Tulevaisuudessa on vaihtoehtoja, mutta jos haluat pelata varman päälle, vaihda auto pieneen ja pihiin ja aja silläkin vähemmän.


vaihda auto pieneen ja pihiin ja aja silläkin vähemmän.



Bensa-asema näyttää samanlaiselta kuin parikymmentä vuotta sitten, 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Näkyy pari pumppuakin polttoainepistooleineen.

Mutta jokin epämääräinen tunne sanoo, että olemme aikamatkalla tulevaisuudessa. Selkisi! Missään ei tunnu bensiinin hajua, joka oli niin tyypillistä öljyn aikakaudelle.

Polttoainepumpuista tulee etanolia tai vetyä. Eniten näkyy kuitenkin sähköautojen latauspisteitä. Liikennekin näyttää toisenlaiselta. Henkilöautoja on suunnilleen saman verran kuin ennenkin, mutta ne ovat enimmäkseen kahden tai jopa yhden hengen kärryjä, jotka kulkevat pääasiassa sähköllä. Maaseudulla näkee isoja hybridiautoja, jotka käyttävät sähkön rinnalla vetyä tai etanolia tai biodieseliä, usein paikallisesti tuotettua.

Ydin-, tuuli- ja aurinkovoimaa, joka tuottaa sähköä liikenteen tarpeisiin, on rakennettu enemmän kuin kukaan uskalsi ennustaa. Rautatiet elävät renessanssia. Työelämä nojaa etäläsnäoloon, jonka tekniikoista puhuttiin jo 1900-luvun lopussa mutta joka yleistyi vasta, kun öljynsäästöohjelma rajoitti matkustamisen välttämättömään minimiin.

Öljystä on pystytty luopumaan lähes kivuttomasti, osin hyvän onnen, osin  kaukonäköisen politiikan ansiosta.

Onneksi tuotanto romahti vasta 2020-luvun alussa. Kulutusta ruvettiin leikkaamaan tarmokkaasti jo ennen vuotta 2010: ajamista vähennettiin ja autoja pienennettiin. Samalla kehitettiin öljyä korvaavia energialähteitä.
Tämä on yksi mahdollinen tulevaisuus, 2020-luvun onnellinen vaihtoehto.





Bioetanoli
Biodiesel
Maakaasu tavallisista lähteistä
Maakaasu metaanihydraateista
Biokaasu
Vety
Sähkö
Hiilipohjainen diesel

Vai tuleeko superlama?

Edessä on mielenkiintoisia, vaikka ei välttämättä miellyttäviä aikoja. Keski-ikäisten sukupolvi näkee öljyhuipun eli ajan, jolloin öljyn tuotanto alkaa laskea. Lapset, jotka nyt ovat päiväkodissa, ehtivät vielä todistamaan päivää, jolloin viimeinen öljylähde suljetaan.

Jos öljyn loppumiseen ei valmistauduta ajoissa, tulee kahdenkymmenen vuoden lamakausi, ennakoi Yhdysvaltojen energiaministeriön tilaama selvitys, niin sanottu Hirschin raportti. Pahimmillaan polttoainekriisi koettelisi paljon rankemmin kuin 1930-luvun lama ja olisi verrattavissa sodanaikaiseen pulaan.

Yhdysvaltojen tieteenedistämisseuran Science-lehti julkaisi viime vuonna luettelon 25 ongelmasta, joita tiede ei ole vielä ratkaissut. Luonnollisesti mukana olivat klassiset kysymykset, kuten: Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa?




Suomen oloissa yhden ihmisen ruokkiminen vaatii
0,42 hehtaaria peltoa.
Yksi etanoliauto tarvitsee 1,4 hehtaaria.







Harvoilla piisaa pinta-ala



Polttoaineita riittää - jos osaamme tehdä haaveista totta


Nykytekniikalla ongelmia on mahdotonta ratkaista ilman polttoaineen
kulutuksen rajoittamista. Tutkimus tuo läpimurtoja, mutta kaikissa on sama rajoite:
uudet innovaatiot vaikuttavat merkittävästi vasta 10-20 vuoden päästä.


Geeneillä lisää biomassaa

Biotekniikka lupaa avata pullonkauloja biopolttoaineiden tuotannossa. Monet yritykset, kuten Genencor Kaliforniassa ja Iogen Ottawassa, kehittävät entsyymejä, jotka pilkkovat selluloosaa sokeriksi eli etanolin raaka-aineeksi. Tämä pienentää energian kulutusta.

Viljelymaan puutekaan ei monien maataloustutkijoiden mukaan ole ylivoimainen este. Berkeleyn yliopiston maatalousekonomian professori David Zilberman huomauttaa, että geeninsiirroilla on jo nyt lisätty maissin ja riisin satoja 80 prosenttia ja samalla vähennetty hyönteismyrkkyjen tarvetta 70 prosenttia. Hän arvioi, että lähivuosikymmeninä tavanomainen maatalousteknologia ja uusi bioteknologia yhdessä kykenevät lisäämään satoisuutta 200 prosenttia. Silloin voidaan tuottaa tarpeeksi ruokaa ja samaan aikaan vapauttaa noin puolet peltoalasta energiakasveja varten.


Öljyä gm-palmuista

Asiantuntijoiden mukaan erityisesti polttoainekäyttöön kehitettyjä gm-kasveja tulee markkinoille jo ennen vuotta 2010 (ks. Gm-kasvit tulivat - ja pysyvät?, Tiede 3/2006, s. 24-25). 

