Evoluutio tuotti tietoisuuden. Olemme alkaneet nähdä sen, mikä on tarpeen henkiin jäämiseksi.


mikä on tarpeen henkiin jäämiseksi.




Miksi tietoisuutemme on tällainen kuin se on? Ihmiskunnan ja koko elämän kehityksen aikajänteellä vastausta pitää hakea evoluutiosta.

Kun eliöllä on alkeellinen hermojärjestelmä, se pystyy vaaraan törmätessään vetäytymään ja ravintoon osuessaan käymään kiinni. Seuraava aste on ennakointi: sopivat ärsykkeet saavat eliön hälytystilaan, jossa se herkistyy kaikin tavoin havainnoimaan, onko lähistöllä vaara tai ruokaa. Tämä kaikki edistää henkiin jäämistä ja geenien siirtymistä jälkipolville.

Yhdysvaltalainen tietoisuusfilosofi Daniel Dennett uskoo, että hälytystilan valmiudet ovat laventuneet vähitellen säännölliseksi ympäristön tutkiskeluksi. Erityisesti kädelliset nisäkkäät ovat kehittyneet loputtoman uteliaiksi "informaationsyöjiksi", kuten psykologi George Miller on niitä nimittänyt.

Samaan tapaan ajattelee Iowan yliopiston neurologian professori, tunnettu emootioiden tutkija
Antonio Damasio. Tietoisuuden alkuna ovat biologiset tunnereaktiot, kuten vaaran aiheuttama pelko, joka muuttaa elimistön tilaa, Damasio arvelee kirjassaan Tapahtumisen tunne.


Aluksi oli ydintietoisuus

Damasion mukaan "tapahtumisen tunteesta" kasvaa tietoisuuden perusta, ydintietoisuus. Aivoissa syntyy esitys pelon aiheuttajasta ja eliöstä itsestään sekä näiden välisestä suhteesta. Tämä malli esittää, mitä juuri tässä ja nyt tapahtuu. Sekin on vastaus henkiin jäämisen haasteisiin.

Ydintietoisuuden ensimmäisiä laajennuspalikoita ovat muistot. Niistä rakentuu omaelämäkerrallinen itse: mistä olen tullut, kuka olen ja minne olen menossa. Laajentuneen tietoisuuden ansiosta ihminen voi suunnitella tulevaa ja kykenee käsittämään hyvän ja pahan erillään kivusta ja nautinnosta. Laajentunut tietoisuus on älyn ja omantunnon edellytys.

Damasion mielestä omatunto on ihmisyyden huipentuma mutta tietoisuuden arvoituksen ydin on alimmalla tasolla, ydintietoisuudessa.

Ydintietoisuus häviää esimerkiksi koomassa ja syvässä unessa. Sen pettäessä romahtaa myös laajentunut tietoisuus. Ydintietoisuus kuitenkin säilyy laajentuneen tietoisuuden häiriöistä huolimatta, esimerkiksi muistinmenetyksessä. Potilas voi käyttäytyä lounaspöydässä järkevästi ja seurustella sujuvasti, vaikkei hän tietäisi lainkaan, kuka hän on ja keiden kanssa aterioi.

Damasio on etsinyt ydintietoisuudelle välttämättömiä aivoalueita tutkimalla erilaisia ydintietoisuuden häiriöitä ja päätynyt siihen, että ydintietoisuus riippuu olennaisesti muutaman varhain kehittyneen aivorakenteen toiminnasta. Ne sijaitsevat pääosin selkäytimen yläpuolella ja aivopuoliskojen välissä: aivorungon yläosassa ja pihtipoimussa.


Kieli laajensi tietoisuutta

Kieltä on pitkään pidetty inhimillisen tietoisuuden kulmakivenä ja edellytyksenä. Damasio ei anna kielelle tätä asemaa tietoisuuden synnyssä. Ydintietoisuutemme rakentuu sanattomasti vieläkin, kun hetki hetkeltä uudelleen ja uudelleen luomme mallia ympäristön ja itsemme suhteesta.

Dennett kuitenkin uskoo, että kielellä on ollut keskeinen tehtävä tietoisuuden laajenemisessa. Esi-isän kysyvä urahdus on valpastuttanut toisen etsimään vastauksen. Kielen avulla ihminen on alkanut esittää kysymyksiä myös itselleen, ja tämä sisäinen puhe on yllyttänyt hakemaan lisää tietoa sekä aisteilla että ajattelulla.


