Ani harva jää rokottamatta. Yli 95 % 6-18 -vuotiaista suomalaisista on saanut MPR-rokotteen, joka suojaa tuhka- ja vihurirokolta sekä sikotaudilta. Kuvitus Matti Berg.
Ani harva jää rokottamatta. Yli 95 % 6-18 -vuotiaista suomalaisista on saanut MPR-rokotteen, joka suojaa tuhka- ja vihurirokolta sekä sikotaudilta. Kuvitus Matti Berg.
Kattavuus vaihtelee kunnittain.
Kattavuus vaihtelee kunnittain.

Nopeimmin iskee tuhkarokko, eikä se ole harmiton lastentauti.

Se lähti liikkeelle yhdestä yskäisystä. Kouluruokailuun osallistunut poika oli aamulla valittanut äidilleen huonovointisuutta, mutta kuitannut sen matkaväsymykseksi. Takana oli hauska, joskin rankka hiihtoloma Ranskan Alpeilla.

Ruokatunnilla pojan nuha vain pahentui, ja kohta ensimmäiset pärskeet levisivät ryöppynä ympäri ruokalaa.

Lopputulos: pojalla todettiin tuhkarokko, jonka hän ehti levittää 22 kaveriinsa ja nämä edelleen kotijoukkoihinsa. Yhteensä 50 ihmistä sairastui, ja pari oli menehtyä.

Tarkemmassa tutkinnassa virus osoittautui lomatuliaiseksi. Syy ärhäkkään epidemiaan oli sen sijaan kotoperäinen: valtaosalta sairastuneista puuttui rokotus.

Tarina on kuvitteellinen, mutta mahdollinen, jos rokotusinto Suomessa laskee nykyisestä. Monin paikoin Euroopassa lasten rokottamiseen suhtaudutaan vältellen, ja tuhkarokkoepidemiat ovat pysyvä riesa.

Tuhkarokkoon voi kuolla

Suomalaislapsista noin 95 prosenttia saa yhä kaikki kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat seitsemän rokotetta. Niiden ansiosta meil­lä sairastutaan harvoin kurkkumätään, hinkuyskään, sikotautiin, tuhkarokkoon tai muihin rokotteilla lannistettuihin tauteihin. Suomessa tavattava tuhkarokko tulee yleensä ulkomailta, mutta viime vuosina on todettu myös joitakin kotimaassa hankittuja tartuntoja.

Runsaat 30 vuotta sitten oli toisin. Pahimpina epidemiavuosina kotoperäinen tuhkarokko kaatoi vuoteeseen 30 000 lasta ja aikuista.

Tuhkarokko olisi paluumuuttajista pahin, koska sitä on hankala suitsia. Se leviää paitsi kosketuksesta myös ilmateitse ihmisestä toiseen tehokkaammin kuin pelätty influenssa. Yksi sairastunut voi helposti tartuttaa parissa päivässä 20 muuta. Influenssassa luku on kaksi.

Eikä tuhkarokko ole mikään harmiton lastentauti. Sairastuneista osa saa jälkitautina keuhkokuumeen, jotkut vielä vaarallisemman aivotulehduksen. Siihen kuoltiin Suomessakin, ennen kuin tuhka- ja vihurirokolta ja sikotaudilta suojaava MPR-rokote otettiin käyttöön 1982. Pistos suositellaan annettavaksi vuoden iässä ja uudestaan 6-vuotiaana.

Tuhkarokko olisi periaatteessa nujerrettavissa, koska ihminen on viruksen ainoa isäntä. Puutteellinen rokottaminen ja vilkkaat yhteydet maiden välillä pitävät huolen siitä, että viruksia on jatkuvasti liikkeellä.

Lauma antaa suojaa

Riittävän kattava rokottaminen varjelee taudilta niitä, jotka jäävät syystä tai toisesta rokottamatta, ja niitä, joihin rokote ei tehoa täydellisesti. Laumasuoja estää viruksia kiertämästä ja iskemästä suojattomiin.

Joka vuosi tuhatkunta lasta jää ilman riittävää suojausta. Näin taudille alttiita kertyy väestöön hiljalleen.

Suomessa varsinainen rokotuksista kieltäytyminen on edelleen suhteellisen harvinaista. Rokotuksia välttelee joka 20. perhe, ja täyskieltäytyjiä on on 1–5 tuhannesta.

