Kiihtymisen kokee etelässä, pohjoisessa nopeus vakiintuu. Kuva: Shutterstock
Kiihtymisen kokee etelässä, pohjoisessa nopeus vakiintuu. Kuva: Shutterstock

Auringon zeniittiasema vaeltaa nyt nopeasti kohti pohjoista.

Jouluna juhlittiin valon voittoa pimeydestä, mutta ensimmäisinä viikkoina päivät tuntuivat pidentyvän kovin hitaasti. Nyt kun on päästy vauhtiin, näyttää siltä kuin illat valkenisivat silmissä.

Vaikutelma on oikea. Aurinko ei noudata tasaisen vauhdin taulukkoa. Heti talvipäivänseisauksen eli joulukuun 22. päivän jälkeen päivä pitenee Helsingissä vain viitisen minuuttia viikossa. Kevätpäiväntasauksen aikoihin 21. maaliskuuta valoisa aika venyy peräti kuusi minuuttia vuorokaudessa.

Mistä moinen kiihdytys?

Maapallo on kallellaan

Vuodenaikojen vaihtelu johtuu maapallon akselin pysyvästä 23,5 asteen kallistumasta suhteessa kiertoratansa tasoon. Sen takia pohjoinen pallonpuolisko kurkottaa kesällä kohti Aurinkoa ja eteläinen siitä poispäin.

Talvella on päinvastoin, ja kevät- ja syyspäiväntasausten aikaan maalis- ja syyskuussa akselin kallistuma on Auringosta katsoen sivuttain, eli kumpikin napa on siitä yhtä kaukana. Aurinko on zeniitissä päiväntasaajalla eli paistaa sinne keskipäivällä taivaan korkeimmalta kohdalta. Päivä on silloin kaikkialla maailmassa suunnilleen 12-tuntinen.

Zeniittiasema siirtyy

Päivän pituus muuttuu sitä mukaa kuin Auringon zeniittiasema vuoden mittaan vaeltaa kääntöpiiriltä toiselle.

Talvipäivänseisauksen aikaan joulukuussa aurinko paistaa korkeimmalta eteläisen pallonpuoliskon leveyspiirille, joka tunnetaan Kauriin kääntöpiirinä. Sitten se aloittaa paluun kohti pohjoista ja Kravun kääntöpiiriä – ensin verkkaan, sitten kiihtyen.

Muutos noudattaa sinikäyrää. Se on hitaimmillaan kääntöpiirien tuntumassa ja etenee suurimmin harppauksin päiväntasaajan tienoilla kevät- ja syyspäiväntasausten aikaan.

Harppominen pätee Suomen eteläisillä leveysasteilla. Pohjoista kohti muutoskäyrä litistyy, ja napapiirillä nopeus on jo vakio. Sen pohjoispuolella kiihdytys tulee juuri ennen yöttömän yön alkua.

Hidas kääntö juhannuksena

Mitä lähempänä Auringon zeniittiasema on Kravun kääntöpiiriä ja Suomea, sitä korkeammalta aurinko meilläkin paistaa ja sitä pitempään päivänvaloa riittää.

Kääntöpiirin tuntumassa muutos jälleen hidastuu, kunnes päivän lyheneminen alkaa kiihtyä. Juhannuksesta kestää onneksi melko kauan, ennen kuin illat alkavat vauhdilla typistyä.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2011

Artikkelia on päivitetty 17.2.2017 lisäyksellä pohjoisten leveysasteiden tilanteesta.

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.