Suolasta on eniten iloa pikkupakkasella. Kuva: Wikimedia Commons
Suolasta on eniten iloa pikkupakkasella. Kuva: Wikimedia Commons

Puuhamiehinä toimivat ionit, jotka torppaavat jäätymisen.

Otetaan jäinen tienpinta, ripotellaan sille suolaa, ja kas, pian auton renkaat purevat asvalttia. Ripottelu ei ole ihan osuva sana kuvaamaan tiesuolan levitystä, sillä maustetta kuluu aika tavalla, viime talvena Suomessa 78 000 tonnia, Itämeren öljytankkerillisen verran. Ajoteille päätyykin kemianteollisuuden ohella leijonanosa kaikesta suolasta.

Tavallisimmin levitysauton säiliöstä lorisee tai ropisee ruokasuolaa eli natriumkloridia. Se on Suomen suosituin tiesuola. Auton jäljiltä jäisellä tiellä käynnistyy kemiallinen tapahtumasarja, jossa jää sulaa veden ja suolan seokseksi.

Jäätymispiste laskee

Sulattamisen puuhamiehinä toimivat suolan ionit, ruokasuolan tapauksessa natrium- ja kloridi-ionit. Ne purkavat olemassa olevat kiderakenteet ja estävät uusien muodostumisen. Niiden ansiosta vesimolekyylit eivät pääse rakentamaan vetysidoksia ja muodostamaan jäätä. Veden jäätymispiste alenee.

Suolan kykyä alentaa jäätymispistettä kuvaa niin sanottu eutektinen piste. Se on alhaisin mahdollinen jäätymispiste, jonka tietyn suolan vesiliuos voi saavuttaa. Natriumkloridilla se on 21 pakkasastetta, kalsiumkloridilla peräti –51. Ajoteillä jäätymispiste tulee vastaan paljon pienemmissä lukemissa, koska jäästä sulava vesi pienentää suolapitoisuutta.

Käytännössä natriumkloridia levitetään niin kauan kuin tien pintalämpö ei laske alle –6:n. Pikkupakkasella liukkaus on pahin ja toisaalta suolasta eniten iloa. Kylmemmällä renkaat pitävät paremmin tienpinnan nahkeuden takia, joten silloin voi säästää ympäristöä. Suolaa nimittäin tarvitaan jään sulatukseen sitä enemmän, mitä kylmempää on.

Liuos tepsii nopeammin

Sulatus tarvitsee vettä päästäkseen käyntiin. Alkukosteuden suola voi napata joko ilmasta tai jään pinnasta, jossa kiiluu hienoinen sula kerros. Useimmiten kuitenkin suolausauton perästä ryöppyää valmiiksi suolaliuosta tai yhtä aikaa suolarakeita ja liuosta.

Suolaliuos sulattaa nopeammin kuin pelkät rakeet, ja sitä kelpaa käyttää, kun tähtäimessä on syystalvisia teitä liukastuttava ohut jääpeite, musta jää. Paksumpaan jääkerrokseen tepsivät rakeet paremmin. Autot survovat suolan murenet renkaillaan jäähän, mikä tehostaa sulattelua.

Ilman tiellä huristavaa liikennettä suola ei anna parastaan. Esimerkiksi kaksikaistaisella valtatiellä joudutaan vähäliikenteiselle kaistalle kylvämään enemmän suolaa kuin vilkkaalle, jota autot alvariinsa painelevat.

Muitakin suoloja on

Natriumkloridin ohella muun muassa kalsiumkloridi sekä magnesiumkloridi kelpaavat liukkauden estoon. Kotoisilla poronhoitoalueilla suolan korvaajana on kokeiltu kalsiummagnesiumasetaattia, suola kun houkuttelee poroja tielle.

Tiesuolat myös syövyttävät metallia. Niitä voisi korvata asetaateilla ja formiaateilla, mutta nämä aineet tulevat kalliimmiksi. Muurahaishapon suola kaliumformiaatti olisi ekologisin vaihtoehto, sillä se hajoaa luonnossa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Asiantuntijoina Heikki Lappalainen, hankinnan asiantuntija, Liikennevirasto ja Jan Lundell, kemian professori, Jyväskylän yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2011

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.