Vai onko kyse sittenkin kuurasta?

Teksti: Maria Korteila

Vai onko kyse sittenkin kuurasta?

Julkaistu Tiede -lehdessä 2/2011Tänä talvena eteläsuomalaisetkin ovat saaneet nauttia postikorttimaisemista. Valkokuorrutteiset puut kruunaavat kauniin pakkaspäivän tunnelman. Kuorrutus voi olla kuuraa tai huurretta. Pelkästä ulkonäöstä ei välttämättä tiedä, kumpi on kyseessä.Puut huurtuvat, kun utuisessa ilmassa leijuvat alijäähtyneet vesipisarat takertuvat pakkasessa niiden pintaan. Kuuraa syntyy, kun kirkkaan ilman kaasumainen vesihöyry härmistyy suoraan jääksi.Kuura ja huurre syntyvät erilaisissa oloissa. Siksi kuorrutteet erottaa parhaiten, jos tietää, millainen sää niiden muodostuessa on vallinnut.

Kuura on kasteen serkkupoikaPuiden oksilla ja maastossa kuuraa esiintyy tyypillisesti, kun sää on selkeä ja heikkotuulinen, esimerkiksi kirkkaina syysöinä tai talven tyyninä pakkasöinä. Kuuran kesäinen serkku on kaste, ja ilmiön ymmärtämiseksi on hyvä tuntea käsite kastepiste. Sillä tarkoitetaan lämpötilaa, johon ilman pitää senhetkisine vesipitoisuuksineen viiletä, jottei vesi enää pysy ilmassa vaan alkaa tiivistyä. Ilma kykenee sitomaan vettä sitä vähemmän, mitä kylmempää on.Jotta kuuraa voisi syntyä, ilman kastepisteen pitää olla pakkasen puolella ja ilman lämpötilan kastepisteen yläpuolella. Kun kaasumainen vesihöyry osuu kastepistettä kylmempään pintaan, vesi härmistyy jääkiteiksi.Kylminä ja kirkkaina öinä lämmön ulossäteily jäähdyttää pintoja sopivasti. Otolliset olot voivat syntyä vaikkapa silloin, kun tuulet ajavat pakkasen keskelle kosteampaa ilmamassaa. Kovin tuulisella säällä heikot jääkiteet jäävät kuitenkin syntymättä.

Sumu synnyttää huurrettaHuurteen syntymiseksi pakkasilmassa pitää olla nestemäistä vettä, alijäähtyneitä pikkuruisia vesipisaroita. Tällöin ilma on kastepisteensä lämpöistä eli ei enää pysty sitomaan kaikkea vettään. Tilanne näkyy sumuna tai utuna. Jos tiivistyminen tapahtuu maanpintaa ylempänä, nimitämme tulosta pilviksi. Usein ilmassa on paljon tiivistymisytimiksi sopivia hiukkasia, joiden ympärille vesi tiivistyy tai jäätyy. Silloin syntyy sade.Jollei tiivistymisytimiä ole tarpeeksi, pisarat tarraavat kylmiin pintoihin heti niihin osuessaan. Siksi huurre kuorruttaa puut ja rakennukset.

Miksi Lapissa on tykkyä?Huurretta on monta tyyppiä. Jos pakkanen on kireää ja tuuli heikkoa, syntyy yleensä pehmeää huurretta, joka särkyy helposti. Toinen ääripää on jäähuurre, jota muodostuu lämpötilan ollessa nollan lähellä ja tuulen navakampaa. Tämän huurteen pinta on yleensä sileää, jäämäistä.Huurre synnyttää myös yhdenlaista tykkylunta. Huurretykyssä puiden huurteeseen sitoutuu tavallista lunta, jonka päälle muodostuu uudelleen huurretta ja niin edelleen. Toinen tykkylumen päätyyppi on nuoskatykky, joka koostuu suurimmaksi osaksi kosteana sataneesta lumesta.Etelä-Suomessa huurreolot eivät yleensä kestä riittävän pitkään huurretykyn muodostumiseksi. Lapissa tykky on tavallisempaa, kuten huurrekin, koska tuntureilla pilvet osuvat useammin maanpintaan kuin alavassa maastossa.

Asiantuntijana meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitoksen Ilmastokeskuksesta.