Vuosisatoja Korea oli suuri, yhtenäinen kuningaskunta, joka jätti varjoonsa muut itäiset maat. Nyt etelä kurkottaa talousmahtien kärkikymmenikköön ja rutiköyhä pohjoinen pelottelee naapureitaan ja koko maailmaa ydinasevalmiudellaan. Miten näin kävi?
Toimittaja Hannu Pesonen vieraili Koreoissa viime vuoden lopulla, kun maiden välillä vielä puhaltelivat liennytyksen tuulet.


Toimittaja Hannu Pesonen vieraili Koreoissa viime vuoden lopulla, kun maiden välillä vielä puhaltelivat liennytyksen tuulet.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009


Silkkiseen hanbokiin, kansallishameeseen, pukeutunut nuori pohjoiskorealaisopas pysähtyy hämmentyneenä puron yli johtavalle kivisillalle Kaesongin kaupungissa. Hetki sitten hän nosti megafonin suunsa eteen ja alkoi puhua virallisella, määräävällä nuotilla. Miksi ihmeessä kuulijat eivät seiso hiljaa ja rivissä vaan liikkuvat miten tahtovat, laukovat kuvia ja lörpöttelevät keskenään?

Nainen korottaa ääntään, ja torvi  pilkkoo sanat kimeäksi särinäksi. Komennot eteläkorealaisille turisteille valuvat edelleen hukkaan. Opas käyttää viimeistä valttikorttiaan: tässä viisi salamurhaajaa tappoi Jeong Mong-jun.


Keskiaika puhuttelee yli rajan

Hälisevä joukko hiljenee. Jeong Mong-ju tunnetaan myös rajan eteläpuolella. Kuuluisa oppinut oli tinkimättömän uskollinen herralleen, yhtenäisen Korean luoneen Koryo-dynastian viimeiselle kuninkaalle Gongyangille, vaikka hovimies ja lääninherra toisensa jälkeen asettui vallankaappausta valmistelleen kenraalin Yi Seong-gyen taakse.

Korean keskiaikainen historia on lähes ainoa oppiaine, jota jaetun niemimaan kummassakin valtiossa opetetaan suunnilleen samoin. Varmuuden vuoksi opas osoittaa punaruskeaa läikkää, joka on syöpynyt Seonjukgyo-sillan pintaan. Tässä sinetöitiin lähes viisisataa vuotta hallinneen Koryon kohtalo. Uudet kuninkaat loivat Choseon-dynastian ja siirsivät pääkaupungin nykyiseen Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin. Kunnioittava mutina saa jännittyneen oppaan rentoutumaan. Kasvoilla läikähtää hymy. Murhatun oppineen kohtalo yhdistää.

Niin on tarkoituskin. Siltavierailumme on osa Koreoiden kahdenvälisiä suhteita kehittävää päivänpaistepolitiikkaa. Sen nimissä Pohjois-Korea salli viime vuonna ensimmäisen kerran eteläkorealaisten tutustua yhteen suurimmista ja tärkeimmistä kaupungeistaan. Sitä ennen korealaiset oli pidetty tiukasti erossa toisistaan siitä asti kun Korean sota vuonna 1953 päättyi. Ei ihme, että Kaesongin-matkojen järjestäjä, autoista ja telakoista tunnettu monialayhtymä Hyundai, myi tarjolla olleet 500 hengen päiväkiintiöt jatkuvasti loppuun viikoiksi eteenpäin.


Kaesong täynnä yhteistä

Korean niemimaa on kylmän sodan viimeinen rintama. Äärivanhoillista stalinismia toteuttava rutiköyhä Pohjois-Korea ja markkinatalousopein maailman vauraimpien teollisuusvaltioiden joukkoon noussut Etelä-Korea ovat poliittisesti, henkisesti ja taloudellisesti valovuosien päässä toisistaan.

Ennen jakoa korealaiset ehtivät kuitenkin elää yhtenäisessä valtiossa yli tuhannen vuoden ajan, ja Kaesongia parempaa paikkaa tutustua tähän menneisyyteen tuskin löytyy. Korealaisilla on täällä ehkä enemmän kuin missään muualla historiaa, josta olla samaa mieltä.