Monet tulevaisuuden tekniikat on ideoitu jo vuosikymmeniä sitten. Kemisti Melvin Calvin, joka 1964 sai Nobelin palkinnon fotosynteesin tutkimuksesta, selvitti 1980-luvulla mahdollisuuksia lisätä geenimuuntelulla hiilivetyjen tuotantoa kasveissa. Hän havaitsi silloin, että eräs brasilialainen palmulaji (Copaifera langsdorfii) tuottaa öljyä, joka kelpaa sellaisenaan dieselmoottorin polttoaineeksi.

Ehkä tulevaisuudessa kehitetään muuntogeeninen öljypuu, joka hotkii hiilidioksidia  tehokkaasti. Sitten tarvitsee vain valuttaa tankkiin polttoainetta puun kyljestä kuin mahlaa koivun rungosta. Huoltoasemien tilalle tulee tankkauspuistoja.


Nanosta tehoa kennoihin

Yhdistämällä bio- ja nanotekniikka on ehkä mahdollista joskus rakentaa uudenlainen vetytekniikka, jolla ei ole tavanomaisen vetytalouden heikkouksia.

Nanohiiliputkista toivotaan kevyttä ja lujaa varastorakennetta vedylle. Samoin uskotaan, että polttokennoissa tapahtuvia kemiallisia reaktioita voidaan tehostaa nanorakenteilla.

Brittiläinen tutkimusyhtiö Hydrogen Solar on jo kehittänyt vetykennon, joka muuttaa ohuen nanokidekalvon avulla auringon valoa suoraan vedyksi kahdeksan prosentin hyötysuhteella. Seitsemän neliömetrin aurinkovetykenno autotallin katolla tuottaisi Kalifornian auringossa vetyä niin paljon, että Mercedesin A-luokan auto pystyisi ajamaan 16 000 kilometriä vuodessa turvautumatta muihin voimanlähteisiin.


Levistä vetyreaktoreita

Nykyään monet laboratoriot ponnistelevat saadakseen kasvit tuottamaan vetyä. Yhdysvaltojen energiaministeriön alainen uusiutuvien energialähteiden tutkimuslaitos NREL tutkii mahdollisuuksia muuntaa hydrogenaasi-entsyymiä, joka ohjaa vedyn syntymistä sini- ja viherlevissä.

Nämä hajottavat valoreaktiossa vettä vedyksi ja hapeksi, mutta lisääntyvä happi pysäyttää reaktion. Tutkijat pyrkivät poistamaan entsyymin happiherkkyyden.
Toinen tapa tuottaa vetyä biologisesti on hajottaa selluloosaa. Tutkijat yrittävät muuntaa selluloosaa hajottavaa bakteeria Clos¬tridum thermocellumia niin, että vedyn tuotanto kasvaa.


Akkuun aurinkosähköä

Myös aurinkokennotekniikka paranee. Los Alamosin laboratoriossa ja NREL:ssä on havaittu, että pienet nanokiteet pystyvät saamaan yhdestä valohiukkasesta eli fotonista kaksi tai useampia elektronin ja aukon pareja, koska valon energiaa pystytään hyödyntämään leveämmällä taajuuskaistalla ja hukkalämpöä vähentämään. Jos näitä aivan perustutkimusvaiheessa olevia havaintoja pystytään teknisesti hyödyntämään, aurinkoenergian hyötysuhde paranee olennaisesti. Auringosta saadaan silloin sähköä joko sellaisenaan käytettäväksi tai hajottamaan vettä vedyksi ja hapeksi.


Meristä metaania...
Bio- ja nanotekniikalta odotetaan paljon, mutta yhtä ja toista mielenkiintoista tarjoavat myös "vanhat tieteet", kuten geologia. Insinöörit havaitsivat 1930-luvulla, että erikoinen jään ja metaanin seos, metaanihydraatti, tukki kaasuputkia pohjoisilla seuduilla. Alhaisessa lämpötilassa ja suuressa paineessa jää vangitsee metaanin sisäänsä (ks. Merten mahtava energialähde metaani, Tiede 8/2003, s. 40-43).

Metaani irtoaa hydraatista kuumentamalla ja sopii sellaisenaan auton polttoaineeksi. Käyttö hallitaan, sillä kaasuautoja on ollut liikenteessä jo pitkään. Periaatteessa on mahdollista rakentaa metaanitalous.
Ongelmana on metaanihydraattien louhiminen: jos metaanikaasu karkaa, kasvihuoneilmiö voi siirtyä turbovaihteelle. Merenpohjan "löystyminen" hydraatteja irrotettaessa voi myös johtaa valtaviin maanvyöryihin.


...tai levädieseliä
Jos päädytään biomassaan, energiaa voi tuottaa myös vedessä. Havaijissa toimiva Natural Energy Institute on laskenut, että levistä 30-40 prosenttia on öljyä, joka voidaan jalostaa dieselpolttoaineeksi.  Meriä kannattaa suojella jo siksikin, että tulevaisuuden polttoaine kenties viljellään niissä.




Kimmo Klemola








Tulos on niin kuin lasketaan

David PimentelTadPatzek



Bruce Dalen





Lopputulos tappiollinen

Marcelo OliveiraBurtonVaughaninEdward Rykielin





Parempi pistää lämmitykseen

Tuula Mäkinen, Kai SipiläNils-Olof Nylund











Siirretään ongelma muille?








Kehitteillä biojen toinen polvi



Franz FischerHans Tropsch





Vety tulee - tai sitten ei

Vetytulevaisuutta tehdään jo,















Sähköauto vie pitemmälle















Takaisin hiilitalouteen?











Tankkaa vähemmän











Rasti oikea vaihtoehto












Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5205
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti