Rotuerojen mysteeri osataan jo selittää, kiitos geenitutkijoiden.



Julkaistu Tiede -lehdessä 13/2009

Jos toiselta planeetalta tulisi biologi, joka alkaisi luokitella täkäläisiä elämänmuotoja ulkonäön perusteella, metrin korkuinen tanskandoggi ja sen pään kokoinen perhoskoira päätyisivät ilman muuta eri lajeihin. Mutta jos hänellä olisi biologinen röntgenkatse, jolla hän lukisi geenejä, esimerkkikoiramme olisivat selviä tapauksia: samaa lajiahan ne ovat ja vieläpä erittäin läheistä sukua toisilleen.

Niin yllättävältä kuin ehkä kuulostaa, hyvinkin erinäköisten koirarotujen geneettiset erot ovat käytännössä olemattomat. Oman planeettamme nykyisillä tutkijoilla ei olisi mitään keinoa erottaa tanskandoggia ja perhoskoiraa toisistaan, jos he saisivat eteensä pelkät dna:t.

Paradoksi ei pääty tähän. Jos tutkijan pöydälle ladottaisiin dna-näytteet koirasta, sudesta, sakaalista ja kojootista, olisi pienestä kiinni, saisiko hän määritetyksi, mikä on mikä. Vasta jos siirryttäisiin kaukaisempaa sukua oleviin koiraeläinlajeihin, kuten kettuun tai supikoiraan, erot kasvaisivat sellaisiksi, joita on totuttu näkemään eri lajien välillä.

On olemassa toinenkin eläinlaji, jonka rotujen geneettiset erot ovat pienempiä kuin päältä luulisi: ihminen. Biologin näkökulmasta ihmisellä ei ole aitoja rotuja, koska eri ihmisrotujen välillä on vähemmän geneettisiä eroja kuin samanrotuisten ihmisten välillä. Koirien tilanne on toinen. Vaikka koirarodut ovat geneettisesti hyvin samanlaisia, niiden välillä on suuria eroja sekä ulkomuodossa että käyttäytymisessä. Miten se on mahdollista?


Jalostuksen pituus ei selitä

Koira on ihmisen vanhin kotieläin, mutta ikäero seuraavaksi vanhimpiin on niin pieni, ettei se riitä selittämään koiran monimuotoisuutta. Kesykoiria on nykytiedon mukaan ollut enintään 12 000-15 000 vuoden ajan. Lampaan historia kotieläimenä alkaa 11 000 vuotta sitten ja kanan vuosituhatta myöhemmin. Nauta ja kissa liittyivät ihmisen seuraan 8 000 vuotta sitten.

Joitakin nykyrotuja muistuttavia koiria tiedetään olleen jo 4 000 vuotta sitten: esimerkiksi egyptiläisissä hieroglyfeissä esiintyy vinttikoiran näköisiä eläimiä. Antiikin Rooman kirjoituksissa mainitaan metsästyskoirat ja lampaita paimentavat koirat. Noiden aikojen jälkeen rodut ovat kuitenkin paljolti risteytyneet uudestaan.

Samannäköisten rotujen myöhempi jälleensyntyminen on yleensä perustunut enemmän nykykoirien ulkonäön muovaamiseen tiettyihin suuntiin kuin siihen, että ne olisivat näiden muinaiskoirien suoria jälkeläisiä.

Perinteinen selitys, koiran jalostaminen moniin eri käyttötarkoituksiin, ei siis yksin riitä ratkaisemaan arvoitusta.
Lisäksi useimpien koirarotujen historia on paljon lyhyempi kuin yleensä luullaan. Uppsalan yliopistossa tutkija Anna-Karin Sundqvist kollegoineen on dna-analyysissään havainnut, että useimmat nykyrodut syntyivät alle 200 vuotta sitten. Tämä on liian lyhyt aika siihen, että valikoiva jalostus ja uudet mutaatiot riittäisivät luomaan näin laajan kirjon.


Rotujen risteytys tuotti uutta

Professori Raymond Coppinger Hampshiren yliopistosta Yhdysvalloista toteaa, että hiukan lisäystä monimuotoisuuteen on saatu, kun ensin on kehitetty toisistaan poikkeavia rotuja ja sen jälkeen risteytetty niitä keskenään. Risteytyksethän eivät tuota vain välimuotoja vaan usein myös sellaisia ominaisuuksien yhdistelmiä, joita ei ole kummallakaan vanhemmalla.

Monien rotujen kirjoitetusta historiasta tiedetäänkin hyvin, mitä rotuja risteyttämällä nämä on viime vuosisatojen aikana luotu. Loppusilauksena rotuja on vakioitu teettämällä pentuja juuri tietynnäköisillä tai muuten halutunlaisilla vanhemmilla, usein parittamalla sukulaisiakin keskenään. Syntynyt sisäsiittoisuus on monissa roduissa johtanut perinnöllisten sairauksien yleistymiseen.


Koiraeläimillä taipumus kirjoon

Risteytys ei kuitenkaan riitä selittämään kaikkea monimuotoisuutta, joka tulee kaduilla hihnassa vastaan. Lisäksi on tarvittu ominaisuus, jossa koira poikkeaa muista kotieläimistä: lähes täysin samoista geeneistä voi syntyä hyvin erilaisia ulkonäköjä ja luonteita. Sama taipumus on koiran lähilajeilla.

Koiran lähimmät sukulaiset jaetaan virallisesti kolmeen susilajiin, kolmeen sakaalilajiin ja yhteen kojoottilajiin. Tosiasiassa niiden luokittelu on biologin painajainen.

Perinteisesti laji määritellään joukoksi eläimiä, jotka saavat keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Biologitkaan eivät silti pidä määritelmää aukottomana, ja siitä on rajatapauk¬sia. Yksi on juuri koirien lähisuku.

Afrikkalainen juovasakaali liikkuu yksin tai pareittain ja syö jyrsijöitä ja raatoja. Pienikokoisimmat yksilöt painavat kuutisen kiloa. Sudet saalistavat laumoina muun muassa hirviä, ja susista kookkaimmat eli Kanadan pohjoisosien eläimet painavat jopa 80 kiloa. Juovasakaalien ja susien koko- ja elämäntapaeroista huolimatta niiden geenit ovat lähes identtiset, ja nämä lajit myös pystyvät sujuvasti risteytymään keskenään ja saamaan täysin lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Sama pätee kaikkiin muihin susi- ja sakaalilajeihin sekä kojoottiin ja koiraan.


Pääerot geenien säätelyssä

Pienten geenierojen voimasta löytyy esimerkki lähempääkin sukupuusta. Ihmisen ja simpanssin geneettinen ero on tosin suurempi kuin koiran ja sen lähilajien, mutta meillä ihmisapinoillakin on kummallisen samanlainen geenistö verrattuna siihen, miten erinäköisiä ja -tapaisia olemme.

Kummillakin suurin ero lienee geenien säätelyssä eli niissä geeneissä, jotka ohjaavat, missä tilanteessa tai elämänvaiheessa jotkin muut geenit käynnistyvät tai sammuvat.

Koiralla ja sen lähilajeilla tämä näkyy erityisen selvästi elämän alkutaipaleella. Vastasyntyneillä koiranpennuilla on rodusta riippumatta lähes täsmälleen sama ruumiinmuoto kuin suden-, sakaalin- ja kojootinpennuilla. Koirarotujen kokoerotkin ovat vastasyntyneillä suhteellisesti pienempiä kuin aikuisilla yksilöillä.


Luun kasvuaika määrää muodon

Raymond Coppinger havainnollistaa geenien säätelytoimintaa kuonon kasvulla. Sen hoitavat litteänaamaiselle mopsille ja Lassie-elokuvista tutulle pitkäkuonoiselle collielle aivan samat geenit.

Kuono koostuu useasta luusta, jotka muuttavat kokoaan ja muotoaan, kun geenit ohjaavat uuden kudoksen syntyä. Kasvu käynnistyy syntymän tienoilla, pitkäkuonoisimmilla roduilla jo vähän ennen sitä. Erot rotujen välillä piilevät siinä, kuinka nopeasti uutta luuta muodostuu ja missä vaiheessa muodostuminen lakkaa. Kuonon ja kallon eri osien kasvua säätävät omat geenit, joten muoto määräytyy niiden sammumisjärjestyksen mukaan.

Vastaavasti rakentuu muu elimistö. Mäyräkoiran ja vinttikoiran pentujen jalkaluiden kasvua ohjaavat samat geenit, mutta mäyräkoiralla on säätelygeeneistä sellaiset versiot, jotka lopettavat kasvun varhain.

Eläimen koon muutoksiinkaan ei tarvita erilaisia geenejä, vain pieni muutos niiden säätelyssä. Seurauksena pentu kasvaa nopeammin tai hitaammin ja kasvu lakkaa aikaisemmin tai myöhemmin.

Viime aikoina näitä säätelytekijöitä on jo löydettykin.

Yhdysvaltalaisessa Cornellin yliopistossa Nathan Sutter tutkijaryhmineen on paikantanut koiran 15. kromosomista useita geenejä, jotka säätävät koon kasvua ja tuottavat saman rodun yksilöiden kokoeroja.

Samassa kromosomissa on insuliininkaltaisen kasvutekijän geeni Igf1, josta lähes kaikilla pienikokoisilla roduilla on yksi ja sama versio, muilla roduilla muita. Pienikokoisten rotujen koko lienee siis suurelta osin tämän yhden säätelygeeniversion tuote.


Käytös riippuu aivokemian erosta

Eläinten käyttäytymiseen vaikuttaa yleensä useampi tekijä kuin ruumiinrakenteeseen, ja käyttäytymistä muovaavat myös kokemukset. Pohjalla on tässäkin kuitenkin geenien säätely. Nyt avainasemassa ovat aivojen kehittymistä ohjaavat geenit.

Koirarotujen luonne-erot johtuvat osittain siitä, että aivoissa erittyy eri määriä välittäjäaineita.

Esimerkiksi dopamiinia, joka tuottaa innostuksen ja kiihtymyksen tunteita, erittyy työinnostaan tunnettujen bordercollieiden ja siperianhuskyjen aivoissa selvästi enemmän kuin esimerkiksi verkkaisempien pyreneittenkoirien ja estrelanvuoristokoirien.


Susien tavoista jäänyt paloja

Eri rodut ovat perineet eri osia susiesi-isiensä synnynnäisestä käyttäytymisestä. Yksi esimerkki on metsästyskäyttäytyminen. Susilla ja muilla petoeläimillä on synnynnäinen toimintasarja:

- etsi saalista
- löydettyäsi tuijota ja vaani
- juokse kiinni
- ota jokin ruumiinosa suuhun
- pure hengiltä.

Muun muassa monilla terriereillä ja vinttikoirilla on kyky viedä sarja loppuun asti. Jalostuksessa on suosittu noita yksilöitä, koska terriereitä on käytetty muun muassa rotanpyyntiin ja vinttikoiria sellaiseen metsästykseen, jossa koirat tappavat saaliin itse.

Joidenkin rotujen jalostuksessa toimintasarjan tiettyjä osia on karsiutunut ja toiset ovat korostuneet. Pointtereilla ja muilla seisovilla lintukoirilla on korostunut tuijotus- ja vaanimisvaihe, mutta taipumus tappamiseen on koko lailla kadonnut. Noutajilla korostuu suuhun ottamisen tarve, mikä on tuttua tavaroiden kanniskelemiseen viehättyneiden noutajien omistajille. Paimenkoirille erityisesti perässä juokseminen tuottaa mielihyvää, mistä syystä ne herkästi jahtaavat myös mopoja ja polkupyöriä.