Saavumme kalliolinnakkeelle, jonka muurikivissä kasvaa vuosisatojen jäkälä. Varustus on hyvässä kunnossa, niin kuin kaikki muutkin menneisyyden muistikortit, joita etelän vieraille avataan. Turistit nyökkäilevät hartaasti, kun opas muistuttaa, että Kaesong oli ensimmäisen yhtenäisen korealaisvaltion Koryon kuninkaallinen pääkaupunki vuosina 918-1392. Täällä Korealle kehitettiin kirjoitettu laki ja yhtenäinen virkakunta, ja täällä otettiin käyttöön maailman ensimmäiset liikuteltavat metalliset kirjapainolaatat.

Se oli yksi Korean kukoistuskausista, joka jätti naapurit Kiinan, Japanin ja Venäjän varjoonsa.


Meitä valvotaan tarkasti

Muurien alla olevat vesiputoukset ovat komeat, myöhäinen syysruska on kauneimmillaan, mutta eniten sekä isännät että vieraat ovat kiinnostuneet toisistaan. Turistit kerääntyvät keltalehtisen kastanjan alle ja kuvauttavat itseään pohjoiskorealaisten oppaittensa kanssa. He yrittävät vaihtaa pari sanaa ujosti hymyilevien kahvinmyyjien kanssa. Arka tutustumishalu liikuttaa. Hallitukset ovat hallituksia, ihmiset pysyvät ihmisinä.

Naps. Kuva sen kunniaksi. Mutta vain pieni, vain tuohon ainoaan sallittuun suuntaan ja vain tällä pokkarikameralla. Pohjois-Koreaan ei viedä kirjoja, tietokoneita, cd-soittimia tai kiikareita, ei kännyköitä eikä järjestelmäkameroita. Menetin omani matkan ajaksi raja-asemalla. Tilalle sain ketjullisen muovitaskun. Siinä on kuvallinen lupalappu, joka kertoo nimeni ja asiani, ja sen on roikuttava kaulassa koko vierailun ajan.

Kymmenen bussin kulkueemme jokaisessa ajoneuvossa istuu kaksi oppaaksi esittäytynyttä pohjoiskorealaista turvallisuuspalvelun virkailijaa, toinen edessä ja toinen takana. He vahtivat, ettei busseista valokuvata kaupungissa tai matkalla maaseudun halki. Houkutus on suuri: Kaesong vaihtoi Korean sodassa omistajaa monta kertaa, ja moni turisti elättelee toivetta nähdä omin silmin sukunsa entiset kotiseudut.

Meitä on kuitenkin varoitettu. "Valokuvia saa ottaa vain pysähdyspaikkojen historiallisista kohteista. Kaupunkia tai asukkaita ei saa kuvata. Suuren johtajan tai Rakkaan johtajan kuvia ei saa osoitella. Politiikasta ei pidä puhua. Pohjoiskorealaiset rajavartijat tarkistavat palattaessa kameroiden muistikortit ruutu ruudulta. Väärien kuvien ottajaa odottaa iso sakko", opastetaan etelän puolella.

Pohjoiskorealaisille annettuja ohjeita voi vain arvailla. Eteläkorealaisten kanssa saavat puhua ainoastaan virallista nimikorttia kantavat, huolella valitut puolueuskolliset, olivatpa sitten oppaita, matkamuistomyyjiä tai ravintolan tarjoilijoita. Suurin osa heistä on kuljetettu tänne muualta maasta. Heillä ei ole varaa veljeilyyn: varomaton mielipide voi johtaa pikapassitukseen pois, tai pahempaan.

Pysymme siis tiiviisti omassa kuplassamme. Sen näkymätön pinta venyy ja antaa joskus myöten hiukkasen, muttei koskaan päästä ulkopuolelleen. Sankan opaskaartin kehä estää jokaisella pysähdyspaikalla kaupunkilaisia lähestymästä meitä ja meitä kuvaamasta heitä tai mitään muutakaan arkista.


Matkailu lisää ymmärrystä

Mutta silmiä ei voi estää näkemästä, ja "virallisillakin" keskusteluilla on vaikutuksensa. Kurkistusikkuna on auttanut korealaisia molemmin puolin rajaa tajuamaan, että mustavalkoiset mielikuvat vastapuolesta ovat turhan jyrkkiä.
- Kokemus on ollut hämmentävä, myöntävät nuoret eteläkorealaiset opiskelijatytöt Ari Lee, Pa-Eun Lee ja Ki-young Song. He ovat lähteneet Soulista tutustumaan naapuriinsa.

