Happi pyydystää hajumolekyylit.

Arjen hienoja aistinautintoja on nuuhkia ulkona kuivuneita puhtaita lakanoita. Pyykki huokuu ulkoilman raikkautta, ja tekee mieli sanoa aah. Samaa aah-elämystä ei heltiä kuivaushuoneen puhaltimen tai kuivausrummun käsittelyn jälkeen.

Pyykin raikastavat ilmeisesti ulkoilman runsas happi ja otsoni. Tekstiileillä ja kuiduilla on valtava pinta, ja siihen imeytyy eli absorboituu kosolti ilmassa olevia kaasuja, kuten vesihöyryä, happea ja otsonia.

Puuvilla imee aromit

Puuvillakangas on varsinainen hajuimuri. Ympäristöstä riippuu, millaisia hajumolekyylejä siihen tarttuu. Kellarissa virunut pöytäliina saa ummehtuneen tunnun, puhtaassa ulkoilmassa raittiin. Nuotion äärellä istumisesta jää vaatteisiin tunnetusti savuinen muisto.

Tuoksujen kaappaajana toimii puuvillakankaan happi. Puuvilla koostuu hiilihydraateista, joiden rakenneosina on happimolekyylejä. Hapen atomeilla on kaksi vapaata elektroniparia, ja ne muodostavat kärkkäästi heikkoja sidoksia erilaisiin hajuaineisiin. Ulkoilmassa nämä aineet ovat usein raikkaampia kuin neljän seinän sisällä.

Otsoni häätää lemut

Pihalla piisaa myös runsaammin otsonia. Tämä hapesta muodostuva kaasu on valjastettu kaupallisestikin raikastustyöhön.

Tunkkaisia hotellihuoneita ja käytettyjen autojen sisätiloja raikastetaan otsonoinnilla. Bakteereita tappavaa otsonia käytetään myös desinfiointiin.

Narulla tuulessa leyhyvät lakanat hivelevät silmääkin. Allergisen kannattaa kuitenkin odottaa, kunnes siitepölyaika on ohi, ja viedä vasta sitten pyykkinsä ulos kuivumaan.

Asiantuntijoina kotitalousopettaja Miia Haveri Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta ja professori Pertti Nousiainen Tampereen teknillisestä yliopistosta. 

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2012