Lauman suojaan jättäytyminen on houkutteleva, mutta kestämätön valinta niin yksilölle kuin yhteisölle. Yksikin rokottamaton väestössä aiheuttaa vaaran muille. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan jokainen tuhkarokkorokotteeton prosentti kasvattaa rokotettujen sairastumisriskin puolitoistakertaiseksi.

Kun tarpeeksi moni jättää rokotukset ottamatta, laumasuoja alkaa murentua ja taudit palaavat. Tuhkarokossa laumaimmuniteetin teho on tavallista vähäisempi, koska virus leviää niin liukkaasti.

Ei varaa lipsua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan laumaimmuniteetti pitää tuhkarokon Suomesta loitolla, kunhan rokottaminen säilyy nykyisellään. Kauhuskenaario voi toteutua, jos yli viisi prosenttia lapsista jää rokottamatta. Silloin taudille alttiita olisi riittävästi epidemian­ käynnistymiseen. Vielä siihen on matkaa, mutta lipsumiseen ei ole varaa.

Nykyinen 95 prosentin rokotuskattavuus katkaisee taudin siementen leviämisen Suomessa alkuunsa,  mutta muurin murentuessa tuhkarokko löytää helposti heikot kohdat. Se iskisi niihin, jotka ovat pelkän laumasuojan varassa: rokottamattomiin sekä niihin lapsiin ja aikuisiin, joiden immuniteetti ei ole pystynyt vastaamaan rokotteeseen. Tuhkarokosta tulisi taas jokavuotinen kuolonuhreja vaativa vitsaus.

Isommat epidemiat alkaisivat todennäköisesti niistä alueista ja kaupungeista, joissa suojaus rakoilee.

Aukotonta tutkimustietoa eri alueiden rokotuskattavuudesta ei vielä ole. Parhaillaan THL kuitenkin rakentaa yhdessä perusterveydenhuollon kanssa sähköistä rekisteriä, jonka avulla voidaan seurata rokotustilannetta kunnittain ja kaupunginosittain vaikka reaaliajassa.

Influenssa notkahtanut

Influenssarokotuksissa kattavuuden alamäestä on selviä merkkejä. Pikkulapsia rokotetaan kausi-influenssan varalta entistä harvemmin. Vielä jokunen vuosi sitten suojan sai melkein puolet, nyt enää viidennes. Euroopan tautikeskuksen  ECDL:n tavoite riskiryhmien eli lasten, raskaana olevien, iäkkäiden ja perussairaiden rokotuskattavuudelle on 75 prosenttia.

Syynä laskuun lienee parin vuoden takainen kohu sikainfluenssarokote Pandemrixista. Se lisäsi lasten ja nuorten aikuisten narkolepsiatapauksia.

Muihin rokotuksiin kohulla ei ole ollut vaikutusta. Pikkulasten rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet otetaan kuten ennenkin.

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja.

 Asiantuntijoina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokote­tutkimusyksikön erikoistutkija Kari Auranen, päällikkö Jukka Jokinen ja ylilääkäri Hanna Nohynek.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2014.

Kattavuus vaihtelee kunnittain

Vanhemmat ottavat lapsilleen rokotteita vaihtelevasti eri puolilla Suomea. Esimerkkiaineiston lapset syntyivät 2012 ja saivat rokotukset kolmen kuukauden iässä. Kunnat on valittu satunnaisesti ja tiedot poimittu terveyskeskusten potilastietojärjestelmistä.

 

Mikä kattavuus?
Rokotuskattavuus kertoo,kuinka suuri osuus väestöstä on saanut rokotteen.

Mikä immuniteetti?
Laumaimmuniteetti on alin rokotuskattavuus, jolla epidemioita ei esiinny, koska rokotettujen suuri määrä suojaa rokottamattomia. Erittäin tarttuvilla taudeilla kynnys on korkea, vähemmän tarttuvilla alhaisempi.

Tauti Kynnysprosentti
Jäykkäkouristus 100*
Kurkkumätä 95-100*
Tuhkarokko 90-95
Hinkuyskä 92-94**
Vihurirokko 83-85
Rotavirus 80-90
Sikotauti 75-86
Pneumokokkitartunnat    60-70

*) Laumaimmuniteettia ei käytännössä ole, koska sairauden aiheuttaa bakteeri-
myrkky ja suoja syntyy vain rokotetulle.
**) Suoja heikkenee ajan mittaan. Kouluikäiset ja aikuiset voivat sairastua lievemmin oirein ja olla tartuttajia.