- Puhtaasta uteliaisuudesta. Vaikka teistä voi olla vaikea käsittää, me nuoret emme itse asiassa ajattele Pohjois-Koreaa juuri lainkaan. Sillä pelottelu on enemmän vanhempien ihmisten höpinää.

Nuorten mielestä kaikki nähty on vastannut kutakuinkin odotuksia. Historialliset rakennukset ja kohteet ovat sellaisia kuin he toivoivat, asuintalot ankean näköisiä. - Mutta ihmiset ovat ystävällisiä, eivät ollenkaan sellaisia kuin uutisistamme kuvittelisi.

Eteläkorealaisia vuoden verran Kaesongissa paimentanut nuori puoluevirkailija hymyilee kohteliaasti ja vakavoituu sitten miettimään kysymystä matkailun merkityksestä Koreoiden suhteille.

- Se auttaa meitä ymmärtämään toisiamme. Ja ehkä opimme puolin ja toisin uusia asioita, hän sanoo diplomaattisesti.

Kahden kesken samat oppaat saattavat olla yllättävänkin avoimia kysymyksissään, kertoo eteläkorealaistulkkini. - Täkäläinen kollegani kysyi, mitä söin eilen illalla. Kun sanoin, että pizzaa, hän kysyi, mitä se on. Häntä kiinnostivat kovasti erilaiset pikaruoat, joista kerroin.

Kaesongissa ne korvaa kaali, villivihannekset ja riisi. Kaupunki on pääkaupungin Pjongjangin jälkeen maan vaurainta seutua, mutta katukuva näyttää 1950-luvun mustavalkofilmien Kiinalta, ympäröivät kylät Kambodžan köyhimmiltä peräkolkilta. Sekatavarakauppa on kiinni, kuten aina.


Vertailu yhä kiusallisempaa

Uskooko kukaan enää joka tuutista toistettavaa virallista totuutta, jonka mukaan Etelä-Korea on pohjoisen naapurinsa loistavia saavutuksia pahasti jäljessä oleva takapajuinen kolkka?

Oppaat näkevät päivittäin, että eteläkorealaisilla on hienommat kamerat, enemmän rahaa ja paremmat vaatteet. He katselevat, miten turistit maksavat huolettomasti kolme dollaria kupillisesta kuumaa ja leivoksesta.

Ravintolan tarjoilijat eivät välttämättä tiedä, että Kaesongin elintaso on noin 20 kertaa matalampi kuin Soulin, mutta lautasia pois kantaessaan he huomaavat, että vierailijoilla on varaa jättää syömättä lihaa ja kalaa, jos ne eivät juuri nyt maistuneet - vaikka he maksoivat ateriastaan kymmenen dollaria, opettajan kolmen kuukauden palkan.
Ilmeet eivät kerro, millainen aivomyrsky päässä myllertää, mutta tieto siirtyy kulovalkean lailla Kaesongista muualle Pohjois-Koreaan, vaikka kännykät ja netti ovat pannassa.

Vertailu käy jatkuvasti yhä kiusallisemmaksi, sillä pohjoinen on perinteisesti ollut etelää vauraampaa seutua. Sellaisena se myös pysyi 1970-luvun alkupuolelle asti. Sitten asevarustelu ja jättiläismäisen armeijan ylläpito nielivät valtion varat ja talous taantui. Samaan aikaan kasvu Etelä-Koreassa kiihtyi.

Se oli karvas pala, kantaahan pohjoinen valtio edelleen niemimaan ensimmäisen kuningaskunnan nimeä ja perinteitä. Pohjois-Korean koreankielinen nimi on Choso˘n. Legendan mukaan Aamutyvenen valtakunta, Choseon, syntyi 2333 ennen ajanlaskumme alkua, kun Hwanung-jumala astui alas taivaista, muutti karhun naiseksi ja meni tämän kanssa naimisiin. Syntyi poika, Tangun, joka perusti kuningaskunnan pääkaupungin lähelle Pohjois-Korean nykyistä pääkaupunkia Pjongjangia.

Sinne olisi Kaesongista kahden tunnin ajomatka, mutta me käännymme takaisin kohti Soulia.


