Suomalaisista kuukausien nimistä monet ovat sillä lailla läpinäkyviä, että kuka tahansa suomen kieltä osaava ymmärtää nimen yhteyden puheena olevaan vuodenaikaan: kesäkuussa on kesä ja lokakuussa on lokaa. Mutta mitä huhtikuussa on?

Mikä on huhti? No, huhti sellaisenaan ei olekaan mitään, sillä kysymyksessä on yhdyssanan alkuosana käytettävä erikoismuoto perussanasta huhta. Tämäkään tieto ei välttämättä auta pitemmälle, sillä huhdat eivät enää kuulu nykysuomalaisten kokemusmaailmaan.

Sukunimissä ja paikannimissä huhta-sana ei ole mitenkään harvinainen: Huhta, Huhtala, Huhtanen, Huhtinen, Huhtilainen, Huhtakallio, Huhtamaa, Huhtamäki, Huhtaniemi, Huhtasalo, Huhdanmäki, Huhdanpää ja niin edelleen. Myös Huhti esiintyy sekä itsenäisenä nimenä että nimien osana, esimerkiksi Huhtinen, Huhtilainen, Huhtikangas, Huhtiniemi. Karjalan ja Kainuun murteissa länsisuomalaista huhta-sanaa vastaa pitkävokaalinen huuhta, joten siltä suunnalta löytyy Huhtasten asemesta Huuhtasia.

Yhdyssanan muotoiset nimet antavat vihjeen siitä, että huhta-sanan perusmerkitys liittyy jotenkin maastoon. Vanhasta kirjallisuudesta löytyy helposti lisävalaistusta. Siellä kerrotaan huhdanteosta, naurishuhdasta tai ruishuhdasta. Huhtia on siis tehty nauriiden ja rukiin kasvattamista varten. Ja missä niitä on ennen vanhaan kasvatettu?

No kaskessapa tietysti! Nuorin polvi saattaa nyt kysyä, mikä on kaski, mutta suomalaisten suuri enemmistö sentään vielä tietää ja muistaa, että kasket ovat polttamalla raivattuja viljelysmaita. Viittaus tekotapaan piilee myös itse sanassa: huhta on vanha arjalainen laina, joka on alkukielessä partisiippimuoto palamista merkitsevästä verbistä.

Suomen murteissa huhta on tarkoittanut erityisesti havumetsään raivattua kaskea. Suuret puut oli hyvä kaataa keväällä sellaiseen aikaan, jolloin elämä runkojen sisällä virtasi säästöliekillä mutta aurinko lämmitti, kevättuuli kuivatti ja suuri osa lumesta oli jo sulanut pois. Silloin kaadetut rungot kuivuivat nopeasti polttamiskuntoon. Huhtikuu oli siis paras huhdantekokuu. MOT.

Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

 Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2008

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.