Itsemittaus on anturiteknologian edistysaskel – ja joillekin jo elämäntapa.

Tekniikka-palsta

Teksti: Kalevi Rantanen

Itsemittaus on anturiteknologian edistysaskel – ja joillekin jo elämäntapa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2012

Päälle puettavat kehon mittalaitteet vyöryvät arkeemme. Mittausanturien pienen koon ja edullisuuden ansiosta ne voi jo upottaa vaatteisiin. Langaton tiedonsiirto kännykkään tai tietokoneeseen tekee mittaustiedon keräämisestä ja säilyttämisestä vaivatonta.

Tieto omasta kehosta hyödyttää erityisesti urheilijoita ja urheiluharrastajia. Urheilujätit Nike ja Adidas ovat jo tuoneet markkinoille urheilukenkiä, joiden pohjaan sijoitetut anturit mittaavat askelmäärää, matkaa ja kalorien kulutusta. Älykäs koristossu paljastaa myös ponnistusvoiman ja hypyn korkeuden.

Tiedot saa matkapuhelimeen tai musiikkisoittimeen – tai vaikkapa nettisivulle. Niin myös korisfanit voivat seurata, miten korkealle heidän idolinsa hyppää.

Kenkien lisäksi vaatteet voi valjastaa vakoilemaan liikkeitä. Suomalainen, Kuopiossa toimiva Myontec on kehittänyt paitoja ja housuja, joihin upotetut anturit mittaavat lihasten toimintaa. Älyvaatteet kertovat lihasten rasituksesta ja auttavat seuraamaan kuntoilun vaikutuksia. Mittaustekniikka on periaatteeltaan sama kuin aivosähkökäyriä seurattaessa. Lihasten sähköisistä ilmiöistä tuotetaan elektromyogrammi eli emg.

Sykemittarikaan ei enää ole entisensä. Esimerkiksi sanfransiscolainen Basis markkinoi rannekellomaista laitetta, joka seuraa yhtä aikaa sykettä, ruumiinlämpöä, liikettä ja hikoilua.

Ajatuksena on kannustaa liikkumaan enemmän.

Aivot mukaan

Lihakset ja liikunta eivät ole ainoat mittauskohteet. Uuden tekniikan avulla näet myös pääsi sisälle.

Epäilyttääkö, oletko liian väsynyt auton rattiin? Uudella tekniikalla voit tarkistaa tilanteen.

Tanskan teknisen yliopiston DTU:n tutkijoiden kehittämä päähän puettava panta seuraa aivojen sähkökäyriä. Sen 14 elektrodia mittaavat aivojen jännitettä päänahalta.

Neuropantana tanskalaiset käyttivät kaupallista tuotetta. Australialaisen Emotiven Epoc-panta on kehitetty uudenlaiseksi käyttöliittymäksi ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen, erityisesti tietokonepeleihin.

Pannasta mittaustieto siirtyy langattomasti lyhyen kantaman radiotekniikalla älypuhelimeen, joka muodostaa datasta kolmiulotteinen kuvan. Se kertoo, mitkä aivojen osat kulloinkin ovat vauhdissa.

Vireystilan seuraamisen avulla esimerkiksi ammattiautoilija voi nähdä, milloin on aika pitää tauko. Biopalautetekniikka auttaa myös adhd:stä eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä kärsivää. Potilas katselee ajantasaisesti aivosähkökäyräänsä ja yrittää toimia niin, että käyrä pysyy normaalina.

Parempaa unta

Eikä mittaaminen lopu unessakaan. Nukkuessa aivojen seuraamiseen voi valjastaa vaikkapa yhdysvaltalaisen Zeon uniskannerin. Hikinauhaa muistuttava panta kiedotaan päähän yöksi, ja hopeoidusta kankaasta tehty anturi mittaa aivojen sähkövirtojen jännitteitä.

Unimittarit kertovat, milloin uni on kevyttä, milloin syvää ja milloin vilkeunta eli unennäköä. Mittariin liitetty herätyskello osaa silloin soida aikaan, jolloin herääminen on miellyttävintä.

Unentarkkailua voi tehdä myös muun kehon kautta. Zeon kilpailijan WakeMaten ranteen ympärille kiedottava unianturi rekisteröi kehon liikkeet, päättelee nukkujalle tyypillisen unirytmin ja järjestää herätyksen sen mukaan.

Massasta voimaa

Itsensä mittaamisesta on tullut jo uusi trendikäs elämäntapa: mittaamalla kehoasi tunnet itsesi ja parannat elämänlaatuasi. Nettiyhteisöissä käyttäjät jakavat tietojaan ja kokemuksiaan ja oppivat toisiltaan. Siitä voivat hyötyä myös muut.

Kun kootaan yhteen monen käyttäjän tietoja, niistä saa enemmän irti. Muun muassa Zeo on kerännyt suuremman tietokannan kuin tavalliset unitutkijat.

Harrastajien harjoittama tiedonkeruu ei korvaa tilastollisesti täsmällistä tai tieteellistä tutkimusta mutta voi täydentää sitä merkittävästi.

Myös tietojen yhdistäminen voi luoda uutta, kun kehosta mitataan yhtä aikaa useita asioista.

Tavallinen terveydenhuolto voi hyötyä siitä, että ihmisen kehoa on helppo mitata myös laboratorion ulkopuolella, normaaleissa oloissa. Kannettavilla mittalaitteilla voi kerätä tietoa arkitilanteissa ja vaikka ympäri vuorokauden.

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.