Onko eri maiden romaneilla jokin yhteinen alkuperä, ja mistä juontaa halu erottautua valtaväestöstä?


ja mistä juontaa halu erottautua valtaväestöstä?




Helsingin Aleksilla slovakialaiset, romanialaiset ja moldovalaiset romanit myyvät kukkia ja koruja. Jotkut heistä kerjäävät polvillaan rukousasennossa: pitävät kä­siään yhdessä kasvojen edessä ja katsovat alaspäin pää kallellaan kuin klassisessa maalauksessa.

Brasovin kaupungissa Romanian Transilvaniassa noin joka neljäs asukas on romani. Muuan äiti taluttaa aamupäivällä kolme kouluikäistä lastaan kerjäämään kadunkulmiin. Esikoisella on haitari, ja hän soittaa hyvin. Illansuussa äiti hakee heidät. Missä välissä lapset pääsevät kouluun?

Pohjois-Ranskassa Lillen kaupungissa on joitakin vuosia sitten alettu pitää romanilapsille kouluja busseissa, jotka seuraavat asuntovaunuleirejä. Sosiaalipolitiikan tutkijan Delphine Bruggermanin kolme vuotta sitten kirjoittaman raportin mukaan bussin ovi suhahtelee tiheään:

Seitsemänvuotias Bianca tulee myöhässä: "Mun piti tiskata." Sitten yhdeksänvuotias Lucie nousee paikaltaan, sanoo: "Mä lähden hakeen Melissaa", ja palaa kohta: "Eikun Melissa peseekin ensin tukkansa, se tulee pian."
Lapsilla ei ole yhteistä aikakäsitystä keskenään saati opettajan kanssa. "He hahmottavat tilan, ajan ja paikan niin eri tavalla kuin me." Opettajat ovat ottaneet tavakseen vetää verhot bussin ikkunoiden eteen, jotta lapset eivät katselisi koko ajan ulos. Bussin ulkopuolella romanileiri jatkaa elämäänsä, äidit ja pikkusisaret koputtelevat ohi mennessään ikkunoihin: "Hei-hei." Joskus lapset vetävät itse verhot eteen.


Kiertolaiskouluja 2000-luvun Euroopassa? Yleensä koulu on paikka, johon lapset tulevat, mutta tässä tapauksessa koulu tulee lasten luokse. Pitääkö romanien välttämättä toimia eri tavoin kuin valtaväestö?


Saattoivat vaeltaa Intiasta

Romanitutkimusta jo miltei neljäkymmentä vuotta tehnyt kulttuuriantropologi ja Helsingin yliopiston dosentti Anna-Maria Viljanen on tyytyväinen kuullessaan, että Lillessä kaupunki ottaa lusikan kauniiseen käteen ja järjestää kouluja romanien luokse. Yleistyksiä on silti syytä jarrutella: - Ei ole olemassa mitään yhtä romanikansaa tai yhtenäistä romanikulttuuria.

Tiedetään, että Eurooppaan saapui vaeltelevia ryhmiä Luoteis-Intiasta yli tuhat vuotta sitten. - Käytännössä romanien vaelluksesta Intiasta Eurooppaan on kuitenkin tullut kertomus, jossa faktat, olettamukset ja myytit sekoittuvat, Viljanen toteaa. - Aina ei tiedetä, keistä edes puhutaan.

Suomessa ei vielä 1970-luvulla romanien keskuuteen ollut yleisesti levinnyt käsitystä, että he olisivat intialaista sukujuurta. Tuolloin he pitivät itseään Israelin kadotettuna heimona.

Romanien tulosta kerrottaessa mainitaan yleensä kreetalaisen fransiskaanimunkin Simon Simeoniksen kirjaama havainto vuodelta 1322. Hän kuvailee kiertolaisia, jotka väittivät olevansa Nooan kiroamaa Haamin sukua.
Romanien historian suureen kertomukseen kuuluu myös käännekohta, jossa romanit ikään kuin löydettiin 1700-luvun puolivälissä. Silloin kielentutkijat havaitsivat, että heidän keskenään puhumansa kieli on sukua muinais-Intian sanskritille.

- On kuitenkin mahdotonta tietää, ovatko vanhimmissa kirjallisissa kuvauksissa esitetyt vaeltajat olleet nykyromanien esi-isiä vai oliko kyseessä jokin muu havainnontekijälle outo joukko, Viljanen korostaa. - Ja se, mitä kieltä ihmiset puhuvat, ei yksistään riitä ratkomaan sitä, mistä he ovat kotoisin.


Nykyromanit ehkä Euroopasta

Romanien yhteistä alkuperää epäilevät esimerkiksi antropologit ja sosiaalihistorioitsijat brittiläinen Judith Okely ja hollantilainen Leo Lucassen. He esittävät, että eri maissa romaneiksi nimitetyt ryhmät periytyvät liikkuvien ammattien harjoittajista, jotka esiintyivät romaneina saadakseen näiden liikkumisvapauksia.

Eräänlaisia wannabe- tai feikkiromaniryhmiä on Euroopassa yhä: muun muassa Britannian Travellers ja Pohjois-Euroopan kiertelevä vantefolk.

Monien romanien eurooppalaisen alkuperän puolesta puhuu myös se, että Intiasta tulleet toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajat olisivat tuskin osanneet antaa alkuperästään raamatunhistoriallisia selityksiä esimerkiksi munkki Simeonikselle. Varhaisissa lähteissä romanit vaikuttavat tunteneen Euroopan aivan liian hyvin.

Entä romanikieli? Ehkä Euroopassa kiertelevät eri ryhmät ovat vain omaksuneet sen versioita yhteiseksi kielekseen.

Moni valtaväestön mielestä eksoottinen piirre voi olla perua maan ja lähialueiden omasta historiasta. Helsingissä jo monta sukupolvea asuneet romanit sanovat "mie" ja "sie". Se on murretuliainen Karjalasta, joka oli viime sotiin saakka maamme romanien keskeisimpiä asuinseutuja. Monet lapsen syntymään liittyvät perinteet muistuttavat 1800-luvun yleisiä maaseututapoja. Tuolloin romaninaisen ja suomalaisen valtaväestön talonpoikaisnaisen asutkin olivat samankaltaisia. Romanihameiden musta plyysikangas otettiin käyttöön vasta 1920-luvulla.

Tapaa tarkastella romaneja on ruokkinut myös orientalismi, harrastelijoiden ja tutkijoidenkin taipumus nähdä itä kiehtovampana kuin länsi: yhtäältä viisaampana ja ylevämpänä, toisaalta takapajuisena ja järkiajattelulle aukeamattomana.

Romanit itsekin pönkittävät eksoottisuuttaan sillä, että heille on tärkeää olla aitoja ja alkuperäisiä. - Kun eri maiden romanit kohtaavat, he alkavat väitellä siitä, Viljanen kertoo. Ruotsin romaneille Suomen romanit ovat primitiivisiä. Ja kun Suomeen alkoi tulla romaneita Slovakiasta ja Romaniasta jo vuosia sitten, Suomen romanit ottivat asiakseen kertoa, että täällä tulee olla kunnolla.


Pakistanissa kielisukulaisia

Olisi houkuttelevaa vertailla Luoteis-Intian oletetun alkukodin nykykulttuureja romanikulttuureihin. Mielekästä se ei ole, sillä tahoillaan väestöt ovat eläneet yli tuhannen vuoden ajan täysin erilaisissa ympäristöissä. - Nyky-Intiassa ei ole mitään intialaista verrokkiryhmää, alkuromaneita, joihin Euroopan romaneita voisi suoraan rinnastaa, Viljanen toteaa.

Toisaalta Intian tutkijoille tuhat vuotta ei ole pitkä aika. Helsingin yliopiston indologian emeritusprofessorin Asko Parpolan mukaan nykyisessä Pohjois- ja Koillis-Pakistanissa on useitakin kansoja, joiden kielet ovat lähellä Euroopan romanikieliä ja jotka muistuttavat esimerkiksi Suomen romaneita. Tällaisiin kansoihin kuuluvat vaikkapa loharit, jotka kiertelevät härkävankkureilla ja toimivat rautaseppinä ja muusikoina.

Pohjois- ja Koillis-Pakistanin alueen kielet, kuten domaaki, ovat tulvillaan samaa indoarjalaista sanastoa, vahvistaa Helsingin yliopiston indologian dosentti Bertil Tikkanen. Kielellinen etäisyys domaakin ja Suomessa puhuttavan romanikielen välillä on samaa luokkaa kuin etäisyys ruotsin ja saksan välillä.


Nimi juontuu musiikista

Romanien itse itselleen antama nimitys rom juontuu sanskritin sanasta dom tai domba. Se tarkoittaa alhaiseen kastiin kuuluvaa ihmistä, joka elättää itseään musiikilla. Dom on myös sanassa domaaki. - Kaikkien romanikielten tai -kansojen nimet, kuten rom Euroopassa, lom Armeniassa tai doom Syyriassa, ovat johdettavissa samasta sanskritilaisesta kastinimestä dom(b)a, Tikkanen kertoo.




Monta nimeä


Vaikka osa Suomen romaneista käyttää itsestään nimitystä mustalainen, se on toisaalta leimautunut haukkumasanaksi, ja siksi esimerkiksi vähemmistövaltuutettu ei suosittele sen käyttämistä. Suomen romanit kutsuvat itseään myös nimellä tumma, romanikielellä kaale.

Englanninkielinen sana gypsy, espanjan ja portugalin gitano ja ranskan gitan juontuvat siitä, että keskiajalla mustalaiset kertoivat kysyttäessä tulevansa Egyptistä. Myytin taustalla saattaa olla Gype-niminen vuori Kreikan Peloponnesoksella. Italialaiset ohi matkanneet kutsuivat paikkaa "pikku Egyptiksi" ja vuoren juurella asuvia romaneja vastaavasti egyptiläisiksi.

Ranskan tzigane ja saksan Zigeuner ovat alkuperältään epävarmoja. Yhden käsityksen mukaan ne juontuvat kreikan sanasta athiganoi, jonka merkitys on ’he, joita ei saa koskettaa’. Sanaa käytettiin kerettiläisistä, ja sillä kuvattiin 1000-luvulla Konstantinopolissa kiertelevää joukkoa, joka oli "Simon Taikurin" jälkeläisiä.

Brasilian portugalissa tunnetaan 1800-luvulta tuleva nimitys calon, joka kaaleen tavoin periytyy romanikielen tummaa tarkoittavasta sanasta.

Suomen kielen sana boheemi tulee ranskan sanasta bohème, jolla aikoinaan on tarkoitettu Böömistä eli nykyisen Slovakian alueelta saapuneita romaneja.



dom


Vaikeuksissa keskiajalta asti

Romaneilla ei ollut helppoa keskiajan Euroopassa, kun vauraus kasvoi ja rajoja alettiin vartioida. Valtaapitäville oli tärkeää saada alamaiset pysymään paikoillaan, jotta voitiin kantaa veroa ja kutsua miehiä aseisiin. Kiertolaisuus oli laeilla kiellettyä, ja liikkumiseen piti saada lupa ruhtinailta ja korkea-arvoisilta vallanpitäjiltä.

Romanit esiintyivät usein pyhiinvaeltajina: he kertoivat itse paavin määränneen heidät kiertämään rangaistukseksi siitä, että he turkkilaisten painostuksesta olivat luopuneet kristinuskosta Egyptissä. He saattoivat myös kertoa olevansa kansaa, joka oli ristiinnaulinnut Jeesuksen ja kulki sovittaakseen tekonsa.

Suhteet paikallisväestöön kiristyivät. Romaneja syytettiin veronkierrosta, irtolaisuudesta, erilaisista rikoksista ja noituudesta. Vuonna 1489 Speyerin valtiopäivillä Saksassa romanit määrättiin karkotettaviksi. Siitä lähtien romanien historian voisi kirjoittaa listaksi vainoja, karkotuksia, joukkotuhoja, pakkosopeuttamista ja holhoamista.

1520-luvulla Kustaa Vaasa määräsi romanit karkotettaviksi Ruotsin valtakunnasta. Ensimmäiset dokumentit romaneista Suomen alueella kirjattiin Ahvenanmaan Kastelholmassa vuonna 1559. Siellä vouti pidätti romaniryhmän ja takavarikoi heidän hevosensa. Kuningatar Kristiina antoi vuonna 1637 käskyn, jonka mukaan kaikki valtakunnasta tavatut romanit piti hirttää.

1600-luvulla Suomen kenraalikuvernööri Per Brahe yritti asuttaa romaneja oman läänityksensä Kajaanin vapaaherrakunnan autioituville tiloille. Edellytyksenä oli, että romanit osallistuisivat itärajan puolustamiseen. Erämaatiloille pakkoasutetut romanit palasivat kuitenkin kiertolaisiksi.


Heikommilla kuin juutalaiset

Romanien ja juutalaisten välillä on joitakin yhtymäkohtia. Kumpikin tunnetaan kansana, joka elää hajaannuksessa eri puolilla maailmaa. Molempia on vainottu. Ulkopuolisen on vaikeaa muttei aivan mahdotonta liittyä romaniksi tai kääntyä juutalaiseksi. Sekä romanien että juutalaisten kulttuureissa arvostetaan yksilön valintoja ja ilmaisuvapautta. Kummatkin ovat erikoistuneet kaupankäyntiin ja käsitöihin. Elinkeinona Euroopassa on ollut yksityisyrittäjyys.

Kuitenkin nykyisen etnisen stereotypian mukaan juutalaiset ovat hyvin koulutettuja ja niittävät Nobelin palkintoja mutta romaneilta voi odottaa korkeintaan Idols-kandidaatteja. Miksi kävi näin, vaikka lähtökohdat olivat samankaltaiset?

