Tulevaisuudessa on vaihtoehtoja, mutta jos haluat pelata varman päälle, vaihda auto pieneen ja pihiin ja aja silläkin vähemmän.


vaihda auto pieneen ja pihiin ja aja silläkin vähemmän.



Bensa-asema näyttää samanlaiselta kuin parikymmentä vuotta sitten, 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Näkyy pari pumppuakin polttoainepistooleineen.

Mutta jokin epämääräinen tunne sanoo, että olemme aikamatkalla tulevaisuudessa. Selkisi! Missään ei tunnu bensiinin hajua, joka oli niin tyypillistä öljyn aikakaudelle.

Polttoainepumpuista tulee etanolia tai vetyä. Eniten näkyy kuitenkin sähköautojen latauspisteitä. Liikennekin näyttää toisenlaiselta. Henkilöautoja on suunnilleen saman verran kuin ennenkin, mutta ne ovat enimmäkseen kahden tai jopa yhden hengen kärryjä, jotka kulkevat pääasiassa sähköllä. Maaseudulla näkee isoja hybridiautoja, jotka käyttävät sähkön rinnalla vetyä tai etanolia tai biodieseliä, usein paikallisesti tuotettua.

Ydin-, tuuli- ja aurinkovoimaa, joka tuottaa sähköä liikenteen tarpeisiin, on rakennettu enemmän kuin kukaan uskalsi ennustaa. Rautatiet elävät renessanssia. Työelämä nojaa etäläsnäoloon, jonka tekniikoista puhuttiin jo 1900-luvun lopussa mutta joka yleistyi vasta, kun öljynsäästöohjelma rajoitti matkustamisen välttämättömään minimiin.

Öljystä on pystytty luopumaan lähes kivuttomasti, osin hyvän onnen, osin  kaukonäköisen politiikan ansiosta.

Onneksi tuotanto romahti vasta 2020-luvun alussa. Kulutusta ruvettiin leikkaamaan tarmokkaasti jo ennen vuotta 2010: ajamista vähennettiin ja autoja pienennettiin. Samalla kehitettiin öljyä korvaavia energialähteitä.
Tämä on yksi mahdollinen tulevaisuus, 2020-luvun onnellinen vaihtoehto.





Bioetanoli
Biodiesel
Maakaasu tavallisista lähteistä
Maakaasu metaanihydraateista
Biokaasu
Vety
Sähkö
Hiilipohjainen diesel

Vai tuleeko superlama?

Edessä on mielenkiintoisia, vaikka ei välttämättä miellyttäviä aikoja. Keski-ikäisten sukupolvi näkee öljyhuipun eli ajan, jolloin öljyn tuotanto alkaa laskea. Lapset, jotka nyt ovat päiväkodissa, ehtivät vielä todistamaan päivää, jolloin viimeinen öljylähde suljetaan.

Jos öljyn loppumiseen ei valmistauduta ajoissa, tulee kahdenkymmenen vuoden lamakausi, ennakoi Yhdysvaltojen energiaministeriön tilaama selvitys, niin sanottu Hirschin raportti. Pahimmillaan polttoainekriisi koettelisi paljon rankemmin kuin 1930-luvun lama ja olisi verrattavissa sodanaikaiseen pulaan.

Yhdysvaltojen tieteenedistämisseuran Science-lehti julkaisi viime vuonna luettelon 25 ongelmasta, joita tiede ei ole vielä ratkaissut. Luonnollisesti mukana olivat klassiset kysymykset, kuten: Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa?




Suomen oloissa yhden ihmisen ruokkiminen vaatii
0,42 hehtaaria peltoa.
Yksi etanoliauto tarvitsee 1,4 hehtaaria.







Harvoilla piisaa pinta-ala



Polttoaineita riittää - jos osaamme tehdä haaveista totta


Nykytekniikalla ongelmia on mahdotonta ratkaista ilman polttoaineen
kulutuksen rajoittamista. Tutkimus tuo läpimurtoja, mutta kaikissa on sama rajoite:
uudet innovaatiot vaikuttavat merkittävästi vasta 10-20 vuoden päästä.


Geeneillä lisää biomassaa

Biotekniikka lupaa avata pullonkauloja biopolttoaineiden tuotannossa. Monet yritykset, kuten Genencor Kaliforniassa ja Iogen Ottawassa, kehittävät entsyymejä, jotka pilkkovat selluloosaa sokeriksi eli etanolin raaka-aineeksi. Tämä pienentää energian kulutusta.

Viljelymaan puutekaan ei monien maataloustutkijoiden mukaan ole ylivoimainen este. Berkeleyn yliopiston maatalousekonomian professori David Zilberman huomauttaa, että geeninsiirroilla on jo nyt lisätty maissin ja riisin satoja 80 prosenttia ja samalla vähennetty hyönteismyrkkyjen tarvetta 70 prosenttia. Hän arvioi, että lähivuosikymmeninä tavanomainen maatalousteknologia ja uusi bioteknologia yhdessä kykenevät lisäämään satoisuutta 200 prosenttia. Silloin voidaan tuottaa tarpeeksi ruokaa ja samaan aikaan vapauttaa noin puolet peltoalasta energiakasveja varten.


Öljyä gm-palmuista

Asiantuntijoiden mukaan erityisesti polttoainekäyttöön kehitettyjä gm-kasveja tulee markkinoille jo ennen vuotta 2010 (ks. Gm-kasvit tulivat - ja pysyvät?, Tiede 3/2006, s. 24-25). 

