Intialainen autotehdas Tata kehuu kehittäneensä maailman halvimman auton. Nano-niminen auto, joka julkistettiin maaliskuussa, maksaa Intiassa 100 000 rupiaa, mikä on alle 2 000 euroa.



Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2009


Rupioiden muuttaminen euroiksi on teoreettista, sillä Nanon halvinta mallia myydään vain Intiassa.

Kansainvälisille markkinoille on suunniteltu Nano Europa, jota valmistaja esitteli äskettäin Geneven autonäyttelyssä. Europan hinta-arviot vaihtelevat 2 500 ja 5 000 euron välillä, ja se luvataan markkinoille 2010 tai 2011.

Halvalta näyttää silti, sillä kysymyksessä on kyllä oikea auto. Nano Europaan mahtuu neljä henkeä. Valmistajan mukaan autoon tulee lukkiutumattomat eli ABS-jarrut, ajonvakautusjärjestelmä eli EPS ja turvatyynyt.


Pieni paino, kevyt hinta

Suomessa halvin auto oli huhtikuun alussa Ekoake-tietokannan mukaan kolmiovinen Citroën C1 1,0i Economique. Auto maksoi 9 992 euroa, mihin sisältyi autoveroa 1 652 euroa.

Nano Europa olisi siis merkittävästi halvempi vielä Suomen autoverollakin. Miten se on mahdollista?

- Auton omapaino on hyvä hintaa kuvaava indikaattori, sanoo tekniikan lisensiaatti Pekka Hautala, joka on työskennellyt autojen kanssa yli kaksikymmentä vuotta. Hän toimii auto- ja kuljetustekniikan yliopettajana ammattikorkeakoulu Metropoliassa.

Paino selittää varmasti osan hintaerosta. Nano Europan painoa ei ole ilmoitettu, mutta Intiaa varten suunniteltu Nano painaa mallista riippuen 600-635 kiloa. Citroën C1 painaa miltei tuplasti eli 1 180 kiloa.

Painon lisäksi voidaan leikata monia ominaisuuksia. Kun vähennetään varusteita sekä tingitään äänieristyksestä ja muusta mukavuudesta, hinta putoaa.


Suuret sarjat kannattavat

Merkittävästi hintaan vaikuttavat valmistussarjat. Hautala muistuttaa, että Henry Ford alensi aikoinaan tuotantokustannuksia valmistamalla aivan samanlaisia autoja pitkiä sarjoja. Vuonna 1909 T-malli maksoi 850 dollaria eli alle puolet kilpailevien autojen hinnoista. Sarjatuotantoa tehostamalla Ford leikkasi kustannuksia jatkuvasti niin, että 1920-luvulla hänen T-mallinsa hinta oli enää 300 dollaria.

Nykyään on tavallaan menty takaisin yksilölliseen valmistukseen eli niin sanottuun massaräätälöintiin. Autoja ei kylläkään tehdä käsityönä, vaan kootaan standardiosista. Yhdistelmiä löytyy niin paljon, että jokainen auto on omanlaisensa.

Hautala on tutustunut Saksan Münchenissä BMW:n tuotantolinjaan. - Jokainen auto, joka tulee linjalta, saattaa olla maalausta myöten erilainen.

Erilaisuus ja yksilöllisyys maksavat. Tarvitaan kallista työvoimaa kokoamaan autoja. Jos työ automatisoidaan, tarvitaan kalliita automaatteja ja robotteja.


Kakkosauto lisää päästöjä

Pitkät tuotantosarjat auttavat leikkaamaan kustannuksia, ja jos ostajat hyväksyvät auton, joka on samanlainen kuin tuhansilla muilla, Tata voi toistaa Fordin menestyksen. Silloin tulee vastaan uusia ongelmia.

Nykymarkkinoiden halvin pikkusitikka tuottaa hiilidioksidipäästöjä 106 g/km. Nano Europan päästöksi luvataan alle sata grammaa kilometriä kohti. Se on vähän, mutta Nano ei välttämättä korvaa Euroopassa muita, suurempia autoja vaan tulee niiden rinnalle. Kakkosautot kasvattavat ympäristökuormitusta entisestään.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.