Valtakunta mureni vieraiden vaatimuksiin


Kaksi Koreaa syntyi toisen maailmansodan jälkiselvittelyissä, mutta jo paljon aiemmin ulkovallat tunkeutuivat järjestelemään niemimaan asioita.


Souliin on Kaesongista parin tunnin ajomatka. Palaamme samaa reittiä kuin tulimme: läpi neljä kilometriä leveän ja yli 200 kilometriä pitkän rajavyöhykkeen, joka luotiin Koreoiden välisellä aseleposopimuksella 1953. Leveää moottoritietä reunustaa tiheä ja korkea piikkilanka-aita rynnäkköesteineen ja vartiotorneineen.  Se muistuttaa, että rauhaa Koreoiden välillä ei koskaan solmittu.

Rajavyöhykkeen sydämessä Panmunjeomissa aselepolinja halkaisee osapuolten neuvotteluparakin tarkalleen kahtia. Sen molemmin puolin rakennetut näköalaparvekkeet ovat vuosikymmenien ajan olleet ainoa paikka, jossa korealaiset ovat saattaneet katsella naapureitaan lähietäisyydeltä - mutta eivät tietenkään tavata tai tervehtiä toisiaan.

Kaikki vierailijat on alistettu osaksi propagandasotaa. Etelä-Korea ei päästä Panmunjeomiin epäsiististi pukeutuneita kansalaisiaan, koska se ei halua heidän päätyvän Pohjois-Korean lehtiin ja televisioon resuisina etelän asukkeina. Pohjois-Korean puolella rajan kupeessa Kijong-dongin kylässä puolestaan kaksitoista miestä nostaa joka aamu valtavan valtakunnan lipun 160 metriä korkeaan salkoon. Jättilippu hulmuilee ylväästi etelän naapurille muistut¬taen, missä on oikea Korea.


Jakoon Japanin osana

Kaksi Koreaa on perua toisesta maailmansodasta. Ne syntyivät 1945 kylmän sodan ensimmäisessä kovassa koetuksessa, jossa Neuvostoliitto ja Yhdysvallat mittelivät voimiaan kolmannen osapuolen maaperällä. Vastassa eivät edes olleet korealaiset vaan maata miehittäneet japanilaiset. Amerikkalaiset riisuivat heidät aseista 38. leveyspiirin eteläpuolella, venäläiset pohjoispuolella, ja kumpikin piti valtaamansa alueet miehitysvyöhykkeinään.

YK kehitteli suunnitelmia Korean itsenäistymisestä Yhdysvaltain ja Venäjän yhteisen suojeluhallinnon alla, mutta käytännössä jako oli jo tapahtunut. Niin pohjoinen kuin etelä perustivat oman valtionsa 1948 ja lähtivät omaan suuntaansa, kumpikin miehittäjänsä suojeluksessa.

Sitten Pohjois-Korea halusi enemmän. Se hyökkäsi etelään kesäkuussa 1950 ja valtasi muutamassa kuukaudessa naapurinsa lähes kokonaan. Yhdysvallat riensi hätiin YK:n valtuutuksella. Marraskuuhun mennessä amerikkalaisjoukot etenivät pohjoiseen Kiinan rajalle asti. Tämä sai Kiinan lähettämään omat joukkonsa Pohjois-Korean avuksi. Rintama siirtyi taas syvälle etelään. Sotahistoriansa pisimmän perääntymisen jälkeen amerikkalaiset iskivät kuitenkin uudelleen, ja jälleen osat vaihtuivat.

Tammikuussa 1951 rintamalinja jähmettyi kymmenkunta kilometriä Kaesongista etelään. Asemasotaa jatkui vielä kaksi ja puoli vuotta, ennen kuin osapuolet heinäkuussa 1953 uskoivat, ettei kumpikaan kykenisi lyömään toista, ja Koreat tekivät aselevon.

Siitä pitäen Koreoiden raja on ollut maailman raskaimmin aseistettu raja. Yhä edelleen molemmin puolin rajavyöhykettä valvoo asemissaan noin puolitoista miljoonaa hampaisiin asti aseistautunutta sotilasta.


