Hankitko oman sääaseman? Etsi parhaat paikat mittareille, jotta saat niistä ilon irti.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2013

Hankitko oman sääaseman? Etsi parhaat paikat mittareille, jotta saat niistä ilon irti.

Teksti: Petri Riikonen

Olisiko mukava seurata kotitontilta lämmön lisäksi tuulta, sadetta, kosteutta ja ilmanpainetta? Nykyisin tämä käy helposti, kun automaattisia sääasemia on alettu myydä kotikäyttöön. Aluksi kannattaa kuitenkin varmistaa, että sinulla on mittausantureille sopivat paikat.

Osittain sijoituksen voi päätellä järkeilemällä. Lämpömittaria ei tietenkään kannata panna lämmönlähteen lähelle, tuulimittaria tuulensuojaan tai sademittaria sadekatokseen. Lisäksi kannattaa ottaa oppia standardoiduista sääasemista.

Standardeilla vertailukelpoista

Sain säähavaintokoulutuksen armeijassa 1980-luvun alussa, ja palvelin Rankin saaressa sääaseman esimiehenä. Muistan valkoisista puuritilöistä koostuvan kojun, josta vahtivuorollani kävin kolmen tunnin välein lukemassa lämpömittarit.

Koju oli maalattu valkoiseksi, jotta se imisi mahdollisimman vähän auringonsäteilyä, ja ritilöity, jotta ilma virtaisi läpi. Näin päästiin seuraamaan nimenomaan ilman lämpötilaa eikä esimerkiksi jonkin pinnan lämpenemistä auringossa. Mittarien elohopeapää oli täsmälleen kahden metrin korkeudella maanpinnasta, jolloin lukemia oli hyvä verrata muiden standardoitujen asemien mittauksiin.

Silloin tällöin veneilijät soittelivat: ”Taas täällä tuulee kovempaa kuin säätiedotuksessa Rankin kohdalla sanottiin!” Selitin heille, että raportoimme keskimääräisen tuulennopeuden emmekä puuskien huippuja. Jälkeenpäin olen miettinyt, oliko mittarin masto kyllin korkea. Ehkä saaren puunlatvojen kitka jarrutti virtausta.

Vaikka tekniikka on sittemmin automatisoitunut, perusasia ei ole muuttunut: tarkkakin mittari näyttää luotettavia lukemia vain fiksusti sijoitettuna.

Pihalla oma mikroilmasto

Kotisääaseman perustajan kannattaa harkita sijoitukset ainakin, jos haluaa järkevästi verrata omia ja muiden mittauksia.

Kyse ei ole mistään desimaalihifistelystä, vaan paikka voi vaikuttaa lukemiin reippaasti. Yhdysvaltain kansallinen sääpalvelu NWS kertoo sääasemaohjeissaan, miksei muita kuin tuulimittareita kannata panna talon katolle. Siellä lämpömittari saattaa katon lämpenemisen takia näyttää usean asteen verran enemmän kuin maanpinnalla ja sademittari tuulen vaikutusten takia parikymmentä prosenttia pienempiä sademääriä kuin maassa.

Lukemiin vaikuttaa myös paikallisten mikroilmastojen ero. Pihaltasi saattaa tulla erilaisia lukemia kuin lähimmältä viralliselta sääasemalta tai vaikkapa saman kadun toisesta päästä, jos välillä on esimerkiksi rinteitä, mäenharjoja tai laaksoja. Jollet pyri mittaamaan laajaa aluetta edustavia keskiarvoja, ei haittaa, vaikka pihasi olisi alueellisesti epäedustava. Pihasi osalta tiedot ovat kuitenkin oikeita.

Petri Riikonen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Sijoitusstandardeja: http://ilmatieteenlaitos.fi/saahavainnot

TestissäKodin sääasemat

MB-laboratorio testasi neljä datayhteydellä varustettua sääasemaa. Kaikissa on tiedot näyttävä sisäyksikkö ja ulos sijoitettavia mittaus­antureita. Jos haluat tilastoida ja analysoida säätietoja tietokoneellasi, voit kytkeä aseman siihen usb-liitännällä. Testin perusteella sääaseman perustaminen on helppoa.

Sääharrastajan unelmaDavis Vantage Vue, hinta 520,80 €, takuu 24 kk (ilmainen tuki).Kaikki ulkoanturit on sijoitettu järkevästi yhteen, aurinkokennoilla toimivaan yksikköön, joten sijoitus ja asennus sujuvat helposti.HYVÄÄ Erinomaiset suomenkieliset ohjeet, monipuolisuus, helppo asentaa, mietitty kokonaisuus.HUONOA Ohjelmisto vaatii opettelua monipuolisuuden takia.ARVIO ***** HINTA/LAATU +/–

TasavarmaTFA Sinus, hinta 165 €, takuu 12 kk.Sopii mainiosti teknisesti suuntautuneelle käyttäjälle. Melko suppea ohjeistus on tarjolla vain saksaksi ja englanniksi.HYVÄÄ Erittäin selkeä asema, helppokäyttöinen ohjelmisto.HUONOA Kookas sisäyksikkö, ohjelmiston heikko kustomoitavuus, heikko ohjeistus.arvio ****HINTA/LAATU +

Tyylikäs ja langatonLa Crosse WS2801, hinta 299 €, takuu 24 kk.Ryhmän ainoa laite, jossa mittaustieto kulkee langattomasti. Anturit toimivat avoimessa maastossa jopa sadan metrin päästä.HYVÄÄ Hyvät, suomenkieliset ohjeet, täysin langaton asema, tyylikäs sisäyksikkö.HUONOA Sääasema toimii vain paristoilla, asennus vaatii ohjeiden tarkkaa seuraamista.ARVIO *** HINTA/LAATU

Edullinen vaihtoehtoVentus W831, hinta 129 €, takuu 24 kk.Ei pärjää tyylikkyydessä kilpailijoilleen, mutta käytettävyys on paras heti Davisin jälkeen. Selkeät ohjeet ovat englanniksi ja ruotsiksi.HYVÄÄ: Hyvä hallittavuus, selkeä näyttö, edullinen.HUONOA: Sekavahko ja varsin rajoittunut ohjelmisto, ei aurinkokennoja, sisäyksikön halpa muotoilu.ARVIO ***HINTA/LAATU +

Osku Kannisto, MB:n vakituinen avustaja.

Sääasemavertailu  esitellään laajemmin MB:n numerossa 5, joka ilmestyi 2. toukokuuta.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25795
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.