Miehen etusormen ja nimettömän suhdeluku on usein pienempi kuin yksi. Kuva: Wikimedia Commons
Miehen etusormen ja nimettömän suhdeluku on usein pienempi kuin yksi. Kuva: Wikimedia Commons

Jo yli 150 akateemista tutkimusta vihjaa, että sormiemme pituudet kertovat, millaisia lahjoja ja riskejä meillä on. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mikä vastaavuudet selittää.

Etusormeni on 7,2 senttimetriä, ja nimetön on millilleen yhtä pitkä. Näiden kahden sormeni suhdeluku – etusormen pituus jaettuna nimettömän pituudella – on siis tasan yksi. Tuloksen perusteella olen todennäköisesti nainen ja hetero, en saa polviini nivelrikkoa, en ole mestari urheilussa enkä loista matematiikassa.

Kuulostaa omalaatuiselta horoskoopilta, mutta väitteet perustuvat viidessä eri yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin - ja polvieni tulevaisuutta lukuun ottamatta voin itse vahvistaa niiden pitävän paikkansa.

Miten muka sormien pituus voi kertoa ihmisestä jotain muutakin kuin sen, että pitkä- ja sorjasormisen voi olla helpompi painella pianonkoskettimia kuin lyhytnäppisen?

Lyhyys viestii eri asioita

Samaa kummastelevat tutkijat. – Pidin sormien suhdeluvuista vedettyjä päätelmiä pelkkänä potaskana, ennen kuin näin todisteet omin silmin, tunnustaa psykologian dosentti Peter Hurd Albertan yliopistosta Kanadasta.

Hurdin mieli muuttui vuonna 2005, kun hänen tutkijaryhmänsä mittasi sormet 300 opiskelijalta ja sitten testasi heidän luonteenpiirteitään. Biological Psychology -lehdessä julkaistu analyysi paljasti muun muassa kytköksen aggressiivisuuteen: joukon väkivaltaisimmiksi osoittautuivat miehet, joiden etusormi oli suhteellisesti lyhyin. Naisilta samanlaista vastaavuutta ei löytynyt.

– Naisen nysä etusormi kielii liikunnallisista lahjoista, väittää Lontoon King’s Collegen lääketieteen professori Tim Spector British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Hän perustaa näkemyksensä tutkimukseen, johon osallistui 600 naispuolista kaksosta.

Tulosten mukaan etuormen pituus ja urheilusaavutukset kulkevat käsi kädessä. Kaikilla kärkituloksiin yltäneillä etusormi oli nimetöntä lyhyempi. Erityisen hyvin naiset pärjäsivät juoksemisessa ja muissa juoksutaitoa vaativissa lajeissa, kuten jalkapallossa ja tenniksessä.

Myös taudit menevät ristiin

Lyhyessä etusormessa on naisten kannalta myös varjopuolensa. Se näyttää ilmentävän alttiutta nivelrikkoon.

Tämä paljastui, kun Nottinghamin yliopiston tutkijat röntgenkuvasivat ja mittasivat lähes 2 000 nivelrikkopotilaan ja tuhannen verrokin sormet. Vaikka riskitekijät, kuten nivelvauriot ja liikunnan puute, otettiin huomioon, nimetöntä lyhyempi etusormi lähes tuplasi polvien nivelrikkoriskin naisilla.

Miehillä tilanne on päinvastainen: terveysongelmia ennustaa pitkä etusormi. Näin viestii Liverpoolin yliopiston tutkimus, jossa miesten sydänkohtausriski kasvoi etusormen pituuden mukana.

Linkkejä seksistä syömishäiriöön

Kaiken kaikkiaan sormien suhteista on julkaistu jo yli 150 akateemista tutkimusta. Niissä pituudet on yhdistetty edellä mainittujen ominaisuuksien ja riskien lisäksi muun muassa syömishäiriöihin, masennukseen, musikaalisuuteen ja koulumenestykseen – alakoulusta alkaen. Britannian Bathin yliopiston tutkijat ovat huomanneet, että lyhyt etusormi ennakoi jo seitsenvuotiailla hyvää menestystä matematiikassa mutta tavanomaista suoritusta luetun ymmärtämisessä.

Kalifornian Berkeleyn yliopiston tutkijat ovat onnistuneet yhdistämään sormien pituudet jopa seksuaaliseen suuntautumiseen.

Nature-lehdessä julkaistu raportti kertoo, että heteronaisten etusormi ja nimetön ovat tasamittaisemmat kuin lesbojen. Sama ilmiö näkyy myös miehissä – mutta vain, jos miehellä on useita vanhempia veljiä. Esikoisena syntyneiden homomiesten sormet ovat samanlaiset kuin heteromiesten.

Globaalit keskiarvot 0,96 ja 1

Lukuisista selvityksistä huolimatta yksikään tutkija ei edelleenkään tiedä, mikä sormia, alttiuksia ja taipumuksia oikein yhdistää.

– Se on faktaa, että etusormen ja nimettömän pituuden suhde on miehillä ja naisilla tyypillisesti erilainen. Miesten etusormi on tavallisesti lyhyempi kuin nimetön, naisten sormet taas ovat yleensä suurin piirtein samanpituiset, sanoo fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopistosta.

Topparin brittikollega, Keski-Lancashiren yliopiston psykologian professori John Manning on omien mittaustensa perusteella laskenut sukupuolille keskimääräiset sormien suhdeluvut eli 2D:4D-suhteet; kaavan D on peräisin englannin sanasta digit, ’sormi’.

Miesten luku on 0,96, eli miesten etusormen pituus on keskimäärin 96 prosenttia nimettömän pituudesta. Naisten luku on 1, eli useimmilla sormet ovat yhtä pitkät.

Globaalit keskiarvot eivät tietenkään päde jokaiseen naiseen tai mieheen, ja suhdeluvut vaihtelevat myös väestöstä toiseen. Jos Manningin tuloksia on uskominen, esimerkiksi meillä Suomessa naisilla on jopa miehiä miehisemmät sormet. Professorin suomalaisotos, joka sisältää muutamien kymmenien naisten ja miesten sormien pituudet, antaa naisten suhdeluvuksi 0,93 ja miesten 0,95, kun ne monessa muussa Euroopan maassa ovat kummillakin lähellä yhtä.

Teoria tarjoaa hormoneja

Vallitsevan otaksuman mukaan sormien pituudet vakiintuvat jo ennen syntymää. Tämä mielessään sormilogit ovat hakeneet suhteelliseen vaihteluun selitystä sikiönkehityksen aikaisista sukupuolihormonien pitoisuuksista.

John Manning esitti jo kymmenisen vuotta sitten hypoteesin, jonka mukaan keskeisellä nais- ja mieshormonilla on oma tehtävänsä: estrogeeni vaikuttaa etusormen ja testosteroni nimettömän kasvuun.

Näin ollen lyhyt etusormi kertoisi sikiön kehittyneen testosteronikylvyssä, kun taas pitkä paljastaisi estrogeenia olleen enemmän kuin testosteronia. Koska sikiöaikainen hormonialtistus kytkeytyy myös hedelmällisyyteen, sormien suhteesta olisi Manningin mukaan pääteltävissä itse kunkin aikuisiän lisääntymisterveys.

Turussa vedettiin vesiperä

Väitteen tueksi ei ole saatu pitävää näyttöä. Muiden muassa Jorma Toppari on kollegoineen tutkinut Manningin teoriaa niin Turussa kuin Tanskassa, mutta sormien pituuksista ei löytynyt kytköstä sen enempää poikavauvojen piilokiveksisyyteen kuin aikamiesten siittiöntuotantokykyyn, vaikka hormonien tiedetään vaikuttavan kumpaankin

– Valitettavasti, Toppari lisää. – Olisihan se kätevää, jos hormonaaliset häiriöt voisi nähdä heti kättelyssä.
Sormisuhteen mahdollista yhteyttä hedelmällisyyteen tutkii paraikaa myös Turun yliopiston ekologi Samuli Helle kollegoineen.

– Olemme ruotineet asiaa¬ monen eri tekijän suhteen kolmensadan eri-ikäisen suomalaisnaisen otoksesta, mutta linkkiä hedelmällisyyteen ja lapsimäärään ei ole löytynyt.

Ehkä sittenkin perimä

Manningin teeseille ei tule tukea King’s Collegen Tim Spectoriltakaan.

– Meidän tutkimuksemme mukaan kohdun olot vaikuttavat sormiin vain vähän. Sen sijaan pituus on vahvasti perinnöllistä, Spector selitti taannoin BBC:n uutisissa. – Tämä viittaa siihen, että nimenomaan geenit, eivät hormonit, ovat avainasemassa sormien pituuden säätelyssä.

Myös Jorma Toppari arvelee, että sukupuolten erilainen sormisuus saattaa selittyä geeneillä, jotka osallistuvat niin testosteronin ja estrogeenin tuotantoon kuin sormien kehitykseen. Tähän suuntaan viittaavat myös tuoreet tutkimukset, jotka vastoin aiempia oletuksia osoittavat, että sormien pituus säätyy vielä lapsuusvuosina.

Kiirehditty asioiden edelle

– Sormien suhteellisista pituuksista ei ole paljastunut mitään, millä olisi tieteellistä merkitystä tai mistä olisi yleistä hyötyä, Toppari summaa sormitutkimusten nykyisen saldon.

– Isoista otoksista voi halutessaan löytää kaikennäköisiä vastaavuuksia, mutta yksilöihin ne eivät suinkaan aina päde.

Samuli Hellekin ihmettelee intoa repiä railakkaita päätelmiä ihmisten sormista, vaikka edes sormien pituuden määräävää perusmekanismia ei tunneta.

– Asiaa olisi fiksuinta setviä ensin jyrsijöillä, hän huomauttaa - Ihmislaji on tällaisissa tutkimuksissa varsin kehno koekaniini.

Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2008.

 

Jos mittaat, mittaa millilleen!

Jos haluat laskea omien sormiesi suhdeluvun, tarvitset etusormesi ja nimettömäsi tarkan pituuden.

– Mittaa sormet oikeasta kädestä. Tutkimusten perusteella oikea käsi näyttää pituuserot vasempaa paremmin. Syytä ei tiedetä.

– Mittaa sormet päästä juuriuurteeseen. Monilla sormen tyvessä näkyy kaksi uurretta; käytä alinta.

– Tee mittaus – jos suinkin mahdollista – länkiharpilla. Se on vankkuudessaan tähän tehtävään paras väline.

– Mikäli olet harjaantumaton harpinkäyttäjä, skannaa tai kopioi kädestäsi kuva ja mittaa sormet siitä juuriuurteesta päähän.

– Jaa etusormen pituus nimettömän pituudella, ja saat suhdelukusi.

Näin opastaa Albertan yliopiston Peter Hurd, jolta pyysin ohjeita kaikille niille, joita oma sormisuhde kiinnostaa. Hän myös tähdentää ”ehdotonta tarkkuutta”.  Vaikkei kukaan kotona virallista tutkimusta teekään, koeta olla huolellinen sormenpään pehmeän kudoksen kanssa. Se pitää saada mitatuksi luonnollisessa asennossaan. Muuten tulos Hurdin mukaan auttamatta vääristyy.

 

Kämmen ja sormet syntyvät rinnan

Tutkijoilla ei ole vielä käsitystä siitä, miten sormien pituus säätyy, mutta käden kehitys tunnetaan hyvin. Näin kehitysvaiheet tiivistää Helsingin yliopiston kehitysbiologian professori Hannu Sariola:

– Käsi alkaa kehittyä 24 päivän iässä. Silloin alkion kaulan alueen alaosaan muodostuvat raajasilmut.

– Kasvun ohjat ottaa raajasilmun kärjessä sijaitseva paksuntunut pintasolukko, kärkiharjanne. Uloke lähettää signaalimolekyylejä, jotka käskevät silmun solut jakautumaan ja kerrostumaan kädeksi.

– Kun alkio saavuttaa viidennen kasvuviikon, melamaisesta käsilevystä kuroutuvat esiin raajan osat, olkavarsi, kyynärvarsi ja käsi.

– Samoihin aikoihin käden kärki alkaa pilkkoutua viideksi sormeksi signaalimolekyylien ohjauksessa.

– Ohjelmoitu solukuolema tuhoaa sormien välisen, turhaksi käyneen kudoksen. Kämmenen ja kämmenselän järjestymisen hoitaa alkion pintakerros, ektodermi.

– Raajojen rustot alkavat kehittyä viidennellä viikolla, ja luunmuodostus on vauhdissa seitsemännellä viikolla.