Meillä tehtiin selvä päätös ja aikataulu. Kansan edustajat ovat siunanneet loppusijoituksen, ja kansa on hyväksynyt sen.

Ydinvoima tuo myös ydinjätteet
Tietopaketti kertoo, mitä niille Suomessa tehdään 
Asiantuntijana koosteessa Esko Ruokola, Säteilyturvakeskuksen johtava asiantuntija



siunanneet loppusijoituksen, ja kansa on hyväksynyt sen.




Pisimpään säteilevää ydinjätettä, käytettyjä polttoainesauvoja, on aikomus ruveta 2020 sijoittamaan Olkiluodon peruskallioon louhittuun luolastoon. Ja kun Suomessa ydinjäteasioissa jotakin aiotaan, niin ihme, ellei näin myös tapahdu.

Tällä saralla kuulumme maailman etujoukkoihin. Samaan kärkinelikkoon Säteilyturvakeskuksen johtava asiantuntija Esko Ruokola lukee myös Ruotsin, Ranskan ja Yhdysvallat. Yhdysvalloissa on jo kokemusta hieman toisentyyppisen pitkäikäisen jätteen loppusijoituksesta: aseteollisuuden plutoniumpitoista jätettä, joka ei synnytä lämpöä, on haudattu New Mexicossa sijaitsevaan suolamuodostumaan.

Ruotsi ja Suomi ovat edenneet käsi kädessä, mutta siinä olemme naapuria pitemmällä, että loppusijoituspaikan se valitsee vasta 2009, ja ennen kuin asiasta päätetään, saattaa hyvinkin kulua pari vuotta. "Längst har Finland kommit", myöntää ykkössijamme verkkosivuillaan Svensk Kärnbränslehantering Ab.

Ruokolalla on myös selitys Suomen edistyksellisyydelle:

- Meillä hallitus on alusta pitäen sitoutunut asiaan. Loppusijoituksessa on edetty selväpiirteisesti ja pidetty kiinni aikataulusta.

Jo 1983 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen ydinjätehuollon tavoitteista ja aikataulusta. Geologisen loppusijoituksen tähtäin oli 40 vuoden päässä, mutta jo samana vuonna alettiin etsiä loppusijoituspaikkaa Olkiluodon jätteelle. Loviisan Hästholmenista jäte lähti tuolloin Neuvostoliittoon, kuten reaktoreita hankittaessa oli sovittu.


Omat jätteet omaan maahan

Vuonna 1994 eduskunta päätti, että Suomesta ei viedä ydinjätteitä eikä niitä niitä saa tänne tuoda.

- Venäjän Majakin ympäristöongelmat olivat tulleet tietoon, eikä jätteen viemistä sinne pidetty enää eettisenä, Ruokola muistelee. Toinen syy lain säätämiseen oli EU:hun liittyminen: Suomi vakaine peruskallioineen ei halunnut muiden jätehautausmaaksi.

Runsasaktiivisen jätteen loppusijoituksesta huolehtii voimayhtiöiden 1995 perustama Posiva Oy.

Loppusijoituspaikkana Olkiluoto tuntuu nyt itsestään selvältä, mutta siihen päädyttiin laajan seulonnan ja pitkien tutkimusten jälkeen. Finaalissa vaihtoehtoja olivat myös Hästholmen, Kuhmon Romuvaara ja Äänekosken Kivetty.
Kuljetusten kannalta Olkiluoto on optimaalinen. Ruokola ei ota kantaa siihen, olisiko jokin muu vaihtoehto sittenkin ollut kallioperältään hivenen parempi, vaan toteaa Olkiluodosta: - Se on riittävän hyvä.

Tärkeää oli myös, että eurajokilaiset hyväksyivät jätteiden loppusijoituksen kuntansa alueelle. Juuri tähän ovat maailmalla kaatuneet monet teknisesti hyvinkin perustellut hankkeet. Ruokola mainitsee esimerkkinä Saksan.

- Siellä oltiin jo lähes pisimmällä. Sijoituspaikaksi kaavailtiin Gorlebenin suolamuodostumia, joihin oli jo porattu kaksi kuiluakin. Suunnitelma kaatui yleisen hyväksynnän puutteeseen, ja jouduttiin palaamaan lähtöruutuun. Japanissakin on pitkään haettu sijoituspaikkaa, mutta halukasta paikkakuntaa ei löydy.


Loppusuora häämöttää

Nyt Olkiluodossa tutkitaan kallioperää tarkasti. Seuraava virallinen virstanpylväs on 2012, jolloin Posiva hakee valtioneuvostolta lupaa rakentaakseen loppusijoituslaitoksen. Se käsittää ydinjätteen kapselointilaitoksen, jätekapseleille louhittavat kuljetustunnelit ja lopulliset sijoitusluolat.

