Maailman johtava tietoyhteiskuntalaboratorio hajosi kokoelmaksi järjestelmiä, jotka eivät pelaa yhteen. Nyt eri tahot pohtivat:

Teksti: Marko Hamilo

Jos haluaisin leuhkia ulkomaalaisille, kuinka kehittynyt suomalainen tietoyhteiskunta on, aloittaisin kertomalla, milloin ensi kerran maksoin laskuja verkkopankissa. Vuosi oli 1994. Suomen Yhdyspankin Solo-palvelu oli käytettävissä internetissä telnet-pääteyhteydellä jo ennen verkkoselainta.

1990-luvulla Suomi oli digitaalinen edellä­kävijä melkein kaikilla mittareilla. Maailman ensimmäisen gsm-puhelun soitti Suomen Pankin johtaja Harri Holkeri Helsingissä jo 1991, ja vuosikymmenen lopulla matkapuhelinta käyttivät lähes kaikki. Olimme ensimmäisinä siirtymässä digitelevisioon, ja Sonera valloitti Eurooppaa. Suomi oli maailman silmissä digitaalisen tulevaisuuden laboratorio.

Muut kiihdyttivät käytössä

2000-luvun alussa helsinkiläiset toimittajat lähtivät Tallinnaan, kun halusivat saada esimakua digitaalisesta yhteiskunnasta. Siellä saattoi ihastella, kuinka langattoman internetyhteyden sai jopa puistonpenkiltä. Samaan aikaan Helsingissä nettiin pääsi ilmaiseksi vain parista kahvilasta.

Sittemmin edelläkävijän maineemme on kolhiintunut useaan otteeseen, emmekä enää ole maailman kärkeä edes kännyköiden ja henkilökohtaisten tietokoneiden käyttäjinä. 

Suomi on siis jäänyt jälkeen juuri siinä, missä yleensä olemme hyviä: uuden tekniikan käyttöönotossa. Perässähiihtäjiä emme onneksi vielä ole, vaikka laajan maan syrjäisimmissä kolkissa ei saakaan tilattua ihan kaikkein nopeimpia laajakaistayhteyksiä.

Mutta huonommalta näyttää, jos katsomme, mihin digitaalista tekniikkaa käytetään.

Hallinnossa Hondurasin tasoa

Kun virolaiset vaaleissa äänestävät tottuneesti netissä, Suomi joutui uusimaan sähköisen äänestyksen, jota vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kokeiltiin kolmessa kunnassa. Nyt näyttää siltä, ettei kopissa enää edes yritetä äänestää tietokoneella. Nettiäänestys on näillä näkymin mahdollinen aikaisintaan vuoden 2016 kunnallisvaaleissa.

Vaalit eivät ole poikkeus vaan sääntö. Vuonna 2008 YK:n "digitaalista demokratiaa" mittaava e-Participation Index sijoitti Suomen jaetulle 43. sijalle yhdessä Hondurasin, Mongolian ja Filippiinien kanssa. Kärjessä olivat Yhdysvallat ja Etelä-Korea. Indeksi arvioi julkisen hallinnon verkkotoimintoja sen mukaan, kuinka hyvin ne tarjoavat kansalaisille paitsi tietoa myös palveluita ja työkaluja, joilla osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Samana vuonna YK katsasti julkisen hallinnon onlinepalvelujen kehittyneisyyttä. Arvioinnin kohteena oli lähinnä kansalaisille suunnattu hallinnon portaali. Nyt kärkeen ylsi Tanska. Suomi sijoittui sijalle 23 juuri ennen Unkaria.

Myös Maailman talousfoorumi ja teknologiajätti IBM vertailevat säännöllisesti tietoyhteiskuntia. Niiden kartoituksissa Suomen sijoitus on laskenut vuodesta 2005 alkaen.

Mistä oikein on kyse?

Elinkeinoelämä sparraa

Suomen ensimmäisen tietoyhteiskuntastrategian valmisteli pääministeri Esko Ahon hallitus 1990-luvun alussa. Siinä hallitus otti tehtäväkseen luotsata niin yritykset kuin kunnat digitaaliseen tulevaisuuteen. Siihen aikaan pidettiin yleisesti hulluna ajatuksena esimerkiksi sitä, että kaikissa kouluissa olisi internetyhteys oppilaidenkin käytössä. Nyt se on selviö.

Tästä roolit ovat muuttuneet. Nykyään elinkeinoelämä on huolissaan nimenomaan julkisen hallinnon jälkeenjääneisyydestä.

Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva julkaisi marraskuussa varsinkin Aasian tietoyhteiskuntien tuntijana kunnostautuneen Teppo Turkin raportin Nykyaikaa etsimässä - Suomen digitaalinen tulevaisuus. Evalaisen ajattelun mukaan ilman nykyistä parempia digitaalisia palveluita emme pysty parantamaan tuottavuutta ja ilman tuottavuuden parantumista taloutemme ei selviä väestön ikääntymisestä.

Tietotekniikan palveluyrityksessä Tiedossa johdon neuvonantajien yksikköä johtava Bo Harald sanoo, että raportissa olisi voinut olla selkeämpiä vaatimuksia myös yritysten suuntaan.

- Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi, että yritykset säästäisivät esimerkiksi e-laskutukseen siirtymällä 2,8 miljardia euroa. Tätä ajatellen merkillisen hitaasti tässä on edetty.