Vallankaappaaja samalla tiellä

Suuri osa rajavyöhykettä on luonnontilassa. Pellot ja laidunmaat ovat kasvaneet umpeen. Taivaalla kurjet ja haikarat lentävät leveinä auroina. Liikennemerkit varoittavat tielle hyppivistä kauriista.

Hiukan yli 600 vuotta sitten tätä samaa tietä kohti etelää matkusti tyytyväinen kenraali Yi Seong-gyen. Hän oli vastikään murhauttanut paitsi kuuluisan oppineen Jeong Mon-jun myös tämän herran, Koryon kuninkaan Gongyangin. Nyt hän oli menossa Hanyangiin valmistelemaan omalle herralleen, Choseonin  kuningashuoneen ensimmäiselle valtiaalle Taejolle, tämän arvolle sopivaa valtaistuinkaupunkia.

Iso ja komea kaupungista tulikin. Sen synnystä ja kukoistuksesta muistuttavat maalaukset, joilla on silattu Soulin keskustaa halkovan joenrantapuiston reunavallit. Niiden edessä perinneasuiset tarinankertojat selittävät, kuinka  kaikki tapahtui - ainakin eteläisen tulkinnan mukaan. Tuossa on vuosina 1418-1450 hallinneen Sejong Suuren kuva. Hän otti käyttöön korealaisen aakkoston hangulin ja lujitti Choseonin vakaaksi feodaaliyhteiskunnaksi. Kuten keskiajan Euroopassa myös täällä tiukka kastilaitos alisti vuokraviljelijät linnanherrojen maaorjiksi, mutta talous kehittyi. 


Mantšuille ei mahdettu mitään

Kolmisen kilometriä patikoituani nousen rannasta katutasolle. Kuljen halki toisen laajan puistoalueen, jonka jokainen penkki ja kivilaatta on täynnä miehiä. He pelaavat changgia, perinteistä korealaista šakkia. Punaiset ja siniset armeijat kenraaleineen, torneineen ja sotavaunuineen liikkuvat kiihkeästi toisiaan vastaan tuhansia kertoja päivässä - etelästä pohjoiseen. Näiden laattojen ympärillä Koreoiden sodat käydään jatkuvasti uudelleen.

Jatkan puiston halki Gyeongbokin palatsin puutarhan rauhaan. Tämä palatsi oli Choseonin keskus. Kuningas Taejo rakennutti sen ensi töikseen. Täälläkin sodittiin satojen vuosien mittaan useita kertoja, vaikka Choseon koet¬ti eristäytyä maailmasta samaan tapaan kuin Pohjois-Korea nykyään.

1500-luvun lopulla palatsi roihusi ilmiliekeissä hätähuutojen ja aseiden kalskeen keskellä. Japanin šogunit etenivät tänne asti, mutta korealaiset panivat sinnikkäästi vastaan. Voiton takeeksi nousi tekninen kekseliäisyys. Amiraali Yi Sun-shin rakensi maailman ensimmäiset panssaroidut sota-alukset ja murskasi niillä Japanin laivaston.

Jo tuolloin, kauan ennen Korean sotaa, ulkovaltojen sekaantuminen Korean asioihin muokkasi Itä-Aasian geopolitiikkaa. Japanissa häviö merkitsi silloisten hallitsijoiden kukistumista, Tokugawa-šogunaatin valtaannousua ja pitkää kulttuurin kulta-aikaa.

Muutama vuosikymmen myöhemmin sota Koreassa kaatoi Kiinan Ming-dynastian. Choseon oli liittoutunut Ming-keisarien kanssa pohjoisesta vyöryviä mantšuja vastaan. Mantšut kuitenkin murskasivat Choseonin, ja tie Kiinan valtaistuimelle avautui. 

Gyeongbok rakennettiin entistä ehommaksi. Sen sadoissa rakennuksissa oli lopulta 5 792 huonetta. Ylenpalttisuus tarjosi lohtua Choseonin kuninkaille, jotka tiesivät johtavansa vain muodollisesti itsenäistä vasallivaltiota.


Japani oli armoton isäntä

Kiinan vasallina Choseon myös pysyi, kunnes Japani peittosi Kiinan 1895 ja pakotti sen luopumaan oikeudestaan Korean niemimaahan. Kiinan karkotus ei tuonut korealaisille vapaampia oloja, päinvastoin. Jo samana vuonna Japanin salaisen palvelun agentit murhasivat kuningatar Myenongseongin, joka oli kääntynyt tuen toivossa Venäjän puoleen.