Kun laitos noin 2020 on valmis, haetaan käyttölupa - ja sitten se alkaa.

Kuten ydinvoimalan, loppusijoituslaitoksenkin on oltava "yhteiskunnan kokonaisedun mukainen". Meillä eduskunta on ymmärtänyt kokonaisedun ja kansa uskonut eduskunnan viisauteen: nurina on jäänyt niukaksi, ja mielenosoitukset ovat laimennet.

Yhtä lailla kuin hallitusten sitoutumista voi siis kiittää kansan kiltteyttä siitä, että ydinjäteasiat ovat kulkeneet eteenpäin vakaasti kuin aikanaan juna Loviisasta Majakiin.

Mutta voisivatko jätekuljetukset kääntyä meille päin?

Eivät: EU ei voi päättää sijoittavansa käytettyä ydinpolttoainetta johonkin jäsenmaahan vastoin tämän maan tahtoa. Tämä edellyttäisi EU:n perussopimuksen muuttamista, ja sen jokainen jäsenmaa voi estää.



Näin muut etenevät





























Maa
Suomi
2020
Ruotsi
2018
Saksa
2030
Britannia
Ranska
2025
Japani
2035
Kanada
2025
Yhdysvallat
2017

Turvallisuustodisteet valmiiksi vuoteen 2012


Turvallisuustodisteet ovat yhteenveto kaikista tutkimuksista, analyyseistä ja muista selvityksistä, joilla Posiva osoittaa, että ydinjätteiden loppusijoitus Olkiluotoon on turvallista.

Käytännössä todisteet ovat kymmenen raportin salkku, joka tutkimusten edetessä karttuu ja päivittyy.

Raporteissa käsitellään loppusijoituksen teknisiä ratkaisuja, radionuklidien kulkeutumista, Olkiluodon kallioperää ja biosfääriä sekä koko loppusijoituspaikan kehitystä pitkälle tulevaisuuteen.

Vuonna 2009 Posivan on tarkoitus esittää viranomaisille alustava versio koko todistesalkusta. Arvioinnin jälkeen sitä täydennetään, niin että vuonna 2012 voidaan hakea loppusijoituslaitokselle rakentamislupa.

Säteilyturvakeskusta kuultuaan valtioneuvosto päättää luvasta.

Raporttien tekoon osallistuu Posivan oman väen lisäksi mittava joukko ulkopuolisten tutkimuslaitosten edustajia, konsultteja ja insinööritoimistoja. Posiva on asiantuntijaorganisaatio, joka ennen kaikkea ohjaa ja koordinoi tutkimuksia.

Geologian tutkimuskeskuksen kanssa Posiva on solminut yhteistyösopimuksen, VTT:n kanssa sillä on kumppanuussopimus.

Ulkomaisista tutkijatovereista tärkeimmät ovat Ruotsin SKB:llä, mutta yhteistyöosapuolia löytyy myös muista saman alan yrityksistä, EU:sta ja atomialan järjestöistä (IAEA, NEA).

Todistesalkun tuoreita ja tärkeitä raportteja on loppusijoituspaikan kehittymisen kuvaus, niin sanottu evoluutioraportti (Expected evolution of spent nuclear fuel repository at Olkiluoto. Posiva 2006-05), josta seuraavan artikkelin (s. 38-40) päätelmät ovat. Päivitetty versio siitä tulee 2009.

Raportti on 400-sivuinen järkäle, jota on ollut tekemässä kolmikymmenpäinen asiantuntijoiden joukko; mukana on esimerkiksi toistakymmentä VTT:n tutkijaa. Nyt Posivassa odotellaan siitä muiden asiantuntijoiden kommentteja.
Voi kysyä, mistä niitä muita enää löytyy. No, onneksi kaikki viisaus ei asu Suomessa.

Säteilyturvakeskus on ulkopuolinen viranomaistaho, joka aikanaan antaa lausuntonsa Posivan hakemuksesta. Laitos ei ole kovin suuri ja käyttää arvioinnissa tukenaan kansainvälisiä vertailijaryhmiä.

Kaikki Posivan raportit löytyvät yhtiön verkkosivuilta (www.posiva.fi). Tutkimustiiliskivien lisäksi siellä julkaistaan myös niin sanottuja työraportteja. Vain sellaiset raportit, joissa on laitosturvallisuuden kannalta kriittistä tietoa, jäävät salaan.


 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018