Sienten ulkonäköön kätkeytyy paljon tietoa niiden evoluutiosta. Oikeat sukulaiset on tärkeä tunnistaa, muuten ei edes tiedä, voiko sientä syödä. Harmi kyllä moni helpon näköinen tuntomerkki hämää.



Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2009

Väitetään, ettei ilmaisia lounaita ole. Sienet ovat tästä säännöstä miellyttävä poik¬keus, koska niitä voi todellakin poimia ilmaiseksi. Taitava kotikokki loihtii niistä mitä hienoimpia makuelämyksiä.

Ilmaisen lounaan sääntö iskee takaisin kaikessa voimassaan, jos haluaa välttämättä tilata ravintolassa lihapiirakan kahdella tryffelillä - tai jos ruvetaan puhumaan sienten tunnistamisesta. Sienilajeja on Suomessa tuhansia. Helppoja yleisohjeita niiden tuntemiseen ei ole.

Jo kauan on ymmärretty, että kaksi eri heimoon kuuluvaa sientä voi olla petollisen samannäköisiä. Tuttu esimerkki on punakärpässieni, joka sateiden jälkeen voi näyttää punaiselta haperolta, kun lakin suojusjätteet eli "pilkut" ovat huuhtoutuneet pois.

Toisaalta yksi ja sama sieni voi muuntua eri asuihin. Jos punaisen haperon lakki haalistuu valkeaksi, sitä voi luulla jopa valkokärpässieneksi. Vastaavia ongelmia kohdataan aivan hyväkuntoistenkin sienten määrityksessä. Mitä sienten ulkonäkö oikein kertoo?


Väreillä vai ilman?

Sienestä huomataan usein ensimmäiseksi lakin väri. Se on kuitenkin tuntomerkiksi hyvin häilyväinen. Värikäs osa voi olla vain millimetrin paksuinen kelmu lakin pinnassa. Tunnistuksen kannalta tärkeämpää olisi käännellä sientä eri puolilta ja katsella sen alapintaa ja jalkaa. Myös nuoren ja vanhan sienen vertailu voi kertoa todellisesta sukulaisuudesta.

Valkoisten sienten väri ei vaadi syntyäkseen mitään erityistä väriainetta eli pigmenttiä. Näiden sienten rihmasto vain on lasin tai jään tapaan väritöntä. Rihmojen väleissä olevat ilmakuplat ja muut pinnat heijastavat sekaisin kaikkia valon värejä, ja niiden summa on valkoinen.

Valkokärpässieni on siis valkoinen samasta syystä kuin näemme valkeana lumikinoksen. Tuhansien eri sienilajien rihmasto on väritöntä, eikä tämä piirre osoita yhteistä sukulaisuutta.

Yksi sienisolu on noin millimetrin sadasosan paksuinen. Sitä ympäröi jäykkä kuori, soluseinä. Tummien itiöiden soluseinässä on ruskeita väriaineita, melaniineja. Niiden kemiallinen koostumus vaihtelee, eivätkä nekään osoita yhteistä sukulaisuutta. Tummat värit suojaavat solun sisältöä säteilyltä. Kypsän herkkusienen heltat ovat siis mustat, koska niiden itiöt ovat hankkineet aurinkolasit!

Sienikunta vilisee erilaisia väriaineita, kuten keltavahveron karotenoideja, haperoiden riboflaviineja, homejuustossa vihreänä näkyviä heksaketidejä. Sienistä onkin ennakoitu aarreaittaa uusien värikemikaalien tuotantoon.


Asiaa kärpäsille? - Haise!

Kukkien värit houkuttavat pölyttäviä hyönteisiä. Ovatko sienet värikkäitä samasta syystä?

Jotkin hyönteiset, kuten sienisääskien toukat, syövät sieniä. Eräät sienet - kuten muurahaisloisikka - taas syövät hyönteisiä. Saalistus ei kumpaankaan suuntaan perustu väreihin. Useimpien sienten ulkomuoto ei näytä houkuttelevan hyönteisiä millään tavalla.

Monet sienisääsket ovat tarkkoja ruokasienensä suhteen, mutta ne löytävät sienen tuoksun perusteella. Vanhaa, löysää herkkutattia, jonka suojissa kuhisee tuhatpäinen toukkasuku nauttimassa ilmaista gurmeeruokaa, kutsutaan Suomessa "matoiseksi", Italiassa taas kuulemma "ministeriksi".

Jotkin sienet, kuten jäykän siittimen näköinen haisusieni, tarvitsevat ahneita hyönteisiä levitäkseen. Tämän lajin itiöt eivät lennä tuulessa vaan ovat sitkaana, tummana limakerroksena sienen latvassa. Limassa parveilee villinä kärpäsiä, joiden mukana itiöitä kulkeutuu uusille kasvupaikoille.

Tässäkään sienessä kärpäsiä ei houkuta väri vaan tyrmäävä haju, jonka ihminen voi aistia kymmenien metrien päähän. Haisusieni on eteläinen ja vaatelias laji, jonka aromeista pääsee meillä nauttimaan harvoin.

Pistiäiset osaavat suunnistaa valon mukaan. Sienisääskillä loisivat pistiäiset saattavat löytää punikkitatin värin perusteella. Värikkäillä aineilla on kuitenkin useita tehtäviä, joita ei voi päältäpäin arvata. Sama aine voi toimia bakteerien torjunta-aineena, kun sienirihma kilpailee maassa muiden mikrobien kanssa. Värikemikaali voi myös syntyä satunnaisena sivutuotteena, kun sieni valmistaa jotakin itselleen tärkeämpää ainetta.


Dna paljastaa sientenkin isyyden

Vaikka ulkomuoto pettää, sienten todellista sukulaisuutta on selvitetty viime vuosina jättiharppauksin. Tärkein tutkimuskeino on dna:n emäsluenta eli sekvensointi, joka on laboratoriotyötä.

Kun johonkin geeniin sisältyvä tieto eli emäsjärjestys on saatu luetuksi, tietoa verrataan laskentaohjelmien avulla vastaavaan tietoon muista sienilajeista. Näin saadaan selville todennäköisimmät sukupuut eli reitit, joita pitkin nykyiset lajit ovat vuosimiljoonien kuluessa polveutuneet ja kehittyneet yhteisistä kantamuodoista.

Tietoa hankitaan useista perimän alueista, esimerkiksi ribosomien rakennetta määräävistä rdna-geeneistä. Ribosomit ovat pieniä, elämälle välttämättömiä solunsisäisiä jyväsiä. Niitä on kaikissa eliöissä, bakteereista ihmiseen asti.

Ribosomeja määräävät geenit näyttävät nykyään jo melko tarkan yleiskuvan koko eliökunnan valtavasta sukupuusta, jossa itse olemme vain yksi pikkuruinen haara ja sienet serkkujamme. Maailman yli miljoonan sienilajin osalta selvitystyö on vasta alussa.


Ulkonäön samuus hämää

Perimän tutkimus on paljastanut monia sieniryhmiä, joissa itiöemän eli näkyvän "sienen" ulkomuoto heijastaa oikeaa sukulaisuutta. Esimerkiksi rouskut ja haperot ovat todellakin keskenään sukua. Joissakin sienissä ulkonäkö on taas johtanut tutkijoita harhaan.

Itiöemän piirteitä, kuten lakin alapinnan heltallisuutta tai piikkisyyttä, pidettiin aiemmin osoituksena ryhmän yhteisestä sukulaisuudesta. Esimerkiksi tattien, joilla alapinta rakentuu mehupillin näköisistä putkista, arveltiin olevan keskenään läheistä sukua.

Dna-tuntomerkit ovat kuitenkin osoittaneet, että evoluutio on kaulinnut ja käännellyt sienten muotoa rajummin kuin uskallettiin arvata. Joustavasti sopeutuvat sienet ovat ehtineet "keksiä" samoja ratkaisuja jo moneen kertaan.
Nykyään voidaan yleistää, että kaikkia itiöemän perusmuotoja on kehittynyt kaikista sienten pääryhmistä. Esimerkiksi tattien sukuhaarasta on kehittynyt joitakin heltallisia sieniä sekä maan alle jääviä, palleromaisia sieniä.


