopeaan myrskyyn jarru ei ehdi vaikuttaa, ja silloin kumpuava vesi voi loppumatkasta muuttua vaaralliseksi.

7. Kun ranta lähestyy ja meri madaltuu, tuulet pakkaavat vettä myrskyn tielle tulva-aalloksi, joka syöksyy myrskyn mukana maalle tuhoisin seurauksin.

Maalle saavuttuaan myrsky laantuu, kun se ei enää saa käyttövoimaa meren lämmöstä.

 

Tuula Kinnarinen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2014. Päivitetty 12.9.2018.