Kevytvärjäys vain piilottaa omaa sävyä, mutta kestovärjäys hävittää sen kokonaan.

Kun blondi värjää hiuksensa tummiksi, voisi ajatella, että vaaleisiin hiuksiin vain lisätään tummaa pigmenttiä. Mutta jos brunetti blondaa hiuksensa, minne tukan alkuperäinen tumma väri joutuu?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pitkävaikutteista värjäysmenetelmää käytetään.

Hiuksen oma väri pysyy taustalla

Lyhytaikaiset, sampoolla helposti pois pestävät väriaineet koostuvat suurista molekyyleistä, jotka eivät läpäise hiuksen kovaa, ulointa suomukerrosta. Tällä keinolla voi yleensä säätää hiusten omaa tai kestovärjättyä sävyä kirkkaammaksi.Esimerkiksi tiettyjä punaisia tai oransseja on vaikea saada muilla värjäysmenetelmillä.

Puolikestävän hiusvärin värjäävät molekyylit ovat niin pieniä, että ne pystyvät tunkeutumaan hiuksen uloimman kerroksen sisäpuolelle. Hiuksen alkuperäinen väri ei kuitenkaan katoa minnekään, vaan uusi väri voi vain jossakin määrin peittää hiuksen omaa väriä. Puolikestävä värjäys alkaa haalistua yleensä muutaman sampoopesun jälkeen.

Tai oma värimolekyyli pilkkoutuu

Kestovärjäyksessä hiuksen oma väri vaalennetaan hapettavalla aineella, esimerkiksi vetyperoksidilla, jota käytetään yhdessä emäksisyyttä lisäävän ammonium- tai kaliumsulfaatin kanssa. Nämä ainesosat auttavat hiuksen kuorikerrosta avautumaan niin, että vaalentavat ja värjäävät molekyylit pääsevät sisään.

Vetyperoksidi ja emäksisyyttä lisäävä eli alkalisoiva aine reagoivat hiusten sisällä, leviävät hiusten kuiturakenteita pitkin ja saavuttavat melaniinin, joka on tukan oma väriaine. Vetyperoksidi pilkkoo melaniinimolekyylit, ja väriaineet antavat hiuksille uuden värin.

Melaniini on itse asiassa yleisnimitys erilaisille ketjumaisille molekyyleille, jotka tuottavat hiusten värin. Melaniini on vastuussa myös muiden ihokarvojen sekä itse ihon väristä, ja se toimii pigmenttinä myös muilla eläimillä ja jopa kasveilla.

Kestovärjäys nimensä mukainen

Kestovärjäys on periaatteessa todellakin pysyvä, eli se ei haalistu eikä tukan alkuperäinen väri palaudu käsiteltyyn osaan hiuksia koskaan. Alkuperäinen väri palaa vain sitä mukaa kun hiukset kasvavat juuristaan luonnollisen värisinä.

Alkuperäinen väri on tietysti palautettavissa värjäämällä hiukset uudestaan, mutta kestovärjäyksestä on vaikeampi päästä eroon kuin luonnonpigmentistä.

Vetyperoksidi myös vanhentaa

Tuoreen Mainzin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ihmisen soluissa luonnostaan esiintyvä vetyperoksidi on puolestaan syypää hiusten harmaantumiseen ikääntymisen myötä.Vanhenemisen seurauksena ihmisen solut eivät kykene enää pilkkomaan vetyperoksidia vedeksi ja hapeksi yhtä tehokkaasti kuin nuorempana, jolloin sitä kertyy myös hiusten kasvupaikkoihin päänahassa, hiustuppiin.Hiustupissa vetyperoksidi hyökkää tyrosinaasientsyymin kimppuun hapettamalla yhden tämän entsyymin aminohapoista. Normaalisti tyrosinaasi käynnistäisi melaniinin tuotannon, mutta vetyperoksidin takia tämä hiuksen luonnollinen värjäytymisprosessi hyytyy lähtöruutuunsa.

.Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2009

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.