Kuningas Gojong jätti palatsin ja siirtyi turvaan Venäjän suurlähetystöön. Kaksi vuotta myöhemmin hän palasi, julisti Choseonin Korean keisarikunnaksi ja itsensä sen keisariksi. Siirto ei tuottanut toivottua tulosta. Käytyään toisen voittoisan Venäjän-sotansa Japani 1905 pakotti Korean suojelualueekseen, ja viisi vuotta myöhemmin se liitti keisarikunnan valtakuntaansa.

Japanin miehityshallinto oli armoton. Suurin osa itsenäisen Korean symboleista tuhottiin maan tasalle vuosina 1910-1945. Hävitys ulottui myös Gyeongbokiin, ja uuden vallan merkiksi palatsin eteen rakennettiin miehityshallintoa johtaneen kuvernöörin linna. Sieltä annettiin käskyt ampua Soulin kaduille 1919 kerääntyneet tuhannet itsenäisyyttä vaatineet mielenosoittajat. Siellä säädettiin korean kielen käyttökielto ja siunattiin toimet, joilla Korean miehet pakotettiin raatamaan Japanin tehtaissa ja armeijassa ja naiset toimimaan sotilaiden seksiorjina.

Korealaiset saivat janoamansa hyvityksen vasta 1948,  kun Etelä-Korean ensimmäinen presidentti Syngman Rhee marssi kuvernöörinlinnaan uudeksi isännäksi.

Enää en linnaa näe. Se purettiin 1993, kun Etelä-Korea pitkän sotilasdiktatuurin jälkeen palasi siviilivaltaan ja demokratiaan. Mutta Gyeongbokin palatsi seisoo paikallaan ikään kuin odottaen aikaa, jolloin se palaa yhtenäisen Korean hallinnon sydämeksi.


Voiko kaksi jälleen olla yksi?


Se on kummankin Korean tavoite, mutta aikataulun ja toteutuksen saattavat ratkaista maiden kummisedät.


Viime marraskuussa vierailuni aikaan Koreat olivat niin hyvissä väleissä kuin vain voi odottaa kahdelta valtiolta, jotka yhä ovat virallisesti sotatilassa ja edustavat päinvastaisia yhteiskuntamalleja.

Vuosikymmenen jatkunut päivänpaistepolitiikka oli tuonut pohjoiseen miljardeja euroja raha- ja ruoka-apua ja synnyttänyt Kaesongiin talousalueen, jossa satojen eteläkorealaisten yritysten ja satojentuhansien pohjoiskorealaisten työntekijöiden oli määrä tuottaa maailmanmarkkinoille kenkiä, vaatteita ja elektroniikkaa. Valtionpäämiehet tapasivat toisiaan, kulttuurivaihto toimi, ja etelän turistit pääsivät Kaesongiin.

Ensimmäinen Pjongjangin ja Soulin välinen matkustajajuna piti viheltää liikkeelle aivan pian. Sitä varten Etelä-Korean puolelle rajaa oli rakennettu uusi ja hieno Dorasanin asema.


Pohjoinen sulkeutui tahallaan

Viime joulukuun alussa kaikki äkkiä muuttui. Pohjois-Korea suivaantui Etelä-Korean uuden presidentin Lee Myung-bakin ärhentelyyn ihmisoikeuksista ja ydinaseista. Raja suljettiin, ja Kaesongin-matkat katkesivat kuin veitsellä leikaten. Alkuvuodesta Pohjois-Korea käynnisti uudelleen ydinohjelmansa ja ilmoitti, ettei aseleposopimus enää sido sitä. Maiden välit jännittyivät kireimmilleen sitten Korean sodan.

Poliittisten arvioijien mukaan Pohjois-Korea käpertyi tahallaan kuoreensa. Se halusi ratkaista piilossa valtataistelun, jossa oli kolme ulottuvuutta. Ensinnäkin poliittisen johdon piti varmistaa, ettei se menetä otettaan yhä enemmän ulkomaailmasta tietävien kansalaistensa sieluista. Toiseksi työväenpuolueen ja armeijan täytyi selvittää omat välinsä. Kolmanneksi sairaalloiselle presidentille oli löydettävä seuraaja, joka olisi tukevasti vallassa, jos Kim Jong-ilille tapahtuisi jotain.

