Korjaaminen tulee yhä kalliimmaksi. On panostettava muuhun.



Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Tunne, että tekniikka huononee, saattaa osittain aiheutua korjausten kallistumisesta. Aikaisemmin vikoja oli helpompi sietää, kun huoltaminen oli suhteellisen yksinkertaista ja halpaa.

Korjaaminen on vaativaa käsityötä ja tulee siksi väistämättä yhä kalliimmaksi verrattuna uuden tuotteen valmistamiseen. Lähestymme tilannetta, jossa mitään autoa pienempää ei juuri kannata korjata.

Yksi ratkaisu on silloin tehdä koneita, jotka kestävät suunnitellun ajan ilman korjauksia.

Teollisuuden sisäisessä toiminnassa idea on tuttu. Monet yritykset, kuten autotehtaat, ovat pyrkineet eroon laadunvalvonta- ja korjausyksiköistä, jotka paikkaavat edellisen työvaiheen jälkiä. Yhdysvaltalainen laatuspesialisti Philip K. Crosby on esittänyt "kerralla valmiiksi" -periaatteen. Työ on tehtävä virheettömästi, ja mahdolliset virheet on tekijän itse korjattava niin, ettei seuraavaan vaiheeseen pääse viallisia tuotteita.
Sama toimintapa pitäisi siis saada siirretyksi käyttövaiheeseen.


Miten estää laitteiden väärä käyttö

Jos nollavirhevaatimus ulotetaan kulutukseen, on saatava tekniikkaa, jota on melkein mahdotonta käyttää väärin. Kuluttaja ei suostu opettelemaan hankalia käyttötapoja vaan mieluummin tekee jokaisen virheen, joka vain on tehtävissä.

Usein haukuttu elektroniikka tuo eräitä ratkaisuja. Työtehoseuran kotitalousosaston tutkija Arja Rytkönen luettelee ominaisuuksia, jotka jo lisäävät käyttövarmuutta. Jääkaappi piippaa, jos ovi on jäänyt auki. Kuivausrumpu ilmoittaa, kun vedenkeruuastia on täyttynyt tai nukkasihti ja kosteudentiivistin pitäisi puhdistaa. Astianpesukoneen merkkivalot varoittavat, että ei tule vettä tai että jätesiivilä on puhdistamatta. Kaikenlaiset koneet ilmoittavat vioistaan ainakin koodimuodossa.

Helkama Forsten tehdaspäällikkö Sauli Hakala lisää mielenkiintoisen esimerkin: - Pakastin tallentaa tiedon sähkökatkosta ja lämpötilasta; jos asukkaat ovat olleet lomalla, he näkevät, onko sisältö sulanut ja jäätynyt uudelleen.

Jos näin paljon tehdään jo nyt, uskallamme toivoa, että kodintekniikan käyttö helpottuu ja virhemahdollisuudet vähenevät. Käytettävyydestä puhutaan paljon enemmän kuin käyttöiästä. Keskusteluun on hyvä lisätä, että hyvä käytettävyys tuo myös lisää käyttöikää.


Kaikelle pitäisi määritellä käyttöikä

Yksi johtopäätös on niin ilmeinen, että rupeaa ihmetyttämään, miksi asiasta on puhuttu niin vähän: tulisiko tuotteille laskea ja ilmoittaa ihanteellinen käyttöikä?

Nykyään käyttöikätieto löytyy lähes yksinomaan sähkölampuista. Valmistajien markkinoinnissa käyttöikä korostuu harvoin. Esimerkiksi Epson kuitenkin mainostaa uutta mustetta, jolla tulostetut valokuvat säilyvät 200 vuotta, ja Leatherman markkinoi monitoimityökalua 25 vuoden takuulla.

Kunkin tuotteen ihanteellinen käyttöikä pitäisi etsiä tutkimuksilla, jotta saataisiin ikäsuosituksia. Nykyään erilaiset valistusmateriaalit antavat vain epämääräisiä ohjeita. Kuluttajavirasto julkaisee nettisivullaan oppaita, jotka kertovat muun muassa, että kuluttaja voi edistää ekotehokkuutta "pidentämällä hyödykkeiden käyttöikää".

Ilmeisesti iän kasvattamisessa on kuitenkin raja, jonka jälkeen ekotehokkuus alkaa laskea. Kaksikymmentä vuotta vanha auto on jo aika ekotehoton.


Liian pian ei kannata romuttaa

Raja tulee vastaan myös toisessa suunnassa. Energiankulutuksen korostaminen lähes ainoana ekotehokkuuden mittana on osaltaan yllyttänyt lyhentämään käyttöikää. Auto sopii jälleen esimerkiksi. Autojen romuttaminen kolmen tai viiden vuoden käytön jälkeen vähentäisi polttoaineenkulutusta, mutta romutuksen ja uusien autojen valmistamisen kustannukset söisivät edun.

Auton ihanteellista käyttöikää on tietenkin pohdittu. "Energiankulutuksen kannalta optimaalinen henkilöautojen kierrätysväli olisi noin 10 vuotta", kertoo autoalan järjestöjen julkaisu Vanha auto - uusi auto. Sen sijaan televisioiden, jääkaappien ja muun kodintekniikan suositeltavista kierrätysväleistä ei löydy suosituksia.

Käyttöiän vaihtelusta vaietaan kokonaan. On kiinnostavaa seurata, muuttuuko tilanne joskus. Ehkä joku tuottaja keksii hakea kilpailuetua todistamalla luotettavuutta ja tuotannon tasaisuutta. Ehkä saamme tulevaisuudessa lukea lamppupakkauksesta: "Käyttöikä 6 000 tuntia. Vain yksi lamppu miljoonasta poksahtaa sitä ennen."

Sisältö jatkuu mainoksen alla