Tuleva sukupolvi asuu ja työskentelee ekologisissa metamateriaalitaloissa, joissa yhteisöllisyys puhkeaa uuteen kukkaan, uskovat nuoret oululaisvisionäärit.



Julkaistu Tiede -lehdessä 10/2009

"Yksilöllinen monio kaikin herkuin yhteisöllisessä metamateriaalitalossa", lukee asuntoilmoituksessa kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Näin ennustavat Oulun yliopiston kahdeksan opiskelijaa, jotka voittivat Tekesin ja Suomen Rakennusinsinööriliiton "Onnellinen työ- ja asuintila 2040" -kilpailun.

Visio sai nimekseen Onnistamo, ja se syntyi tiiviin työpajailun tuloksena.

- Sulkeuduimme vuorokaudeksi hotelliin ja viskoimme ajatuksia ilmaan läpi yön, kertoo tuotantotalouden opiskelija Petri Törmänen.

- Puntaroimme ensin onnen elementtejä ja totesimme, että tärkeimmät ovat vapaus, ajattelu ja ystävyys. Sitten lähdimme rakentamaan taloa, jossa ne toteutuisivat, selittää tuotantotalouden opiskelija Juuso Kangas.


Into iski päälle

- Minä olin kuumeessa ja nukahdin jo kahdelta, mutta muut eivät hyytyneet, muistelee tuotantotalouden opiskelija Laura Havela.

- Kirjoitimme ideoita muistilapuille ja kiinnitimme niitä seinille. Lopulta ne peittivät ikkunatkin, jatkaa rakennustekniikkaa opiskeleva Juha Parkkari.

- Joo, flow iski päälle, ja aamulla tietokoneellani olikin jo luonnos Onnistamosta, kertoo arkkitehtiopiskelija Toni Österlund, joka vastasi projektin visualisoinnista.

Kuvassa rakennus näyttää ihan sokeripaloista pinotulta pilvenpiirtäjälieriöltä.

- Oikeasti Onnistamo ei tietenkään ole tuon näköinen, Österlund korjaa. - Talo rakennetaan muuntuvasta metamateriaalista, joten sen muoto on lähes orgaaninen.


Kuin älykästä muovailuvahaa

Tiimiläiset intoutuvat kuorossa ylistämään metamateriaa¬lin etuja rakennusmateriaalina.

- Kustannukset ja kulutus kutistuvat murto-osaan, koska yksi ja sama klöntti materiaalia mukautuu kunkin asujan tarpeisiin, Petri Törmänen valottaa.

- Tilaa ei tarvita lainkaan niin paljon kuin nykyisin, sillä yksiöstä tulee monio: makuuhuone muuntuu silmänräpäyksessä keittiöksi tai olohuoneeksi ja vuode pöydäksi tai sohvaksi, täydentää suunnittelumaantieteen opiskelija Heini Ervasti.

Juha Parkkari puolestaan muistuttaa, että teknologia mahdollistaa myös superyksilöllisyyden: sisustusta voi vaihtaa minkälaiseksi haluaa vaikka monta kertaa päivässä.

- Metamateriaali on ikään kuin tekoälyn ohjailemaa nanoteknologista muovailuvahaa, kiteyttää tuotantotalouden opiskelija Olli Hautala.


Tila aavistaa toiveet

Monion muuntelu onnistuu lennossa, sillä älykäs tila on koko ajan vuorovaikutuksessa asukkaidensa kanssa.

- Ennakoiva käyttöliittymä seuraa ja tulkitsee liikkeitä, sydämen sykettä, hikoilua, hermostuneisuutta ja kaikkea muuta, mitä ihmisestä voi havaita, Juuso Kangas selittää. - Se siis aavistaa jo ennalta, mitä käyttäjä tekee tai tarvitsee seuraavaksi.

- Tietoturva on tietenkin huippuluokkaa, että yksityisyys säilyy, Kangas painottaa.

Entä jos moniossa asuu pariskunta - tai lapsiperhe? Kenen toiveisiin se silloin mukautuu? Tulevatko tulevaisuuden vanhemmat hulluiksi, kun jälkikasvu muuntelee kilpaa metamateriaaliseiniä?

- Heh, siitä varmaan käydään 2040 samanlaisia keskusteluja kuin nyt siitä, minkävärinen sohva ostetaan tai kuinka paljon tietokoneella saa pelata, Kangas arvelee.

- Mutta toki vanhemmat voivat mielensä mukaan asennuttaa monioonsa suodattimia, jotka säätelevät, mikä on sallittua ja mikä ei.


Talo kierrättää

Jos alkaa näyttää siltä, että kuutiot käyvät ahtaiksi, voi ostaa monioon lisää metamateriaalia ja laajentaa asuintilaansa. Metamateriaali mahdollistaa myös sen, että vesi, lämpö, ilma, sähkö ja tieto kulkevat talon rakenteissa eikä erityisiä putkia tarvita.

Jätteetkin siirtyvät kierrätykseen suoraan syntypaikoiltaan. - Kun heität banaaninkuoren pöydälle, se humahtaa automaattisesti jätteidenkäsittelyyn, Olli Hautala kuvailee.

Energian suhteen Onnistamo on täysin omavarainen: kaikki käyttöenergia saadaan auringosta, tuulesta, vedestä ja jätteistä.

- Talo kerää ja kierrättää sadevettä, joka kulkee samalla virkistyspurona talon sisäisissä kohtaamoissa.


Yhteisöllisyys palaa

Puistomaiset vapaa-ajantilat eli kohtaamot ovat Onnistamon sosiaalisia sydämiä, joissa kaikenikäiset ihmiset tapaavat toisiaan.

- Ne ehkäisevät syrjäytymistä ja takaavat, että iäkkäiden ihmisten tieto ja kokemus eivät häviä vaan siirtyvät nuoremmille, Juha Parkkari sanoo.

Onnistamoon on suunniteltu myös erityinen innovoinnin ja ajattelun tila, wikibaario, jossa voi tehdä töitä ultravirikkeisessä ympäristössä sekä testata uusia ideoita simulaatioiden avulla heti tuoreeltaan.

Onnistamolaiset uskovat vakaasti yhteisöllisyyden renessanssiin. Heidän mukaansa Suomen muutaman vuosikymmenen takainen salamakaupungistuminen osoitti, kuinka tärkeitä sosiaaliset verkostot todella ovat ihmisen hyvinvoinnille.

- Seuraava sukupolvi tekee modernin paluun kotikylään, Olli Hautala vakuuttaa.


Maailma pitää pelastaa

Onnistamolaisten mielestä yhteisöön kuuluminen ja yhdessä tekeminen on välttämätöntä paitsi yksilön oman hyvinvoinnin myös koko planeetan tulevaisuuden takia.

- Edellisten sukupolvien itsekkyys on ajanut maailman ilmastonmuutokseen. Meillä ja tulevilla sukupolvilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pelastaa se, mikä pelastettavissa on, ja siihen tarvitaan kaikki mukaan, tuumii tuotantotalouden opiskelija Antti Kivelä.

-  Vaikka kyllä mekin haalimme materiaa vielä ihan liikaa, Heini Ervasti huokaa.

Antti Kivelä tietää, että koko yhteiskuntaa ei muuteta kolmessakymmenessä vuodessa. Hän on silti täysin vakuuttunut, että ensimmäisissä Onnistamoissa asutaan jo 2040.

- Vaikka visiomme kuulostaa scifiltä, se on täysin realistinen, Kivelä painottaa.


Utopiat toteutuvat

- Prosessorien suorituskyky kasvaa eksponentiaalisesti, joten tutkimus- ja kehitystyö kiihtyy, Juuso Kangas selventää Onnistamon lähtökohtia. Hän muistuttaa, että Intel on jo nyt pitkällä metamateriaalin kehityksessä.
Brittiläinen d30-yritys on puolestaan jo valmistanut rasituksia tunnistavaa, iskusta kovettuvaa  suojamateriaalia.

Eikä ajatuksia ennakoiva käyttöliittymäkään ole pelkkää utopiaa. Japanilainen Yukiasu Kamitani on esimerkiksi kyennyt toiminnallisen magneettikuvauksen avulla toistamaan kuvan, jota koehenkilö katselee, ja nyt hän tutkii, onnistuuko ajatusten toistaminen. Markkinoille on niin ikään tulossa halpoja laitteita, joiden avulla tietokonetta tai pelejä voi ohjata pelkän ajatuksen voimalla.

- Ja hei, mieti, mikä kuulosti ufolta kolmekymmentä vuotta sitten! Uskoiko kukaan, että jokaisella olisi tänään kännykkä taskussaan? onnistamolaiset todistavat.


Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Video metamateriaalista: www.youtube.com/watch?v=WZlE4AH3enU


Todellisuus voittaa tarun


Tekniikan Maailma 8/1956 kysyi, miltä vuoden 2000 asunto näyttää.

Kiertokäynti huomispäivän talossa -artikkelin mukaan tulevaisuuden talot ovat yksinkertaisia ja arkkitehtonisesti suoraviivaisia. Niiden värit ovat kirkkaita ja maalit fluoresoivia. Valot syttyvät automaattisesti, kun joku astuu huoneeseen. Seinällä olevat maalaukset ovat myös televisiovastaanottimia ja lehtienlukulaitteita. Elektroninen lehti saapuu automaattisesti "erikoista televisiokanavaa pitkin magnetofoninauhalle", ja sitä voi katsella koska tahansa. Lehden jokainen artikkeli esitellään lyhyenä televisio-ohjelmana.

Ruoka keitetään "suurijaksoisilla radioaalloilla" joko leivinuunissa tai lieden päällä. Myös astianpesukone toimii näillä aalloila. Jokaisen talon katolla on suuri aurinkoparisto, joka muuttaa auringon energian sähköksi. Se varastoidaan erityislaitteisiin myöhempää käyttöä varten.

"Ihmeellistä taikuutta, epäilemättä, mutta totuus on, että me voimme nähdä kaikkien näiden ihmeiden orastuksen jo omassa aikakaudessamme. Meillähän on taskuradiot ja taskumagnetofonit. Kokeita on suoritettu sekä aurinko- että atomiparistolla. Televisio-ohjelmia on voitu nauhoittaa magnetofoninauhalle, puhumattakaan siitä, että ruokaa on voitu keittää tutkan avulla. Kenties emme äsken olleetkaan niin kaukana tulevaisuudessa kuin kuvittelimme."

(Mika Pantzar, Tulevaisuuden koti, Otava 2000, s. 34)

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018