Pulmia? Vajoa maan alle!

Monista "maanpäällisistä" sienistä, kuten tutuista rouskuista, on aikojen kuluessa kehittynyt lajeja, jotka kypsyttävät itiönsä jo ennen pintaan nousua, maan tai lehtikarikkeen alla. Tällaisen sienen itiöt vapautuvat vasta sienen hajotessa.

Maan alla kypsyvä sieni ei tarvitse lakkia eikä jalkaa, ja nämä osat surkastuvat. Yhteisen ympäristönsä vuoksi monet maanalaiset sienet ovatkin ihmissilmille hämäävän samanlaisia, tryffelien näköisiä mukuloita. Syötävät, huippukalliit tryffelit ovat itse maljasienten edustajia, jotka ovat siirtyneet maan alle.

Ilmaston kuivuminen tai muut ympäristön muutokset ajavat sieniä vastedeskin itiöimään maan sisään, tasaisempiin oloihin. Nykyisestä karvalaukusta saattaa miljoonien vuosien päästä olla elossa enää perunan näköisiä jälkeläisiä, joista vuotaa rikottaessa maitoa.


Nuija oli helppo keksiä

Myös nuijamaisia, melko sileäpintaisia sieniä on kehittynyt erikseen etäisissä sieniheimoissa. Niitä on kutsuttu nuijakkaiksi, mutta nimi ei kerro samasta alkuperästä.

Yksi syy nuijan suosioon lienee sen yksinkertaisuudessa. Jos langoista halutaan tehdä paksumpi esine, on luontevaa punoa ne köydeksi tai sitoa niistä kimppu. Nuijamainen itiöemä on samansuuntaisista rihmoista muodostunut tappi, joka työntyy maasta ja nostaa sienen latvan korkeammalle. Näin sieni pääsee levittämään itiöitään tuuleen vähällä vaivalla.

Dna-tuntomerkit ovat paljastaneet, että eräät nuijakkaat ovat yleisten helttasienten - kuten vahakkaiden - sukulaisia. Näissä tapauksissa nuijakas voidaan olettaa vanhemmaksi muodoksi, eli joidenkin helttasienen läheinen esi-isä on ilmeisesti ollut nuijamainen.

Sienet keksivät nuijan kuitenkin jo paljon aikaisemmin, aivan evoluutionsa alkuhämärissä! Suomessakin harvinaisena kasvava valelapakka (Neolecta vitellina) on tavallisen, pienen nuijakkaan näköinen. Sen mikroskooppirakenne on kuitenkin erikoinen, ja sen paikka sienten sukupuussa oli pitkään epäselvä. Dna-tulokset osoittivat suurena yllätyksenä, että tuo vaatimaton keltainen patukka muodostaa aivan oman sienilahkon. Suomessa sen lähimmiksi serkuiksi osoittautuivat pölymäisen pienet tuulenpesäsienet.


Alalta suomalainen uutispommi

Tuhansilla sienilajeilla itiöemä on hyvin pieni, mutta niiden rihmastoilla voi olla metsämaassa suuri rooli. Nämä lajit tunnetaan Suomessa heikosti, koska metsäntutkimuksemme on kohdistunut etupäässä puiden tehokkaaseen kaatoon.

Hienoja tieteellisiä löytöjä voi tehdä tavalliselta suomalaiselta suolta. Nuori turkulainen biologi Tomi Laukka tutkii työtovereineen rahkasammalilla kasvavia pikkuruisia, tuskin silmin näkyviä sieniä. Heidän tutkimusryhmänsä on parhaillaan julkaisemassa Neolectan kaltaista sienitieteen uutispommia: yksi Laukan löytämistä sienilajeista muodostaa dna:n perusteella uuden, ekologisesti mielenkiintoisen sienilahkon, jolle ei tunneta lähisukulaisia koko maailmasta.


Jouni Issakainen on biologi (FT), jonka erikoisaloja ovat sienet, kasvit ja tieteen popularisointi.



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018