Ukkosen kaukainen jyrinä ja päällä riehuvan rajuilman jumalaton pauke ovat samanlaisten salamoiden tekoa. Jylinä on erilaista eri etäisyyksiltä.

Ukkosen ääni johtuu siitä, että salaman sähkövirta kuumentaa ilman ympäriltään. Fysiikan lakien mukaisesti lämmin ilma laajenee. Salama kuumentaa purkauskanavansa niin äkillisesti ja niin hehkuvaksi, että ilma laajenee ääntä nopeammin. Seurauksena on iskupaineaalto. Samanlainen aalto syntyy, kun lentokone lentää ääntä nopeammin.

Lähellä pamaus, kaukana jyrinää

Muutaman metrin päässä iskuaalto hidastuu ääniaalloksi. Sadan tai parinsadan metrin päähän se kuuluu terävänä paukauksena, joka tulee lähinnä purkauskanavan alimmasta osasta. Ääni muistuttaa dynamiitin räjähdystä, kuvailee tutkimuspäälliikkö Tapio Tuomi Ilmatieteen laitoksesta.

Kilometrin päässä kuulija pystyy havaitsemaan ääniaallot purkauskanavan eri osista. Ne kuulostavat katkonaiselta jyrinältä. Sopivassa paikassa yhtä salamaa voi kuunnella monta sekuntia, koska salaman iskukanava on kilometrien pituinen ja ääni liikkuu hitaasti. Joskus salamassa on monta osaiskua, mutta korvin niitä on vaikea erottaa toisistaan. Osaiskut on helpompi havaita silmin salaman välkkeestä.

Laske viive ja jaa kolmella

Moni lapsikin tietää, että ukkosen etäisyyden voi päätellä salaman välähdyksen ja jyrähdyksen välisestä viipeestä. Tämä johtuu siitä, että valo etenee nopeammin kuin mikään muu, 300 000 kilometriä sekunnissa. Salaman välähdys näkyy käytännössä heti sen iskiessä. Ääni taas etenee melkein miljoona kertaa verkkaisemmin, noin 330 metriä sekunnissa. Kilometrin matkaan kuluu kolme sekuntia.

Tuttu kaava pitää siis hyvin kutinsa, Tuomi vahvistaa. Laske välähdyksestä sekunnit jyrinän alkamiseen ja jaa sekuntien luku kolmella. Saatu tulos kertoo ukonilman etäisyyden kilometreinä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2008

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.