Haraldin mukaan suomalaisten läpimurto verkkopankkien käyttöönotossa perustui läpinäkyvään hinnoitteluun. Asiakas pääsi halvemmalla, kun käytti nettipankkia. E-laskun suhteen olemme jääneet jälkeen. - Monessa maassa on täysin normaalia periä reippaastikin hintaa paperilaskuista, mutta Suomessa kuluttajaviranomaiset suojelevat turhia kuluja, Harald hämmästelee.

Rekisterit ovat levällään

Mutta ainakin valtio ja kunnat kehittävät tietoyhteiskuntaa täydellä tohinalla! Sen vaikutelman on saanut paikallisista hankkeista, joita riittää joka niemeen ja notkoon.

Juuri se onkin tietoyhteiskuntamme ongelma, Turkki väittää.

Suomalainen tietoyhteiskunta hajosi paikallisiin hankkeisiin, eivätkä tietojärjestelmät pelaa yhteen. Esimerkiksi terveydenhuollossa on yhä valtavasti kuntien ja valtion rekistereitä, jotka eivät "keskustele keskenään". Tämän takia riskiryhmiin kuuluvia ei voitu kutsua sikainfluenssarokotukseen henkilökohtaisesti, vaan he joutuivat jonottamaan tuntikaupalla ulkona tuulessa ja sateessa.

Turkin mielestä kansalaisten palvelemisen kannalta tärkeät tietojärjestelmät on saatava kommunikoimaan keskenään - vaikka se sitten vaatisi kuntien itsehallintoon puuttumista.

Kansalaiskortti haaskasi aikaa

Evan raportissa vaaditaan myös niin sanottujen sähköisten asiointitilien käyttöönottoa. Ideana on, että kansalainen voi asioida netissä "yhdellä luukulla" kaikkien viranomaisten kanssa. Juuri kansalaisen kotisivu, jolta pääsee kaikille luukuille, nosti Tanskan YK:n selvityksessä onlinepalvelujen kärkeen. Suomessa asiointitilejä kokeiltaneen tämän vuoden lopulla.

Asiointitili edellyttää tietysti kansalaisen tunnistamista. Haraldin mielestä Suomi menetti 3-5 vuoden etumatkan yrittäessään luoda tarkoitukseen sähköisen kansalaiskortin. Harald ei käsitä, miksi piti väkisin yrittää ottaa käyttöön kortti, kun kansalaiset halusivat käyttää luotettavaan tunnistamiseen pankkien tunnuksia. Pankit myöntävät tunnuksia myös pankkitilittömille, Harald huomauttaa.

Haraldin mielestä tanskalaisten malli asiointitilistä valtion portaalissa saattaa olla jo vanhentunut. - Nyt pitäisi antaa kansalaisille vapaus hoitaa asioita myös muualla - esimerkiksi tavalla tai toisella rahaan liittyvät asiat kuuluvat verkkopankkeihin, Harald sanoo.

Toisaalta kaikkea ei edes pidä digitalisoida, Turkki muistuttaa. Esimerkiksi veroehdotuksen käyttöönotto järkevöitti verotusta paljon enemmän kuin olisi järkeistänyt pelkkä veroilmoituksen siirto verkossa täytettäväksi.

Virastot tekevät bisnestä

Evan raportti kritisoi myös valtion maksuperustelakia. Sen nojalla julkinen valta tekee bisnestä tiedoilla, jotka se on kerännyt veronmaksajien rahoilla.

Suomi on vapauttamassa julkisia tietojaan, mutta asiaan liittyy vaikeita poliittisia ja periaatteellisia ongelmia, kertoo Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan pääsihteeri Kristiina Pietikäinen.

- Moni virasto saa tuloja tietojensa hyödyntämisestä.

Ostin viime kesänä kännykkäni gps-sovellukseen maastokartan. Se maksoi paljon, koska Maanmittauslaitoksen kartoista ei saa vapaasti jalostaa uusia tuotteita - toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä veronmaksajien rahoittama tieto on lain mukaan kansalaisten ja yritysten vapaasti käytettävissä ja tuotteistettavissa.

En ole leuhkinut kännykkäkartallani ulkomaalaisille.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan raportti Nykyaikaa etsimässä - Suomen digitaalinen tulevaisuus

www.eva.fi/files/2573_nykyaikaa_etsimassa.pdf

Julkaistu Tiede -lehdessä 2/2010

Maa tarvitsee digijohtajan

Suomen imago on paikattavissa, kun ryhdytään toimiin, uskoo Eva ja ehdottaa näitä:

- Valtiovarainministeriöön yhteiskunnan digikehitystä ohjaava "konsernijohtaja".

- Tietojärjestelmät ja perusrekisterit yhteensopiviksi viivytyksettä.

- Sähköinen asiointitili viranomaisasiointiin heti jokaiselle kansalaiselle ja yritykselle.

- Henkilötunnistus kaikenlaisten asiointitilien käyttöön.

- Sähköinen lasku ja automatisoitu kirjanpito pikaisesti.

- Julkisen sektorin tiedot vapaasti hyödynnettäväksi.

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan pääsihteerin, liikenne- ja viestintäministeriön apulaisosastopäällikön Kristiina Pietikäisen mukaan valtaosa toimista on jo tekeillä - mutta iso pala myös puuttuu. Eteneminen edellyttäisi selkeää johtajuutta. - Tätä ei nyt ole. Eri ministeriöt toimivat eri suuntiin ja eriaikaisesti eivätkä keskustele keskenään.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018