Monet tulevaisuuden tekniikat on ideoitu jo vuosikymmeniä sitten. Kemisti Melvin Calvin, joka 1964 sai Nobelin palkinnon fotosynteesin tutkimuksesta, selvitti 1980-luvulla mahdollisuuksia lisätä geenimuuntelulla hiilivetyjen tuotantoa kasveissa. Hän havaitsi silloin, että eräs brasilialainen palmulaji (Copaifera langsdorfii) tuottaa öljyä, joka kelpaa sellaisenaan dieselmoottorin polttoaineeksi.

Ehkä tulevaisuudessa kehitetään muuntogeeninen öljypuu, joka hotkii hiilidioksidia  tehokkaasti. Sitten tarvitsee vain valuttaa tankkiin polttoainetta puun kyljestä kuin mahlaa koivun rungosta. Huoltoasemien tilalle tulee tankkauspuistoja.


Nanosta tehoa kennoihin

Yhdistämällä bio- ja nanotekniikka on ehkä mahdollista joskus rakentaa uudenlainen vetytekniikka, jolla ei ole tavanomaisen vetytalouden heikkouksia.

Nanohiiliputkista toivotaan kevyttä ja lujaa varastorakennetta vedylle. Samoin uskotaan, että polttokennoissa tapahtuvia kemiallisia reaktioita voidaan tehostaa nanorakenteilla.

Brittiläinen tutkimusyhtiö Hydrogen Solar on jo kehittänyt vetykennon, joka muuttaa ohuen nanokidekalvon avulla auringon valoa suoraan vedyksi kahdeksan prosentin hyötysuhteella. Seitsemän neliömetrin aurinkovetykenno autotallin katolla tuottaisi Kalifornian auringossa vetyä niin paljon, että Mercedesin A-luokan auto pystyisi ajamaan 16 000 kilometriä vuodessa turvautumatta muihin voimanlähteisiin.


Levistä vetyreaktoreita

Nykyään monet laboratoriot ponnistelevat saadakseen kasvit tuottamaan vetyä. Yhdysvaltojen energiaministeriön alainen uusiutuvien energialähteiden tutkimuslaitos NREL tutkii mahdollisuuksia muuntaa hydrogenaasi-entsyymiä, joka ohjaa vedyn syntymistä sini- ja viherlevissä.

Nämä hajottavat valoreaktiossa vettä vedyksi ja hapeksi, mutta lisääntyvä happi pysäyttää reaktion. Tutkijat pyrkivät poistamaan entsyymin happiherkkyyden.
Toinen tapa tuottaa vetyä biologisesti on hajottaa selluloosaa. Tutkijat yrittävät muuntaa selluloosaa hajottavaa bakteeria Clos¬tridum thermocellumia niin, että vedyn tuotanto kasvaa.


Akkuun aurinkosähköä

Myös aurinkokennotekniikka paranee. Los Alamosin laboratoriossa ja NREL:ssä on havaittu, että pienet nanokiteet pystyvät saamaan yhdestä valohiukkasesta eli fotonista kaksi tai useampia elektronin ja aukon pareja, koska valon energiaa pystytään hyödyntämään leveämmällä taajuuskaistalla ja hukkalämpöä vähentämään. Jos näitä aivan perustutkimusvaiheessa olevia havaintoja pystytään teknisesti hyödyntämään, aurinkoenergian hyötysuhde paranee olennaisesti. Auringosta saadaan silloin sähköä joko sellaisenaan käytettäväksi tai hajottamaan vettä vedyksi ja hapeksi.


Meristä metaania...
Bio- ja nanotekniikalta odotetaan paljon, mutta yhtä ja toista mielenkiintoista tarjoavat myös "vanhat tieteet", kuten geologia. Insinöörit havaitsivat 1930-luvulla, että erikoinen jään ja metaanin seos, metaanihydraatti, tukki kaasuputkia pohjoisilla seuduilla. Alhaisessa lämpötilassa ja suuressa paineessa jää vangitsee metaanin sisäänsä (ks. Merten mahtava energialähde metaani, Tiede 8/2003, s. 40-43).

Metaani irtoaa hydraatista kuumentamalla ja sopii sellaisenaan auton polttoaineeksi. Käyttö hallitaan, sillä kaasuautoja on ollut liikenteessä jo pitkään. Periaatteessa on mahdollista rakentaa metaanitalous.
Ongelmana on metaanihydraattien louhiminen: jos metaanikaasu karkaa, kasvihuoneilmiö voi siirtyä turbovaihteelle. Merenpohjan "löystyminen" hydraatteja irrotettaessa voi myös johtaa valtaviin maanvyöryihin.


...tai levädieseliä
Jos päädytään biomassaan, energiaa voi tuottaa myös vedessä. Havaijissa toimiva Natural Energy Institute on laskenut, että levistä 30-40 prosenttia on öljyä, joka voidaan jalostaa dieselpolttoaineeksi.  Meriä kannattaa suojella jo siksikin, että tulevaisuuden polttoaine kenties viljellään niissä.




Kimmo Klemola








Tulos on niin kuin lasketaan

David PimentelTadPatzek



Bruce Dalen





Lopputulos tappiollinen

Marcelo OliveiraBurtonVaughaninEdward Rykielin





Parempi pistää lämmitykseen

Tuula Mäkinen, Kai SipiläNils-Olof Nylund











Siirretään ongelma muille?








Kehitteillä biojen toinen polvi



Franz FischerHans Tropsch





Vety tulee - tai sitten ei

Vetytulevaisuutta tehdään jo,















Sähköauto vie pitemmälle















Takaisin hiilitalouteen?











Tankkaa vähemmän











Rasti oikea vaihtoehto












Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018