Järjestelyt on nyt tehty. Jos valtakoneisto onnistui, Koreoiden suhteet voivat taas äkkiä kääntyä toiseen suuntaan.


Ihme tapahtui Saksassakin

Rauhanomainen yhdistyminen on kummankin Korean tavoite, mutta sen täyttyminen lähiaikoina vaikuttaa mahdottomalta. Toisaalta yhtä mahdottomalta vaikutti Saksojen yhdistyminen vain pari vuotta ennen toteutumistaan. Tietysti yhteiskunnallisten, taloudellisten ja poliittisten ongelmien sovittelu oli Saksoissa leikintekoa verrattuna ponnistuksiin, joita tarvitaan sulauttamaan kaksi äärimmäistä maailmaa toisiinsa, vieläpä tilanteessa, jossa kumpikin hallinto katsoo johtavansa ainoaa oikeaa Koreaa ja siksi sopivansa yhtenäisvaltion peräsimeen.

Oma asiansa on, miten aktiivisesti Koreoiden perinnäiset kummisedät Kiina, Japani, Venäjä ja Yhdysvallat haluavat edistää yhdistymistä. Korea on aina elänyt tämän nelikon poliittisten tavoitteiden ja eturistiriitojen törmäyspisteessä - niin nytkin, neuvotellaan sitten ydinaseista, liennytyksestä tai yhdistymisestä.

- Korean rauhanomainen yhdistyminen ei ole Kiinan, Yhdysvaltain eikä Venäjän etu. Ne menettäisivät käskyvaltansa ja puristusotteensa, Kiina ja Venäjä pohjoisessa, Yhdysvallat etelässä, tiivisti tilanteen entinen sotilas, joka tuntee omakohtaisesti niin pohjoisen kuin etelän arkipäivän, sillä hän palveli pohjoisen armeijassa ennen loikkaamistaan etelään muutama vuosi sitten.

Moni eteläkorealainen nyökkäsi, kun kerroin keskustelustamme. Korean keskiajan historian ohella tuo väite tuntuu olevan asia, josta korealaiset ovat pitkälti samaa mieltä molemmin puolin rajaa.


Hannu Pesonen on ulkomaanaiheisiin erikoistunut vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Korean kansan-tasavalta
Asukasluku: 23,5 miljoonaa
Pääkaupunki: Pjongjang
Pinta-ala: 120 540 km2
Bruttokansantuote henkeä kohti: 1 300 euroa


Korean tasavalta
Asukasluku: 48 miljoonaa
Pääkaupunki: Soul
Pinta-ala: 98 480 km2
Bruttokansantuote henkeä kohti: 18 500 euroa


Valtiollista historiaa yli 4 000 vuotta


2333 eaa. Choseonin kuningaskunta syntyy.
57 eaa. Niemimaa jakautuu kolmeen kilpailevaan kuningaskuntaan.
918 Koryo-dynastia luo yhtenäisen Korean kuningaskunnan. Pääkaupunki perustetaan Kaesongiin.
1231-1266 Koryo torjuu mongolien hyökkäykset.
1392 Choseon-dynastia syrjäyttää Koryot, perustaa uuden Choseonin kuningaskunnan ja siirtää valtakeskuksen Hanyangiin, nykyiseen Souliin.
1592-1598 Choseon taistelee voitokkaasti Japania vastaan. Sodan jälkeen maa vahvistaa rajojaan ja omaksuu eristäytymispolitiikan.
1627-1636 Choseon käy kaksi kovaa sotaa Kiinan mantšuja vastaan. Hävittyään maa alistuu Kiinan vasalliksi. Seuraa pitkä rauhan kausi.
1894-1895 Japani voittaa ensimmäisen sotansa Kiinaa vastaan ja pakottaa Kiinan luopumaan oikeuksistaan Korean niemimaalla.
1897 Kuningas Gojong julistaa Choseonin Korean keisarikunnaksi estääkseen Japanin valloitus¬aikeet.
1905 Japanin ja Venäjän sota päättyy Japanin voittoon. Koreasta tulee Japanin suojelualue.
1910 Japani liittää Korean valtakuntaansa.
1910-1945 Japanilaishallinto toimii armottomasti. Se hävittää kulttuurimonumentit, kieltää korean kielen ja poliittiset mielenilmaukset ja alistaa korealaiset orjatyövoimaksi tehtaisiinsa ja armeijaansa.
1945 Liittoutuneet kukistavat Japanin toisen maailmansodan päätteeksi. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto jakavat Korean miehitysvyöhykkeisiin.


