Suomen omat myrskyt, tulvat ja trombit jäävät maailman mittakaavassa varsin kesyiksi; Kaakkois-Aasian tsunami ja Meksikonlahden hurrikaani Katrina muistuttivat meillekin, mihin luonnonvoimat ikävimmillään pystyvät.

Maailman luonnonriskeistä pahimpia tappajia ovat sadan viime vuoden aikana olleet kuivuus, tulvat ja tautiepidemiat (ks. Superinfluenssa yllättää, Tiede 1/04, s. 16-21).

Nämä pitkäaikaiset, riuduttavat katastrofit koettelevat useimmin kehitysmaiden köyhää väestöä, jolla ei ole varaa suojautua tai paeta.

Sen sijaan äkillisen luonnonkatastrofin tielle voi osua turistikin. Riski on pieni muttei olematon, kuten viimevuotinen tsunami osoitti. Esimerkiksi Itä- tai Etelä-Aasiassa tai Amerikoissa matkustaessa kannattaa tuntea perusasiat tulivuorenpurkauksista, maanjäristyksistä, hirmumyrskyistä ja tornadoista.


mittakaavassa varsin kesyiksi; Kaakkois-Aasian tsunami
ja Meksikonlahden hurrikaani Katrina muistuttivat meillekin,
mihin luonnonvoimat ikävimmillään pystyvät.
Maailman luonnonriskeistä pahimpia tappajia ovat sadan
viime vuoden aikana olleet kuivuus, tulvat ja tautiepidemiat
(ks. Superinfluenssa yllättää, Tiede 1/04, s. 16-21).
Nämä pitkäaikaiset, riuduttavat katastrofit koettelevat useimmin
kehitysmaiden köyhää väestöä, jolla ei ole varaa suojautua tai paeta.
Sen sijaan äkillisen luonnonkatastrofin tielle voi osua turistikin.
Riski on pieni muttei olematon, kuten viimevuotinen tsunami osoitti.
Esimerkiksi Itä- tai Etelä-Aasiassa tai Amerikoissa matkustaessa
kannattaa tuntea perusasiat tulivuorenpurkauksista, maanjäristyksistä,
hirmumyrskyistä ja tornadoista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2005

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suojautumisohjeet on koottu Yhdysvaltain hätätilanhallintaviraston nettisivuilta: http://www.fema.gov/



Näistä maailma kärsii
Yleisimpiä luonnononnettomuuksia ovat tulvat. Siinä, mistä luonnonkatastrofeista aiheutuu ihmisille useimmin kärsimystä, on kuitenkin alueellisia eroja:
Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka  - tulvat, myrskyt
Afrikka  - kuivuus, epidemiat
Karibia, Oseania -  hirmumyrskyt
Keski- ja Etelä-Amerikka  - El Niño, tulvat, tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset
Lähde: http://www.unisdr.org/



Jyrkkä tulivuori vaarallisin
Jyrkän keilamaiset tulivuoret, kuten Italian Vesuvius, ovat purkautuessaan vaarallisempia kuin loivat kummut, esimerkiksi Havaijin Mauna Loa. Loivuus kielii herkästi virtaavasta magmasta, jonka tuhot rajoittuvat laavavirran alueelle. Seinämien jyrkkyys johtuu puolestaan sitkeästä, huonosti virtaavasta magmasta, joka vangitsee sekaansa kuumia kaasuja niin, että niiden paine purkautuu räjähdysmäisesti. Pahimmassa tapauksessa vuorenseinämä räjähtää ja sivulle purkautuu kuuma pyroklastinen virtaus, joka hetkessä tuhoaa kaiken jopa kilometrien säteellä.


Älä mene alueelle, jolla on purkautuva tulivuori. Vaikkei pyroklastista virtausta tulisikaan, vaaroina ovat lentävät vulkaaniset pommit, kuuma tuhkasade ja rinteillä syntyvät mutavyöryt. Vyöryt uhkaavat erityisesti jokilaaksoissa ja varsinkin, jos tulivuorenpurkauksen aikaan sattuu rankkasateita. Jos mutavyöry lähestyy jokea pitkin, pysy poissa silloilta, sillä vyöry voi viedä ne mukanaan.



