Vessapaperirulla on yllättävän hankala kompromissi.

Periaatteessa wc-paperi vedettäessä katkeaa heikoimmasta kohtaa, jollainen paperiin yritetään saada perforoinnilla eli arkkirei’ityksellä.

- Perforointiterä voi kuitenkin ajon aikana kulua, vaurioitua tai kääntyä väärään kulmaan, selittää Metsä Tissuen tuotekehityksessä työskentelevä Outi Kaikkonen.

- Myös raakapaperissa voi olla virheitä, jolloin arkin keskelle osuu perforointiakin heikompi kohta. Perforointiterästä aiheutuvat ongelmat on helppo korjata säätämällä tai vaihtamalla terä. Niin tuotannossa Kaikkosen mukaan aina tarvittaessa tehdäänkin.

- Raakapaperissa tilanne ei ole ihan niin yksinkertainen. Paperi on alle sata mikrometriä paksua, ja jo halkaisijaltaan millimetrin reikä voi olla liikaa.

Pehmeydellä on hintansa

Kolminkertaisessa paperissa yksi heikko kohta ei yleensä vielä aiheuta ongelmaa, sillä muut kerrokset kompensoivat lujuutta. Sattuma kuitenkin sanelee, kuinka monta virhettä osuu samaan arkkiin ja missä kohtaa arkkia ne ovat. Paperista voi tehdä lujempaa lisäämällä sen neliöpainoa, vaihtamalla kuitupohjan, tehostamalla kuitujen jauhatusta tai sekoittamalla massaan tiettyjä kemikaaleja, Kaikkonen sanoo.

- Kaikki nämä kuitenkin vähentävät paperin pehmeyttä, mikä ei varmastikaan ole kuluttajan mieleen. Koska pehmeys on wc-paperissa ykkösasia, satunnaista katkeilua ei oikeastaan edes yritetä korjata, Kaikkonen perustelee.

Vikaa pytyn ja rullan välissä

- Myös käyttäjän tavalla repäistä arkki rullasta on merkitystä, Kaikkonen huomauttaa.

- Äkillinen sivuttaisliike murtaa usein paperin arkin keskeltä siinä missä tasainen veto suoraan eteenpäin katkaisee perforoinnin kohdalta.

Käyttäjä voi edistää paperin toistakin venkoilutaipumusta: liuskoittumista. Tämä ongelma syntyy, kun koskematon rulla korkataan. Joskus paperia täytyy vetää monta kierrosta, ennen kuin se suostuu avautumaan koko leveydeltään.

- Liuskana purkautuminen johtuu kuitujen suuntautumisesta ja saa yleensä alkunsa siitä, että rullan häntäliimaus on mennyt yhden tai useamman ylimääräisen kerroksen läpi, Kaikkonen kertoo.

- Rullaa avattaessa liima sitten repäisee osittain nämä kerrokset mukaansa. Paperin menetystä voi torjua rauhallisella aloituksella, sillä nopea kiskaisu liuskoittaa arkin helpommin kuin lempeä purku.

Tuotekehitys on kompromisseja

Tätäkään ongelmaa ei Kaikkosen mukaan ole helppo ratkaista, koska on priorisoitava tuotteen vaatimukset. Rullan häntä pitää liimata kiinni, jotta paperi ei pakkausvaiheessa ala purkautua rullalta ja sotke toimenpidettä. Jotta rullan pinta ei jäisi liimaiseksi, häntäliima lisätään päällimmäisen arkin alle. Usein liimaa kuitenkin painuu syvemmälle kuin olisi välttämätöntä. Tahmeampi liima imeytyisi hitaammin, mutta se voisi rikkoa paperin liimaraitaa lisättäessä. Ohuempi liimaraita taas lisäisi riskiä, että liimaus pettää pakkauskoneella.

- Hitaammalla tuotantotahdilla vähempikin liima ehkä ehtisi kuivua ja kiinnittää rullan hännän riittävän hyvin, mutta linjan alhainen tuottavuus nostaisi hintaa, Kaikkonen toteaa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2009