Koreat lähtivät eri suuntiin miehittäjiensä suojeluksessa.


9.9.1948 Neuvostoliiton miehitysalue julistautuu Korean demokraattiseksi tasavallaksi.
1950 Pohjois-Korean armeija ylittää Koreoiden välisen rajan. Korean sota alkaa. 
Yhdysvallat ja Kiina sotkeutuvat sotaan.
Sodan jälkeen presidentti Kim Il-Sungin kommunistinen Pohjois-Korea ottaa vastaan apua Kiinalta ja Neuvostoliitolta mutta eristäytyy muuten ulkomaailmasta.
1960-luku Pohjois-Korean talous kasvaa Neuvostoliiton ja Kiinan tuella nopeammin kuin Etelä-Korean.
1970-luku Pohjois-Korean talouskasvu tyrehtyy, kun Kim Il-Sung riippumattomuuspyrkimyksissään ohjaa voimavarat sotavarusteluun ja jättiläismäisen armeijan ylläpitoon.
1991 Neuvostoliitto sortuu, apuvirrat Pohjois-Koreaan katkeavat. Talous romahtaa.
1994 Pohjois-Korean presidentti Kim Il-Sung kuolee. Vallan perii hänen poikansa Kim Jong-il.
1996
Pohjois-Koreassa alkaa miljoonia uhreja vaativa nälänhätä.
1998 Pohjois-Korea tekee ensimmäisen ydinohjuskokeen.
2006 Pohjois-Korea tekee toisen ydinohjuskokeen.
2007 Kim Jong-il lupaa sulkea ydinlaitoksen vastineeksi talous- ja energia-avusta. 
2008 Koreoiden välit huononevat nopeasti vuoden lopulla, kun Etelä-Korean uusi presidentti Lee Myong-bak sanoutuu irti päivänpaistepolitiikasta ja sitoo Pohjois-Korean talousavun ihmisoikeuksiin ja ydinaseneuvotteluihin. Pohjois-Korea katkaisee kaiken yhteistyön ja sulkee rajansa.


15.8. 1948 Yhdysvaltain miehitysalue julistautuu Korean tasavallaksi.
1953 Koreat solmivat aselevon. Aselepolinja vedetään vuoden 1945 jakolinjaa pitkin 38. leveyspiirille.
Presidentti Syngman Rheen johtama Etelä-Korea lähtee eteenpäin Yhdysvaltain talousavun turvin.
Etelä-Koreassa sotilaskaappauksella valtaan noussut Park Chung-hee uudistaa talouselämää kehittämällä teollisuutta ja ulkomaankauppaa.
Etelä-Korea alkaa vähitellen nousta maailman johtavien teollisuusvaltioiden joukkoon.
1992 Kim Young-sam valitaan Etelä-Korean ensimmäiseksi siviilipresidentiksi yli 30 vuoteen. 
1998 Etelä-Korean presidentti Kim Dae-jung aloittaa "päivänpaistepolitiikan", jolla hän tähtää lähentymiseen Pohjois-Korean kanssa. Talous-, kulttuuri- ja matkailuyhteistyö käynnistyy.
2000 Kim Dae-jung saa liennytyspolitiikastaan Nobelin rauhanpalkinnon.
Edeltäjänsä liennytyspolitiikkaa jatkava Etelä-Korean uusi presidentti Roh Moo-hyun matkustaa Pohjois-Koreaan allekirjoittamaan rauhanjulistuksen, jonka tavoitteena on rauhansopimus.
2009 Koreoiden suhteet ovat huonoimmillaan sitten Korean sodan. Toukokuussa Pohjois-Korea tekee ydin- ja ohjuskokeen. Kesäkuussa se sanoutuu irti aseleposopimuksesta ja Kim Jong-il ilmoittaa valinneensa seuraajakseen nuorimman poikansa Kim Jong-unin. YK kiristää Pohjois-Korean vastaista kauppasaartoa.



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018