Osaavalla koulutuksella voi aina jonkin verran vaikuttaa koiran käyttäytymiseen. Voi esimerkiksi harjoituttaa itsehillintää palkitsemisen avulla aluksi helpoissa ja vähitellen haastavammissa tilanteissa. Koirarotujen synnynnäiset taipumuserot ovat kuitenkin niin selviä, että ne on hyvä ottaa huomioon jo rotua valitessa. Sillä tavoin sekä koiran että omistajan elämästä tulee helpompaa.


Helena Telkänranta on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Äärirodut jo nähty?


Koiranjalostus on luultavasti jo saavuttanut ne äärimmäisyydet, joihin on mahdollista mennä, arvelevat jotkut tutkijat.

Erikoisuuteen pyrkivä jalostus on johtanut luuston ja muun rakenteen vaivoihin. Sekä erityisen pitkä- että lyhytselkäisissä roduissa esiintyy selkärangan vaivoja, ja lyhytkuonoisilla roduilla on yleisesti hengitysvaikeuksia etenkin lämpimällä säällä.

Esimerkiksi nykyistä lyhytkuonoisempia koiria voisi olla vaikea kehittää ilman, että niillä alkaisi olla vaikeuksia pysyä elossa.


Puudeli on yhtä susi kuin husky


Koiraihmisten vanha kiista siitä, mikä koirarotu on alkuperäisin tai lähimpänä sutta, on nykytiedon valossa päätynyt tasapeliin. Mitä enemmän susien käyttäytymistä on tutkittu luonnossa, sitä selvemmäksi on käynyt, että kaikkien koirien käyttäytyminen on melko erilaista kuin niiden (ks. Koirasi on pentususi, Tiede 1/2006).

Suomen suosituinta rotua saksanpaimenkoiraa on joskus sanottu susikoiraksi, mutta se ei ole geeneiltään tai käyttäytymiseltään sen lähempänä sutta kuin mikään muukaan rotu. Tutkimustiedon perusteella kiinanpalatsikoira on sisäisesti aivan yhtä lähellä koiran alkuperäistä esi-isää kuin suden näköinen alaskanmalamuutti tai siperianhusky.

Kaakkoisaasialaisia kyläkoiria voi pitää eräänlaisina peruskoirina, koska ne muistuttavat luonteeltaan, käyttäytymiseltään ja ilmeisesti ulkonäöltäänkin muinaiskoiria, jotka saivat alkunsa sikäläisistä susista. Yhtä kauan niillä on kuitenkin kulunut muinaisten esi-isien ajoista kuin muillakin roduilla.


Samat geenit, eri versiot


Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan siitä, kuinka paljon samoja tai eri geenejä eri lajeilla on? Onhan esimerkiksi kaikilla ihmisillä keskenään samat geenit, koska kuulumme samaan lajiin, ja silti ihmisten välillä on perinnöllisiä eroja.

Vaikka sinun ja naapurisi elimistöä ohjaavat samat geenit, teillä ei ole jokaisesta geenistä täysin identtisiä versioita vaan vaihtoehtoja, joita sanotaan alleeleiksi. Esimerkiksi hiusten väriä säätävät kaikilla ihmisillä samat geenit, mutta niiden alleelit tuottavat erilaisia pigmentin sävyjä ja määriä.

Vastaavasti eri koirayksilöillä on samoista turkin värin ja pituuden geeneistä eri versioita, mistä seuraa erinäköinen lopputulos.

Millään koirarodulla ei ole sellaista geeniä, joka ei löytyisi kaikilta muiltakin roduilta. Innokkaimmallakaan ajokoiralla ei ole "metsästysgeeniä", joka erottaisi sen leppoisista sohvavalioista, eikä uimista rakastavalla newfoundlandinkoiralla ole "vesigeeniä", joka puuttuisi tassujen kastumista varovalta lajitoverilta.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018