Laattojen reunat nytkähtelevät
Maanjäristykset johtuvat maankuoren liikkeistä, joista voimakkaimmat tapahtuvat mannerlaattojen reunoilla ja vuorenpoimutusalueilla. Vastakkain puskevat tai toisiaan sivuuttavat laatat nytkähtävät, kun liikkeen aiheuttama paine voittaa kitkan. Merenpohjassa sattuessaan voimakas järistys laukaisee tsunamiaaltojen sarjan, joka voi aiheuttaa tuhoja valtameren vastakkaisellakin rannalla.
Järistykset jälkiseurauksineen ovat kuivuuden ja tulvien jälkeen tuhoisimpia luonnononnettomuuksia. Kansainvälisten onnettomuustilastojen mukaan (http://www.em-dat.net/) viime joulukuun Kaakkois-Aasian tsunami surmasi yli 280 000 ihmistä. Sadan viime vuoden toiseksi tuhoisin järistys sattui Kiinassa heinäkuussa 1976 ja vei runsaan 240 000 ihmisen hengen.


Maanjäristyksessä ihminen loukkaantuu tavallisimmin talon julkisivusta irtoavista osista, kun hän yrittää sisälle rakennukseen tai siitä ulos. Jos olet sisällä, pysy siellä ja asetu sisäseinää vasten tai vankan pöydän alle. Jos olet ulkona, pysy siellä mutta varo kaatuvia ja putoavia rakenteita.
Aiheesta lisää: Ettei tsunami tai järistys yllättäisi, Tiede 2/05, s. 8-9.



Tsunami kuin koko meren nousu
Jos olet meren rannalla ja tunnet voimakkaan maanjäristyksen tai veden pinta äkillisesti laskee, poistu heti ja nouse tsunamin varalta mielellään kymmeniä metrejä merenpintaa korkeammalle. Tsunamin tuhoisuus johtuu aaltojen suuresta nopeudesta ja siitä, ettei tsunami rannalla murru tavallisen aallon tavoin vaan vesivyöry vastaa koko merenpinnan äkillistä nousua. Alavalla maalla tsunami vyöryy jopa satoja metrejä sisämaahan. Muista, että tsunami on monen aallon sarja. Ensimmäinen ei välttämättä ole korkein. Tsunami voi olla alle metrinkin korkuinen, mutta sadan viime vuoden korkeimmat tsunamit ovat olleet 20-25-metrisiä.



Kuiva maa häviää tuuliin ja tulviin
Sadeolojen oikullisuus - joskus kuivuus, joskus tulviminen - on aiheuttanut maailman luonnononnettomuuksista kaikkein eniten kärsimystä ihmisille.
Pahimmillaan kuivuus tuhoaa sadot ja aiheuttaa nälänhädän. Sadan viime vuoden pahin kuivuuskatastrofi surmasi vuonna 1928 Kiinassa noin kolme miljoonaa ihmistä. Vuosisadan alkupuoliskolla yli miljoonan kuolonuhrin kuivuuskausia koettiin myös Intiassa ja Neuvostoliitossa. Vielä vuonna 1984 kuoli kuivuuden vaikutuksiin 300 000 etiopialaista. Kansainvälisen hätäavun ansiosta hirveät massakuolemat ovat vähentyneet, mutta hyvin suurten ihmisjoukkojen elämä vaikeutuu nykyisinkin. Viime neljännesvuosisadan aikana kuivuus on koetellut eniten Saharan etelälaidan maita, Mosambikia, Intiaa, Kiinaa, Australiaa ja Brasiliaa. Kesän 2002 kuivuuden arvioidaan Intiassa kiusanneen 300:aa miljoonaa ihmistä.
Kuivuudelle altis maa voi myös aavikoitua. Riski pahenee, jos puut kaadetaan polttopuiksi, pensaat poltetaan laidunten tieltä ja karja kaluaa laitumensa. Tällöin kasvien juuria jää liian niukasti sitomaan hedelmällistä pintamaata, joten kuivana aikana se nousee pölynä taivaalle tai tulva-aikana huuhtoutuu pois.
Kuivuus lisää myös maastopalojen riskiä. Ihmiset pääsevät useimmiten pakenemaan tulta, mutta he saattavat jäädä kodittomiksi. Esimerkiksi 2000-luvun metsä- ja pensaikkopaloissa on Yhdysvalloissa mennyt koti yli 3 000 ihmiseltä ja Etelä-Afrikassa, Etelä-Koreassa ja Venäjällä kussakin yli tuhannelta.