Ydintietoisuutta eläimilläkin

Tietoisuus ei ole pelkästään ihmisen ominaisuus, vaikka niinkin on aiemmin haluttu ajatella. Damasio arvelee, että ydintietoisuutta on kaikilla eläimillä, joiden aivot ovat rakenteeltaan samanlaiset kuin ihmisen. Laajentunut tietoisuuskaan ei ole ihmisen yksinoikeus.

Delfiinit, suuret ihmisapinat ja norsut tunnistavat itsensä peilistä. Kun delfiini näkee heijastuksesta kylkeensä maalatun täplän, se saattaa taivuttaa itseään ihmetelläkseen tahraa suoraan kupeestaan. Gorillat ja simpanssit pystyvät lisäksi oppimaan viittomakieltä ja keskustelemaan. Ne ymmärtävät selvästi toinen toisensa aikomuksia ja pystyvät politikoimaan lauman valtataisteluissa.

Silti muiden lajien tietoisuus on varmasti toisenlaista kuin meidän. Miltä tuntuu olla lepakko ja aistia kaikuluotaimella? Tai minkävärinen on linnun taivas?

Sinisyys ei ole taivaan vaan meidän tajuntamme ominaisuus. Ihminen aistii valon eri aallonpituudet eri väreinä. Onko sinisyys samaa edes kaikille ihmisille? Punavihersokeille punainen ja vihreä ovat eri asia kuin muille.

Punavihersokea ei selviytyisi, jos hänen pitäisi elää marjoja ja hedelmiä keräilevänä kasvinsyöjänä. Saattaa olla, että eri lajit näkevät värit sen mukaan, mikä on aikojen kuluessa ollut niille tarpeellista hengissä säilymiseksi.


Kokemus muovaa ihmisaivoja

Onko yksilön tietoisuus siis geenien määräämä puhtaasti biologinen paketti? Eipä tietenkään.

- Ei pidä kuvitella, että kun ihmisellä on aivot, niin sieltä se tietoisuus vain tulee riippumatta siitä, mitä ihminen on kokenut, varoittaa Helsingin yliopiston psykiatrian professori Hasse Karlsson.

Lapsi ei synny maailmaan valmiina. Kypsyäkseen vauvan aivot vaativat vuorovaikutusta ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. Sama koskee muitakin eläimiä. Jos kissanpennut eivät pieninä näe kaikentyyppisiä muotoja, niiden aivoissa jää joistakin muodoista vastaava alue kehittymättä.

Aivomme ovat aikuisenakin joustavat. Meillä on 10 potenssiin 14 aivosolua, ja niiden välillä syntyy, säilyy, siirtyy ja purkautuu synapseja viimeiseen elinpäivään saakka sen mukaan, mitä meille tapahtuu ja mitä me aivoillamme teemme.

Aivot ovat kulttuuri- ja vuorovaikutuselin. Osa keskeisistäkin tajunnan sisällöistä opitaan. Tähän vihjaa esimerkiksi peilisolujen toiminta. Kun näemme toisen kokevan kipua, meillä aktivoituvat osittain samat aivoalueet kuin itsensä satuttaneella lähimmäisellä.

Ihmiset osaavat myös käyttää oppimiskykyä hyväkseen varta vasten opettamalla asioita toisilleen. Tämän tuloksia sanotaan kulttuuriksi, ja sillä on ihmisen tietoisuuteen valtava vaikutus. Ilman sitä aivommekin olisivat toisenlaiset. Kulttuurin, tuon jo keksityn ja suurelta osin ohjelmointivirheistä puhdistetun järjestelmän, me asennamme osittain rakennetta vailla oleviin aivoihin, kirjoittaa Dennett.



Aiheesta lisää: Daniel C. Dennett: Tietoisuuden selitys (Art House 1999); Patricia S. Churchland: Neurofilosofia (Terra Cognita 2004); Antti Revonsuo: Inner Presence (MIT Press 2006); Antonio Damasio: Tapahtumisen tunne (Terra Cognita 2000).



Tieteen suuret kysymykset -sarjassa aiemmin:
Milloin maailmankaikkeus syntyi?, 1/2006, s. 34-39.
Millaista on Maan ytimessä?, 3/2006, s. 42-47.
Miten yhdestä solusta voi tulla uusi kasvi?, 4/2006, s. 28-31.
Painovoima hanskassa mutta hakusessa, 7/2006, s. 26-32.
Seuraavaksi: Mitä oikein on valo?

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018