Tieto auttaa hyvinvointitutkijaa.
Ideana ei ole urkkia lampaiden salaisuuksia. Kun eläinten tunteista saadaan selko, niiden oloja on helpompi parantaa.




Eläinten hyvinvointitutkimus syntyi aikoinaan vastauksena siihen, että teollistunut maatalous oli muuttanut tuotantoeläinten olot monin tavoin ongelmallisiksi. Tutkimus keskittyikin aluksi mittaamaan stressiä ja kipua ja etsimään keinoja niiden vähentämiseen.

Vasta tällä vuosikymmenellä kehittyi eläinten myönteisten tunteiden tutkimushaara. Sen lähtökohtana on, että ymmärtämällä paremmin, millaisissa tilanteissa eläimet tuntevat mielihyvää, niiden oloja voidaan kohentaa myös lisäämällä hoitoon hyviä asioita eikä vain vähentämällä huonoja.


Vanha tuttu mieluisin

Ala on vielä paljolti perustutkimusta, ja siinä käytetään usein lampaita. Neurofysiologian professori Keith Kendrick Cambridgen yliopistosta on havainnut, että lampaat tunnistavat valokuvista tutut lammasyksilöt.

Jos uuhet eli naaraslampaat saivat valita, ne katselivat mieluiten pässien kuvia, etenkin hiukan vanhempien pässien. Aivojen magneettikuvauksissa näkyi, että kun lammas näki kuvan sellaisesta pässiyksilöstä, josta se tosielämässäkin piti, sen aivoissa aktivoituivat ne alueet, joiden tiedetään nisäkkäillä säätelevän mielihyväkokemuksia.

- Tunteita ei ole mahdollista mitata suoraan, vaan tutkija perustaa tietonsa hormonitoiminnan, aivotoiminnan ja käyttäytymisen yhdistelmään, luonnehtii professori Donald Broom, joka on hyvinvointitutkimuksen uranuurtaja Cambridgessa.

- Aivojen kuvaaminen antaa hyödyllistä tietoa, koska se paljastaa hyvin nopeatkin muutokset. Nykyiset mittauslaitteet kuitenkin edellyttävät eläimen pysyvän kuvaushetkellä liikkumatta, mikä rajoittaa käyttötilanteita.


Testattavina perustunteet

Tunnetutkimuksen eturiviin kuuluvat Ranskan maataloustutkimuslaitoksessa Inrassa työskentelevät Isabelle Veissier, Alain Boissy ja Lucile Greiveldinger.

Sähköpostihaastattelussa kolmikko kertoo, että heidän koejärjestelyissään lampaat reagoivat uusiin tilanteisiin johdonmukaisesti sen mukaan, missä määrin tilanteet vastaavat niiden odotuksia ja mieltymyksiä ja kuinka äkillisesti asiat muuttuvat.

Kun lammas tietää etukäteen, että jotain kivaa on tulossa, se tuntee mielihyvää jo odottaessaan. Jos palkinto vastaa odotuksia, niin kiva - ja vielä kivempi, jos se yllättäen onkin luultua isompi.

Tutkijat huomasivat myös, että jos kaksi eläintä saa saman määrän ruoka-annoksia päivässä, mutta toiselle ne tulevat kuin Manulle illallinen ja toinen puolestaan voi itse toiminnallaan vaikuttaa ruokailun ajankohtaan, jälkimmäinen eläin on tyytyväisempi.

Ranskalaiskolmikon mukaan lampaiden reaktiot eri koetilanteissa vastaavat  samaa logiikkaa kuin ihmistenkin siltä osin kuin kokeissa on mahdollista tuntea neljää perustunnetta: iloa, surua, pelkoa ja suuttumusta. Sen sijaan tunteiden monimutkaisempia yhdistelmiä, kuten häpeää tai "mitähän tuokin mahtaa minusta ajatella", ei lampaiden maailmasta näytä löytyvän.


Parantamista vielä paljon

Donald Broom kertoo, että kasvanut ymmärrys eläinten käyttäytymisestä ja tuntemusmaailmasta on jo saanut aikaan parannuksia niiden elinoloissa. Suurin kehitys on tapahtunut lemmikkieläinten hoidossa.

- Myös tuotantoeläinten oloja koskevassa lainsäädännössä on otettu joitain edistysaskelia. Siat esimerkiksi hinkuvat tonkimaan irtonaisia maa-aineksia kärsällään, ja tämän havainnon vahvistaminen tutkimuksen keinoin vaikutti lainsäädäntöön, jonka mukaan sikojen olisi saatava karsinoihinsa olkia.

Maataloudessa muutokset ovat kuitenkin jääneet paljon vähäisemmiksi kuin lemmikkien hoidossa. Koe-eläintenkään arkea tutkimukset eivät juuri ole helpottaneet muualla kuin hyvinvointitutkijoiden omissa laitoksissa.

Koerotat, -kanit ja muut eläimet majoitetaan yhä huomattavan pieniin häkkeihin tai kaukaloihin, joissa ei välttämättä ole kuivikkeita, piilopaikkoja tai ylipäätään mitään muuta kuin itse eläimet. - Vaikka käyttäytymistä ja aivotoimintaa on tutkittu paljon rotilla ja muilla koe-eläimillä, niiden olojen parantamisessa tietoa on hyödynnetty vasta vähän, Broom huomauttaa.


Helena Telkänranta on eläin- ja ympäristöaiheisiin erikoistunut tiedetoimittaja ja tietokirjailija sekä Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.