Kuivuudesta lisää: Nurkan takana autiomaa - Sahelissa päätettiin toimia, Tiede 2000 3/00, s. 48-52.
Katastrofitilastoja: http://www.em-dat.net/



Sateet ja myrskyt nostavat veden
Vaarallisia tulvia syntyy, kun rankkasateet tai lumien sulamisvedet paisuttavat jokiuomia tai myrsky puskee vesimassoja alaville rannikoille.
1900-luvulla tulvat koettelivat hirveimmin Kiinaa, jossa varsinkin Jangtsen äyräät vuotivat yli katastrofaalisesti. Pahimpana vuonna, 1931, tulviin menehtyi 3,7 miljoonaa kiinalaista, ja toiseksi pahimpana vuonna, 1959, kaksi miljoonaa.
25 viime vuoden aikana katastrofaalisia tulvia on ollut maailman maista eniten Brasiliassa, Indonesiassa, Intiassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Samana aikana Euroopassa sattui eniten tulvaonnettomuuksia Italiassa, Ranskassa ja Romaniassa.
1990-luvun pahimman tulvan aiheutti trooppinen sykloni Bangladeshissa vuonna 1991, jolloin 138 000 ihmistä kuoli.


Jangtsen tulvien ehkäisystä: Nyt tulee Kiinan pato, Tiede 4/02, s. 32-37.
Onnettomuustilastot: http://www.em-dat.net/



Varo virtauksia
Yllättävän matalakin tulvavesi on vaarallista, jos virtaus on raju ja maapohja on pehmentynyt. Jo 15 senttiä voimakkaasti virtaavaa vettä voi kaataa kävelijän tai pysäyttää auton. 30-senttisessä vedessä moni auto kelluu, ja 60 senttiä syvä vesimassa tempaa useimmat autot mukaansa. Jos kävelet tulvavedessä, tunnustele kepillä kamaran kestävyyttä. Älä aja autolla tulva-alueelle.



Rajuimmat tornadot viskovat taloja
Paikallinen pyörremyrsky eli tornado, eurooppalaisittain trombi, on voimakkaan myrskypilven pystyvirtauksiin syntyvä raju tuulenpyörre, jonka läpimitta voi olla muutamista metreistä satoihin metreihin. Suomessa rajuimmat trombit kaatavat metsää ja repivät kattoja, mutta maailman voimakkaimmat tornadot nostavat puutaloja perustuksiltaan ja lennättävät autoja ilmassa.
Maailman tunnetuin tornadoalue on Yhdysvaltain Keskilänsi, missä varsinkin keväisin ja kesäisin syntyy voimakkaita supersolu-ukkospilviä. Nimi johtuu pilven keskustan jopa kymmenen kilometrin läpimittaisesta pyörteisestä nousuvirtauksesta. Tällainen pilvi liikkuu yleensä ukkosrintaman kärjessä. Pilvessä puhaltaa myös voimakas laskeutuva ilmavirtaus, jonka puuskat voivat kaataa puita. Tuulen jälkeen tulee tyypillisesti ensin kevyttä sadetta, sitten rankkasadetta ja rakeita ja niiden perässä mahdollinen tornado.


Jos olet Keskilännen-matkalla tornadohälytyksen aikana sisätiloissa, mene kellariin tai ainakin ikkunattomaan huoneeseen ja kääriydy esimerkiksi mattoon. Tuulen lennättämä roju aiheuttaa useimmat loukkaantumiset. Ulkosalla olet maassa maaten paremmassa turvassa kuin autossa tai asuntovaunussa. Jos olet autossa, vältä ajamista ukkosmyrskyyn. Rakeetkin ovat usein vaarallisen suuria, ja rankkasateen aiheuttama tulva voi siepata autosi. Tulvaan hukkuminen on Yhdysvalloissa yleisin sään aiheuttama kuolinsyy.


Aiheesta tarkemmin: Valmiina jahtiin, tornado iskee kohta, Tiede 2000 6/96, s. 24-31.
Suomen trombeista: www.fmi.fi/saa/tilastot_84.html

Sisältö jatkuu mainoksen alla