Vessapaperirulla on yllättävän hankala kompromissi.

Periaatteessa wc-paperi vedettäessä katkeaa heikoimmasta kohtaa, jollainen paperiin yritetään saada perforoinnilla eli arkkirei’ityksellä.

- Perforointiterä voi kuitenkin ajon aikana kulua, vaurioitua tai kääntyä väärään kulmaan, selittää Metsä Tissuen tuotekehityksessä työskentelevä Outi Kaikkonen.

- Myös raakapaperissa voi olla virheitä, jolloin arkin keskelle osuu perforointiakin heikompi kohta. Perforointiterästä aiheutuvat ongelmat on helppo korjata säätämällä tai vaihtamalla terä. Niin tuotannossa Kaikkosen mukaan aina tarvittaessa tehdäänkin.

- Raakapaperissa tilanne ei ole ihan niin yksinkertainen. Paperi on alle sata mikrometriä paksua, ja jo halkaisijaltaan millimetrin reikä voi olla liikaa.

Pehmeydellä on hintansa

Kolminkertaisessa paperissa yksi heikko kohta ei yleensä vielä aiheuta ongelmaa, sillä muut kerrokset kompensoivat lujuutta. Sattuma kuitenkin sanelee, kuinka monta virhettä osuu samaan arkkiin ja missä kohtaa arkkia ne ovat. Paperista voi tehdä lujempaa lisäämällä sen neliöpainoa, vaihtamalla kuitupohjan, tehostamalla kuitujen jauhatusta tai sekoittamalla massaan tiettyjä kemikaaleja, Kaikkonen sanoo.

- Kaikki nämä kuitenkin vähentävät paperin pehmeyttä, mikä ei varmastikaan ole kuluttajan mieleen. Koska pehmeys on wc-paperissa ykkösasia, satunnaista katkeilua ei oikeastaan edes yritetä korjata, Kaikkonen perustelee.

Vikaa pytyn ja rullan välissä

- Myös käyttäjän tavalla repäistä arkki rullasta on merkitystä, Kaikkonen huomauttaa.

- Äkillinen sivuttaisliike murtaa usein paperin arkin keskeltä siinä missä tasainen veto suoraan eteenpäin katkaisee perforoinnin kohdalta.

Käyttäjä voi edistää paperin toistakin venkoilutaipumusta: liuskoittumista. Tämä ongelma syntyy, kun koskematon rulla korkataan. Joskus paperia täytyy vetää monta kierrosta, ennen kuin se suostuu avautumaan koko leveydeltään.

- Liuskana purkautuminen johtuu kuitujen suuntautumisesta ja saa yleensä alkunsa siitä, että rullan häntäliimaus on mennyt yhden tai useamman ylimääräisen kerroksen läpi, Kaikkonen kertoo.

- Rullaa avattaessa liima sitten repäisee osittain nämä kerrokset mukaansa. Paperin menetystä voi torjua rauhallisella aloituksella, sillä nopea kiskaisu liuskoittaa arkin helpommin kuin lempeä purku.

Tuotekehitys on kompromisseja

Tätäkään ongelmaa ei Kaikkosen mukaan ole helppo ratkaista, koska on priorisoitava tuotteen vaatimukset. Rullan häntä pitää liimata kiinni, jotta paperi ei pakkausvaiheessa ala purkautua rullalta ja sotke toimenpidettä. Jotta rullan pinta ei jäisi liimaiseksi, häntäliima lisätään päällimmäisen arkin alle. Usein liimaa kuitenkin painuu syvemmälle kuin olisi välttämätöntä. Tahmeampi liima imeytyisi hitaammin, mutta se voisi rikkoa paperin liimaraitaa lisättäessä. Ohuempi liimaraita taas lisäisi riskiä, että liimaus pettää pakkauskoneella.

- Hitaammalla tuotantotahdilla vähempikin liima ehkä ehtisi kuivua ja kiinnittää rullan hännän riittävän hyvin, mutta linjan alhainen tuottavuus nostaisi hintaa, Kaikkonen toteaa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2009

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5223
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti