Noin joka sadas suomalainen sairastuu elämänsä jossakin vaiheessa skitsofreniaan. Nykyisin tiedetään, että mielen pirstoutumista on monenasteista ja -tyyppistä. Luulot tästä taudista voivat olla pelottavampia kuin tauti itse.




 TEKSTI: Mika Rautanen

Noin joka sadas suomalainen sairastuu elämänsä jossakin


vaiheessa skitsofreniaan. Nykyisin tiedetään, että mielen


pirstoutumista on monenasteista ja -tyyppistä. Luulot tästä


taudista voivat olla pelottavampia kuin tauti itse.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2005

"En ole uskoa silmiäni: sarjakuva muodostaa selvästi minulle tarkoitetun merkityksellisen viestin. Satunnaisen piirtäjän satunnainen ajatus tuntuu liittyvän olennaisesti minun elämääni. Suljen iltapäivälehden ja jään miettimään asiaa."

Ihminen kokee merkityselämyksiä päivittäin. Kun punainen liikennevalo vaihtuu vihreäksi, se on signaali kulkea vapaasti tien yli. Kun ystävä lausuu ääneen juuri ajattelemasi ajatuksen, tunnette ajattelevanne samoin.


Toisaalta samaan aikaan sattuu monia toisistaan riippumattomia tapahtumia, joita emme normaalisti pyri yhdistämään.

Jos punaisen valon vaihtuessa koira haukahtaa, emme jää miettimään näiden asioiden välistä mahdollista yhteyttä. Useimmiten ei myöskään tule vakavasti harkittua telepatian mahdollisuutta, vaikka tuntisi olevansa samalla aaltopituudella toisen kanssa.

Kuitenkin monen mielestä tv-ohjelmat sisältävät vain heille tarkoitettuja signaaleja tai suoria tiedonantoja. Pihavalon vilkkuminen oman silmäniskun tahtiin onkin salainen merkki.

Joukossamme elää ihmisiä, jotka kokevat normaalisti merkityksettömät yhteensattumat merkityksellisiksi ja mystisiksi. Heillä ympäröivän todellisuuden ja mielikuvituksen raja on alkanut hämärtyä.

"Olen purkanut radion ja palovaroittimen osiin. Olen joutunut välttelemään ihmisiä, koska tunnen omien ajatusteni leviävän, kaikuvan, elektronisten laitteiden välityksellä muiden ihmisten kuultaviksi. Joku tuntuu kääntelevän ja muuttavan ajatuksieni sisältöä. Välillä tuntuu, kuin päästäni häviäisi ajatus tai sinne tulisi ylimääräisiä lisää."

Noin joka sadas suomalainen sairastaa skitsofreniaa. Vuosittain noin kaksi tuhannesta sairastuu siihen ensimmäistä kertaa.

Skitsofreniaa, vanhalta ja epätäsmälliseltä nimeltään jakomielitautia, on aina pidetty hankalana sairautena. Paremmin kuvaava termi pirstomielisyys ei ole vakiintunut, eikä sekään kerro tarpeeksi. Skitsofrenialla on paha maine, minkä takia diagnoosin kuuleminen saattaa olla rankempi asia kuin itse sairastaminen.

Sitä mukaa kuin tieto skitsofreniasta on lisääntynyt, kuva tästä keskeisestä mielen sairaudesta on muuttunut. Taudin on havaittu olevan luultua monimuotoisempi ja monioireisempi ryväs kognitiivisen toiminnan ja jopa aistimusten vääristymiä.

Tulevaisuudessa sairaus on ehkä jaettava useampiin alaluokkiin kuin nykyisin. Tiedon lisääntyessä myös ennakkoluulojen olisi syytä muuttua.

"Minua vainotaan systemaattisesti. Olen joutunut kohtaamaan epäoikeudenmukaisuutta monella eri taholla hoitaessani asioitani. Minun ei haluta saavuttavan korkeampaa asemaa työpaikallani, vaikka olen pätevin. Minua sorretaan, ja mukana ovat työnantajien lisäksi ainakin sosiaalitoimisto ja työsuojeluviranomaiset."

Usein potilas on syvällä harhaluuloisen, jopa vainoharhaisen ajatus- ja kokemusmaailmansa sisällä. Toden ja epätoden erottaminen toisistaan voi siis olla hankalaa, vaikka yleinen toimintakyky saattaa muuten olla hyvä.


Kaikki hankaluudet eivät tietenkään ole kuviteltuja. Monen ihmisen naapuri aiheuttaa todellisia ikävyyksiä, eikä anopille haluta kertoa vitsiä, ettei ikää vain tule lisää. Moni kohtaa elämässään kohtuuttomia vastoinkäymisiä.


Psykoottisen ihmisen realiteetintestaus kuitenkin pettää jossakin vaiheessa. Asiat saavat merkityksiä, joita niillä ei normaalisti ole, tai kokemus omista kyvyistä muuttuu kaikkivoipaisuuden tunteeksi.

Tällöin mielenmaisema ei ole monimuotoinen ja rehevä kuten oikea, ympäröivä todellisuus. Mieltä tarkemmin kartoitettaessa saattaa yllättäen aueta laajoja puuttomia aukeita tai paljastua jyrkkiä rotkoja - jotakin odottamatonta ja maisemaan kuulumatonta. Mieli ei ole eheä.

Ihminen pyrkii luonnostaan välttelemään näitä poikkeavia saarekkeita ja siten suojelemaan itseään muiden arvostelulta. Apuna käytetään puolustusmekanismeja, joilla tiedostamatta estetään sisäisten ristiriitojen aiheuttamaa ahdistusta.





Skitsofrenia

- tarkoittaa sananmukaisesti jakomielisyyttä, mutta parempi luonnehdinta on minuuden hajoaminen


- aiheuttaa erityisesti aistiharhoja, harhaluuloja ja ajatusten hajanaisuutta


- puhkeaa usein teini-iässä tai hieman yli 20-vuotiaalla


- jää noin joka kolmannessa tapauksessa krooniseksi


- hoidetaan lääkkeillä, jotka auttavat useimpia.

Jukka Ruukki

Joskus ihminen ei lainkaan oivalla olevansa sairas. Tämä sairaudentunnottomuus on äärimmäinen keino välttää oman sisäisen maailman ja ympäristön välinen konflikti ja pitää pirstoutunut psyyke koossa.

Skitsofreenista kannattaa yrittää ymmärtää. On mahdollista liikkua toisen ihmisen mielenmaisemassa ja tehdä siitä havaintoja ja päätelmiä. Koettamalla ymmärtää ei pelkästään selvennä omia ajatuksiaan vaan myös vähentää tilanteeseen liittyvää molemminpuolista hämmennystä. Näin psykoottisuuden kohtaaminen esimerkiksi perheessä helpottuu.

"Keskushermostooni on asennettu laite, joka kontrolloi ja määräilee minua. Se antaa käskyjä päähäni ja muuttaa aistimuksiani. Välillä minulta otetaan hajuaisti pois tai sitä voimistetaan, välillä tuntuu kuin joku koskettelisi sisäelimiäni. En ole aina oma itseni, ja saatan nauraa surulliselle asialle ja itkeä ilman syytä."

Skitsofreniaan voi liittyä erilaisia ruumiillisiakin tuntemuksia. Sairas saattaa esimerkiksi kokea sukupuolielimissään epämääräistä kosketuksen tunnetta, jolloin hän tulkitsee se vihamieliseksi homoeroottiseksi eleeksi ja vihastuu tämän takia johonkin ulkopuoliseen henkilöön. Myös käsitykset omien raajojen mittasuhteista voivat muuttua.

Tunnereaktiot ovat usein tilanteeseen sopimattomia. Mieleen yllättäen tuleva huvittava ajatus saa naurahtamaan väärässäkin paikassa. Toisaalta tunteet myös latistuvat ja mielihyvän kokeminen vaikeutuu, jolloin ihminen alkaa passivoitua ja erakoitua.

Näköharhat ovat verraten harvinaisia muissa kuin alkoholin aiheuttamissa psykooseissa. Usein harha onkin vain väärintulkinta, kuten tutun esineen hahmottuminen hämärässä oudoksi ja pelottavaksi. Varsinaisten harhojenkaan kanssa eläminen ei välttämättä olennaisesti eroa normaalista elämästä.

Psykoottisen oireilun laajaan kirjoon sopii paljon harmittomia ja hallittavissa olevia sairauden asteita. Vain noin kymmenesosa ensi kertaa sairastuneista tarvitsee toivuttuaan apua päivittäisissä toiminnoissaan.




Tavallisen väen tauti

Luovuus ei edellytä skitsofreenisyyttä, mutta jotakin etua


skitsofrenia-alttiudesta lienee, koska se on ihmiskunnassa  niin yleistä.

Oscarilla palkittu elokuva “Kaunis mieli“ kertoo hullun neron tarinan. Matemaatikko John Forbes Nash sairastuu skitsofreniaan, ja miehen tieteellinen ura ja elämä heittävät häränpyllyä. Lopulta vuosikymmenien laitoskierre katkeaa, kun Nashin sairaus talttuu, ja hänet palkitaan nobelilla vuonna 1994.


Elokuva ei ole ensimmäinen, joka naittaa hulluuden ja nerouden. Vanha uskomus ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Skitsofreenikot eivät ole yhtään sen luovempia tai matemaattisesti lahjakkaampia kuin muut. Eikä lahjakkuus altista taudille. Sairastuneet ovat aivan tavallisia kansalaisia. Skitsofrenia on jopa hieman yleisempi alemmissa sosiaaliryhmissä.


Tauti kulkee suvuittain, mutta erityistä skitsofreniageeniä ei ole löydetty eikä ehkä koskaan löydetäkään. Alttius peritään, mutta kaikki alttiuden kantajat eivät sairastu.

Taustalla sikiöajan ongelmat

Laukaiseviksi ympäristötekijöiksi on monta tarjokasta. Erityisesti epäillään infektioita. Äidin raskauden aikana sairastama influenssa lisää selvästi lapsen vaaraa sairastua. Riskiin voivat vaikuttaa muutkin raskauden toiseen kolmannekseen ajoittuvat haitalliset tapahtumat. Toinen kolmannes on hermoyhteyksien muodostumisen kannalta kriittistä aikaa.


Seuraava vaaran paikka on synnytys. Sikiön hapenpuute on yhdistetty aikuisiällä puhkeavaan skitsofreniaan. Myös suurkaupungissa syntyminen ja kasvaminen lisää tautiriskiä. Tämä voi selittyä äidin suuremmalla alttiudella sairastua infektioihin. Myös kannabiksen käyttö nuorena on kytketty skitsofreniaan.


Sikiökauden ja syntymähetken kehityshäiriöt voivat selittää sairastuneiden keskushermostossa havaitut anatomiset poikkeavuudet. Skitsofreenikoilla on keskimääräistä pienemmät aivot. Se näkyy erityisesti ohimolohkoissa. Myös aivopuoliskoille tyypillinen epäsymmetria puuttuu.


Sairastuneilla havaitaan myös toiminnallisia muutoksia. Monilla heistä dopamiini-välittäjäaineen säätely on poissa raiteiltaan. Useat psykoosilääkkeet kahlitsevat juuri dopamiinin toimintaa. Tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että aivomuutokset kuuluvat pikemminkin sairauden syihin kuin seurauksiin.

Miksi tauti on niin yleinen?

Suomessa skitsofreniaa sairastaa noin 50000 ihmistä. Sitä esiintyy ilmeisesti kaikkialla maailmassa noin prosentilla väestöstä. Taudin säilyminen ihmiskunnassa on ihmetyttänyt. Sairastuneet avioituvat harvoin, ja he saavat keskimäärin kolmanneksen vähemmän lapsia kuin terveet, minkä olisi pitänyt evoluution myötä johtaa tautigeenien vähittäiseen häviämiseen. Selitys taudin sitkeyteen saattaa piillä siinä, että altistavat geenit myös suojaavat joiltakin vakavilta infektioilta.


Psykoottisten potilaiden sukulaisilla on muita vähemmän tiettyjä virustauteja. Skitsofreenikoilla todetaan puolestaan harvoin tulehtunut umpilisäke tai nivelreuma. Molemmat voi laukaista jokin virus.


On mahdollista, että laajalti levinneet skitsofrenian alttiusgeenit hyödyttävät koko ihmiskuntaa, koska ne lisäävät väestön vastustuskykyä. Teoria tukee vanhaa käsitystä skitsofreenikoista ihmiskunnan yhteisen taakan kantajina.

Asiantuntijana dosentti, ylilääkäri Hannu Lauerma Vankimielisairaalasta.

"Kuulin, miten joukko ihmisiä keskusteli minusta ja lopulta yksi antoi käskyn tulla rappukäytävään kello kaksi yöllä. Oletin äänien tulleen patterin välityksellä alakerran asunnosta, mutta yöllä paikalla ei ollut ketään."

Osa ihmisistä kuulee outoja ääniä ilman, että kyse on sairaudesta. Maassamme toimiikin vuonna 1996 perustettu Moniääniset-yhdistys, joka pyrkii tukemaan ja auttamaan tällaisissa tilanteissa.

Jos äänikokemus ei ole syntynyt ohimenevästi esimerkiksi huumeiden vaikutuksesta, kyseessä saattaa olla kroonisesti psykoottinen todellisuuden vääristymä.


Oudotkin kuuloelämykset voivat pohjautua johonkin aivan todelliseen ääneen. Ihminen saattaa tiedostamattaan liikutella äänihuuliaan ja näin puhua ajatuksiaan huomaamattaan. Myös jatkuvan korvien soimisen eli tinnituksen voi tulkita väärin, samoin hyvänlaatuisen verisuoniperäisen huminan korvissa.


Lisäksi cocktailkutsu-ilmiönä tunnettu tarkkaavaisuuden kohdistuminen saa ihmisen havaitsemaan oman nimensä äänten sorinan joukosta ja voi selittää osan vääristä havainnoista ja tulkinnoista.

Kuitenkin jatkuva kokemus syyttävistä äänistä saattaa johtaa ahdistukseen ja epätoivoisiinkin tekoihin. Viiltely ja itsemurhayritykset ovat avunhuutoja, joilla omien keinojen viestitetään olevan lopussa.

Selvää selitystä siihen, miksi äänet koetaan poikkeuksellisesti, ei ole olemassa.

"Jäin amfetamiinipsykoosiin. Pelkäsin hulluna tappajia ja kuljin kaupassa aina leipäveitsi kädessä. Kaikki ihmiset tuijottivat ja puhuivat minusta keskenään. Nykyään en mene minnekään ilman asetta."

Huumeiden käytön tiedetään edistävän alttiutta psykooseihin. Jopa kannabiksen on nyt todettu lisäävän riskiä sairastua skitsofreniaan.

Nykytietojen mukaan syynä on aivojen välittäjäainetasapainon muuttuminen. Teorian mukaan oirekuva johtuu liiallisesta dopamiinista hermosolujen kytköskohdissa eli synapseissa.

Dopamiiniteoria ei kuitenkaan yksin riitä selittämään sitä, miksi esimerkiksi toinen kaksosista sairastuu ja toinen ei: jos kyse olisi vain periytyvästä dopamiinin aineenvaihdunnasta, kaksosten tilanteen pitäisi olla ennustettavissa. Yhteiskunnallinen asema ja elinympäristö vaikuttavat olennaisesti yksilön tasapainoiseen kehitykseen. Yhdessä stressitekijöiden ja päihteiden väärinkäytön kanssa perinnöllinen alttius kuitenkin moninkertaistaa sairastumisriskin.

Olisi tärkeää, että psykoosia ennakoivat merkit tunnistettaisiin, mutta ikävä kyllä se ei ole aivan helppoa. Niihin kuuluu masentuneisuutta, syyllisyyden tunnetta ja laihtumista, ja muun muassa liiketottumukset muuttuvat, mutta nämä ovat myös yleisiä tapoja reagoida stressaaviin tilanteisiin. Ehkä vain asiantuntija erottaa, mistä on kyse. Jos apua ei anneta ajoissa ja psykoottinen prosessi pääsee puhkeamaan, se myös uusiutuu herkästi.

"Tunsin yllättäen olevani näkymätön ja aloin suunnitella kaikenlaista. Innostuneena ajattelin perustaa firman, koska näkymättömyydestä on monella alalla valtavasti hyötyä. Myöhemmin, kun hahmotin tilanteeni selkeämmin, ymmärsin olleeni jonkin aikaa aivan sekaisin, hassu."

Sairauden toteamisessa on pulmansa. Kuka voi asettaa selvät rajat todellisuudelle, joka kuitenkin on perimmiltään subjektiivinen kokemus? Milloin voidaan toimia vastoin yksilön itsemääräämisoikeutta? Välillä joudutaan tilanteisiin, joissa ihmisen oma ymmärrys ei enää riitä vaan tahdonvastaiset toimet ovat ainoa keino.


Jos tarvitaan lääkitystä, tavoitteena on normalisoida välittäjäaineiden horjunut tasapaino. Käytettävien neuroleptien on havaittu edistävän terveidenkin aivosolujen kasvua ja hyvinvointia. Pitäisikö neurolepteja siis antaa herkemmin, jo ennen varsinaisia oireita? Pitäisikö jokaista potentiaalisesti vaarassa olevaa auttaa etukäteen? Jopa vastoin omaa tahtoa? Tässä kuitenkin liikutaan jo kaltevalla pinnalla.

Mika Rautanen on lääketieteen kandidaatti ja on toiminut lääkärinä Turun Vankimielisairaalassa.


Lainaukset ovat sovellettuja katkelmia päivittäisestä potilastyöstä.

Aiheesta lisää: Mielenterverveyden keskusliiton sivuilla muun muassa äänien kuulemisesta ja Moniääniset-yhdistyksestä: http://www.mtkl.fi/tietopankki

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n potilasohje skitsofreniasta: http://www.kaypahoito.fi/

Netissä toimivan mielenterveysalan tuki- ja neuvontapalvelun sivuilla muun muassa tahdosta riippumattomasta hoidosta ja sen edellytyksistä: www.tukiasema.net/teemat/ongelmat.asp (ks. Väkisin sairaalaan)

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.