Ranskalainen historioitsija Emmanuel Todd on esittänyt, että kun uskonpuhdistuksen jälkeen tavallisen kansan keskuuteen alkoi levitä lukutaito, juutalaiset omaksuivat sen nopeasti ja siitä tuli heitä yhdistävä ja muista erottava tekijä. Lukutaidon ja sen mahdollistaman oppineisuuden vuoksi heidän sosiaalinen ja taloudellinen asemansa lähti nousuun. Romanit valitsivat päinvastoin. Luku- ja kirjoitustaidon torjumisesta tuli yhteenkuuluvuutta lujittava tekijä.

Tämä ei ole niin kummallista kuin nykylukijasta voi kuulostaa. 1500- ja 1600-luvuilla ei ollut lainkaan itsestään selvää, että yhteiskunnan laitamilla kannattaisi innostua latinalaisista aakkosista, etenkään, kun lukutaito pitkään assosioitui vain kristinuskoon. Muun kuin kristillisen tekstin painaminen oli jopa kiellettyä. Lukutaitoon investoiminen tai opettelun torjuminen saattoi aikanaan olla yhtä mielivaltainen valinta kuin nykyään se, investoiko Nokian vai Soneran osakkeisiin. Kansatieteellisempi vertaus on vaikkapa sienten käyttö. Joissakin kulttuureissa sieniä syödään, toisissa ei, ei edes nälkäkuoleman partaalla.


Kadehditaanko elintapaa?

Keski-Euroopan maissa kaupunginjohtajat ovat nostaneet kätensä pystyyn romanien asunto-ongelmien edessä. Joitakin puistonosia ja pysäköintialueita on hiljaisella hyväksynnällä varattu odottamaan romanien asuntovaunuleirejä. Millaista itsevarmuutta ei-romaneilta vaatisikaan tehdä sama perässä: tulla ja panna leiri pystyyn ja lähteä jälleen. Jospa mustalaisvihaan liittyykin myös kateutta? Edustaako kauhisteltu verikoston perinne loogisinta ja inhimillisintä oikeustajua, joka ei tyydyty koivupaneloiduissa ja loisteputkilla valaistuissa oikeussaleissa, pykälän se ja se mukaan? Eräät ne tekevät kaiken itse.

- Ei romanikulttuuri ole anarkistista eikä sääntöjä ehdoin tahdoin rikkovaa, vaikka pääväestö kokee sen sellaiseksi, Anna-Maria Viljanen painottaa.

Romanit ovat mitä suurimmassa määrin riippuvaisia valtaväestöstä, sillä kukaan ei elä omavaraistaloudessa. Se, että romanit ovat säilyttäneet kulttuuriaan, on itse asiassa osoitus heidän sopeutuvuudestaan. He poimivat ympäristöstään sen, minkä katsovat itselleen tärkeäksi ja muokkaavat siitä itsensä näköisen. Sitä paitsi romaniuskin muuttuu koko ajan. Nykyromanit Suomessa ovat lukutaitoisia.

Mikseivät romanit omaksuessaan paikallisen kielen ja uskonnon omaksu saman tien kaikkea muutakin, mene valtavirran mukana ja sulaudu siihen? Eikö elämä olisi niin helpompaa? Mitä hyötyä romaneille on romaniudesta?

- Se on oikeastaan väärä kysymys, sillä ei kulttuurista välttämättä ole hyötyä, Viljanen vastaa. Yhteisyyden tunne kuitenkin auttaa monessa. - Viime kädessä romaneilla on toisensa, ja he saavat arvostusta ja huolenpitoa oman ryhmänsä sisältä.

Romaniäideillä on hyvin vähän synnytyksen jälkeistä masennusta, ilmeisesti siksi, ettei heitä jätetä yksin lapsen kanssa. Romanit katsovat itse olevansa moraalisesti vaativampia ja tiukempia kuin pääväestö, jossa ihmiset pukeutuvat epäarvokkaasti farkkuihin ikään ja sukupuoleen katsomatta ja jossa perheenisät voivat tappaa vaimonsa ja omat lapsensa. Viljanen on tutkinut pitkältä ajalta oikeuden pöytäkirjoja, ja niistä päätellen romanit tekevät äärimmäisen harvoin henkirikoksia oman perheen ja oman suvun sisällä.



Maaria Ylänkö on filosofian tohtori ja vapaa toimittaja, joka asuu Ranskassa.


Tietoja artikkelia varten antoi myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kimmo Granqvist, joka on kirjoittanut kirjan Suomen romanin äänne- ja muotorakenne (Suomen Itämainen Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007).

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018